Juuri julkaistu Itä-Suomen yliopiston ja Kuopion yliopistollisen sairaalan tutkimus osoitti, että yksinäisyys nuoruusiässä on yhteydessä heikompaan elämäntyytyväisyyteen ja siihen liittyviin ongelmiin nuorella aikuisiällä. Nuorten sosiaalisten kokoontumisten ja yhteisöllisyyden edistäminen voisikin vähentää yksinäisyyttä ja lisätä tyytyväisyyttä myös aikuisiällä.
– Tämä on tärkeä löydös, joka voi auttaa ymmärtämään esimerkiksi ajankohtaisen koronapandemian mahdollisia vaikutuksia nuorten hyvinvointiin pidemmällä aikavälillä, toteaa tutkimusartikkelin ensimmäinen kirjoittaja, nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, LT Virve Kekkonen.
Elämäntyytyväisyyden tiedetään olevan yhteydessä psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Nyt julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin nuoruusiän sosiaaliseen aktiivisuuden ja ihmissuhteiden vaikutusta elämäntyytyväisyyteen nuorella aikuisiällä.
Seurantatutkimukseen osallistui yhteensä 787 kuopiolaista 13–18 -vuotiasta yläkoululaista ja toisen asteen opiskelijaa. Hyvinvointiin, mielenterveyteen, sosiaaliseen aktiivisuuteen ja ihmissuhteisiin liittyviä tietoja kerättiin itsearviointilomakkeiden avulla. Viisi vuotta myöhemmin elämäntyytyväisyyttä mitattiin itsearviointilomakkeen avulla.
Nuoruusikäisten poikien vähäiset tapaamiset kavereiden kanssa ja yksinäisyys sekä tyttöjen vähäinen harrastusten määrä olivat yhteydessä heikompaan elämäntyytyväisyyteen nuorella aikuisiällä. Yksinäisyyden kokemus ja masennuksen oireet välittivät näiden tekijöiden välistä yhteyttä.
Lisätietoja:
LT, erikoislääkäri, kliininen opettaja Virve Kekkonen https://uefconnect.uef.fi/henkilo/virve.kekkonen/
Alkuperäinen julkaisu:
Virve Kekkonen, Tommi Tolmunen, Siiri-Liisi Kraav, Jukka Hintikka, Petri Kivimäki, Outi Kaarre, Eila Laukkanen. Adolescents' peer contacts promote life satisfaction in young adulthood — A connection mediated by the subjective experience of not being lonely. Personality and Individual Differences 167 (2020). https://doi.org/10.1016/j.paid.2020.110264
