Hyppää pääsisältöön

Tarkenna hakuasi

Sysijokisimpukka.

MSc Olfat Abdelsaleheenin väitös 3.3.2023: Sisämaan simpukoiden lisääntymisbiologia ja ympäristöuhat (Bivalvia: Unionidae) 

Biologian alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan luonnontieteiden, metsätieteiden ja tekniikan tiedekunnassa Joensuun kampuksella.

Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?

Aiheeni liittyy makean veden simpukoiden lisääntymisbiologiaan ja ympäristöuhkiin. Tutkimukseni tarjoaa uutta perustietoa makean veden simpukoiden lisääntymisestä ja antaa vastauksia kysymyksiin niiden lisääntymisstrategioista. Lisäksi väitöskirjassani tutkitaan ympäristöuhkien, kuten lämpenemisen ja nanomuovien, mahdollisia biologisia vaikutuksia. Aihe on hyvin ajankohtainen, koska monet makean veden simpukat ovat vähentyneet maailmanlaajuisesti ja niiden lisääntymisbiologiaa koskevan tiedon puute voi haitata niiden suojelu- ja hoitosuunnitelmia. Yleisesti ottaen tutkimukseni antaa lisätietoa tämän maailmanlaajuisesti ekologisesti ja taloudellisesti tärkeän ryhmän lisääntymisbiologian ymmärtämiseen. Tulokseni auttavat arvioimaan minkälainen sietokyky makean veden simpukoilla on veden lämpenemistä ja muovisaasteita vastaan, ja niiden avulla voidaan osaltaan arvioida miten simpukat voivat pärjätä muuttuvassa ympäristössä.

Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?

Tutkimukseni paljastaa suuria eroja kahden makean veden simpukan (pikkujärvisimpukka Anodonta anatina ja sysijokisimpukka Unio tumidus) lisääntymisominaisuuksissa. Havaintoni viittaavat myös siihen, että lämpötilasta riippuva SERCA-aktiivisuus simpukan sulkijalihaksissa ja lihasjalassa todennäköisesti kontrolloi lihasten toimintaa ja kaivautumiskäyttäytymistä molemmilla lajeilla. Lisäksi väitöskirjani tulokset osoittivat loisinfektioiden heikentävän simpukoiden lisääntymiskykyä. Tulokset paljastavat, että nanomuovipartikkelit (NPD) ovat simpukalle haitallisia silloin, kun niille altistutaan samalla kertaa Benzo[α]pyreenin kanssa. Väitöskirjatyöni havainnollistaa kuinka tärkeää on ymmärtää nanopartikkeleiden ja kemikaalien yhteisvaikutuksia ympäristöriskien arvioinnissa.

Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?

Tutkimukseni tarjoaa uutta tietoa suomalaisten makean veden simpukoiden lisääntymisbiologiasta, mistä on maailmanlaajuisestikin hyötyä simpukoiden suojelutyössä. Erityisesti näistä pohjoisista, levinneisyysalueensa äärirajoilla elävistä simpukkapopulaatioista on vain vähän aikaisempaa tutkimustietoa. Muovin käytön lisääntyessä vesistöihin päätyvä muovisaaste, ja lämpenevä ilmasto, vaikuttavat todennäköisesti myös simpukoihin. Tulokset luovat pohjaa tuleville tutkimuksille ilmaston lämpenemisen ja muovisaasteiden mahdollisista vaikutuksista. Väitöskirjassani testattiin uusia ekotoksikologian menetelmiä ensimmäistä kertaa makean veden simpukoilla.

Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?

Tutkin väitöskirjassani kahta suomalaista makeanveden simpukkalajia, ja tutkimuksessa käytetyt simpukat kerättiin Viinijärvestä. Väitöskirjani koostuu neljästä osatyöstä, joiden tarkoituksena oli seurata vuodenaikaisvaihtelua simpukoiden lisääntymisbiologiassa ja loisinnassa, arvioida simpukoiden kasvua, sekä tutkia määrättyjen ympäristömuuttujien vaikutuksia. Käytin histologisia ja mikroskooppisia menetelmiä ja keskityin erityisesti sukusoluihin ja kiduksiin (tutkimukset I ja II). Tutkin kokeellisesti korkeamman lämpötilan fysiologisia vaikutuksia määrittämällä SERCA aktiivisuutta sulkijalihaksessa ja jalassa (tutkimus III). Lisäksi tutkin pikkujärvisimpukalla nanomuovipartikkeleiden mahdollista haitallisuutta erikseen ja yhdessä bentso(α)pyreenin kanssa (tutkimus IV).

MSc Olfat Abdelsaleheenin biologian alaan kuuluva väitöskirja Reproduction biology and environmental threats for freshwater mussels (Bivalvia: Unionidae) (Sisämaan simpukoiden lisääntymisbiologia ja ympäristöuhat (Bivalvia: Unionidae)) tarkastetaan luonnontieteiden, metsätieteiden ja tekniikan tiedekunnassa, Kuopion kampuksella. Vastaväittäjänä toimii professori Leena Lindström, Jyväskylän yliopisto, ja kustoksena professori Raine Kortet, Itä-Suomen yliopisto. Tilaisuuden kieli on englanti.

Lisätietoja:

Olfat Abdelsaleheen, olfat.abdelsaleheen@uef.fi, p. 041 756 0912