Fasilitaattorit uudistavat yliopiston opetusta monimuotoisemmaksi ja joustavammaksi. Yksi heistä on englannin kielen yliopistonlehtori Susanna Kohonen kielikeskuksesta.
Koronan aikaansaama pandemia muutti opiskelu- ja työskentelytapoja ilmeisen pysyvästi myös yliopistoissa. Toiset opettajat omaksuivat uudet tavat helposti ja vaivatta, toisille hetkessä tehty digiloikka on tuottanut enemmän töitä ja haasteita. Itä-Suomen yliopisto on halunnut tukea opetushenkilökuntaa muutoksissa esimerkiksi palkkaamalla opetuksen fasilitaattoreita.
Itä-Suomen yliopistossa on digiloikan ja muuttuneiden työskentelytapojen myötä haluttu auttaa jokaista opettajaa uusissa käytänteissä muun muassa vertaistuen avulla. Niin ollen vuoden 2021 alussa jokaiseen yliopiston tiedekuntaan sekä kielikeskukseen palkattiin yksi opettaja fasilitaattori-nimikkeellä. Fasilitaattorit tarjoavat pedagogista ja teknistä osaamista yliopiston opetushenkilökunnalle, jakavat vinkkejä verkko-opetuksen järjestelyihin sekä neuvovat järkeviä tapoja lähiopetukseen, etäopetukseen ja näitä yhdistävään hybridiopetukseen.
Yksi fasilitaattoreista on englannin kielen yliopistonlehtori Susanna Kohonen kielikeskuksesta.
– Meillä on huippu fasilitaattoritiimi, jossa kukin työskentelee omassa yksikössään ja yksikkörajojen ylikin. Lisäksi yhdessä mietimme suurempia linjoja oppimisympäristöjen kehittämisjohtaja Kari Korhosen luotsaamana. Ensimmäisenä vuonna rakensimme toimintasuunnitelman, työnkuvan ja yhteisiä tavoitteita, sekä järjestimme monenlaisia koulutustapahtumia muiden yliopiston toimijoiden kanssa.
Fasilitaattorit ovat tarkoituksella tehneet yhä opetustöitä myös omissa yksiköissään, jotta omien kollegoiden arki ja sen haasteet olisivat lähellä.
– Fasilitaattorin työ on selkeästi avannut silmät sille, miten lokeroidusti teemme usein täällä töitä. Yksiköiden välillä ei juurikaan liiku tietoa esimerkiksi työskentelytavoista. Siksi yksi tehtävistämme on kaikenlaisen dialogin edistäminen ja kaikkien äänen kuuluvaksi tekeminen.
Fasilitaattoreiden kautta muutkin yksiköt ovat nyt saaneet paremmin tietoa siitä, mitä ruohonjuuritasolla tapahtuu. Esimerkiksi tietotekniikkapalveluihin on saatu vietyä nyt sujuvammin viestiä opetushenkilökunnan tavoista ja tarpeista.
– Konkreettinen esimerkki työstämme on myös hyvää palautetta saanut Digiopettajan starttipaketti.
Meillä on hyvä kielistrategia, ja tukipalveluita on tarjolla kattavasti kahdella kielellä, mutta yhteisöllisyys kaipaisi vahvistusta englanniksi.
Susanna Kohonen
Yliopistonlehtori
Satsauksia opetuksen kehittämiseen
Kohonen kiittelee yliopistoa siitä, että opetuksen ja pedagogiikan kehittämiseen on tällä tavalla satsattu. Opetuksen kehittämistyötä tehdään kuitenkin henkilökohtaisella tasolla yhä pitkälti työajan ulkopuolella, koska varsinaisena työaikana kehittämistyöhön ei ehditä.
– Niin sen ei pitäisi mennä. Yliopiston puolelta olisi tärkeää osoittaa opetuksen kehittämisen merkitys ja olennaisuus sillä, että asialle varataan oikeasti aikaa ja resursseja.
Kohosen mukaan opettajuuden ja sen kehittämistyön merkitystä ei voi korostaa liikaa.
– Olemmehan kuitenkin yliopisto, jossa ei pelkästään tutkita vaan todellakin myös tehdään opetustyötä.
Myös tutkimus on tarkoitus liittää myöhemmin fasilitaattoreiden työhön ja sen tuloksiin mukaan. Pikkuhiljaa työnkuvat ovat myös hieman jakautuneet fasilitaattoreiden kesken kunkin oman kiinnostuksenkohteen mukaan.
– Mutta päätyömme on yhä dialogi opetus- ja tutkimushenkilöstön kanssa ja sen myötä erilaisen tuen antaminen ja etsiminen.
Enemmän yhteisöllisyyttä
Varsinaisessa työssään akateemisen englannin ja oikeudellisen englannin lehtorina Kohonen kantaa huolta siitä, ettei kukaan yliopistolainen putoaisi kelkasta tai tuntisi itseään eristetyksi kielen takia.
– Meillä on hyvä kielistrategia, ja tukipalveluita on tarjolla kattavasti kahdella kielellä, mutta yhteisöllisyys kaipaisi vahvistusta englanniksi. Sitä ei voida käskemällä rakentaa, vaan tahto oikeasti yhdenvertaiseen yliopistoon lähtee yksilötasolta ja siitä, että jokaisella meistä on vastuu edistää yhteisöllisyyttä omalta osaltamme.
Fasilitaattorin pestin myötä Kohonen kertoo ymmärtäneensä, miten paljon erilaisia mainioita toimijoita talossa onkaan.
– Haaveenani on, että meillä olisi paljon enemmän mahdollisuuksia keskinäiselle tutustumiselle ja yhteistyölle, mikä taas sitten osaltaan edistäisi luonnostaan yhteenkuuluvuutta ja saavutettavuutta.
Oman työn muotoilu tärkeää
Kohosen mukaan fasilitaattorin jokainen työpäivä on todellakin erilainen, ja hänestä on hienoa olla tekemässä työtä, jonka on voinut tiimin kanssa muotoilla itse olemassa olevia tarpeita kohtaavaksi. Työtehtävät ovat muokkautuneet pitkien keskusteluiden ja analyysien kautta.
– Soisin, että jokainen yliopistolainen kokisi tulevansa kuulluksi ja nähdyksi työssään. Se olisi tärkeää jokaisen mielenterveydenkin kannalta – etenkin näinä aikoina, kun työtä tehdään osin yksin etänä.
Kohonen arvostaa myös sitä, että Itä-Suomen yliopistossa tehdään joustavaa monipaikkatyötä eli fyysisen paikkansa voi jokainen valita työtehtäviensä mukaan.
– Ja kampuksiemme sijainnithan ovat aivan upeita! Vaikka meille on itsestäänselvyys, että työpaikan vieressä on luontoa ja metsää ja hyviä liikuntapaikkoja, se on maailmalla todella erilaista ja arvokasta, ja sillä voisi ylpeillä enemmänkin.
Susanna Kohonen on yksi Itä-Suomen yliopiston viidestä fasilitaattorista. Hänen toinen ammattinimikkeensä on yliopistonlehtori. Sillä nimikkeellä Itä-Suomen yliopistossa toimii 244 henkilöä. (Tilanne syyskuussa 2022)
