Itä-Suomen yliopiston ja Ilmatieteen laitoksen johtamassa kansainvälisessä tutkimuksessa osoitettiin pitkäaikaismittausten avulla alailmakehän pilvien muodostumisen ja ominaisuuksien olevan erittäin herkkiä ilmakehän aerosolipitoisuuksien muutoksille. Tulos on tärkeä, sillä se vaikuttaa arvioon siitä, miten paljon ihmisperäiset pienhiukkaset ovat hidastaneet kasvihuonekaasujen aiheuttamaa ilmaston lämpenemistä. Tutkimus julkaistiin arvostetussa Nature Geoscience -lehdessä.
Huippuvuorilla ja Suomessa (Kuopiossa Puijon tornissa ja Pallaksella) sijaitsevien ACTRIS-mittausasemien pitkäaikaismittaukset ilmakehän aerosolipitoisuuksista ja pilvien ominaisuuksista osoittivat, että pilvet ovat luultua herkempiä aerosolimuutoksille. Useiden vuosien pituisia havaintoaikasarjoja sekä aerosolien, että pilvien ominaisuuksista ei ole saatavilla kuin hyvin rajoitetusti. Koska pilvien ominaisuudet vaihtelevat paljon, tarvitaan pitkiä aikasarjoja, että voidaan selvittää miten aerosolit vaikuttavat pilviin.
– Ihmisperäisten pienhiukkasten päästöt ovat viilentäneet ilmastoa muokkaamalla pilvien ominaisuuksia ja näin osaltaan hidastaneet kasvihuonekaasujen aiheuttamaa ilmaston lämpenemistä. Näiden tulosten perusteella tämä viilentävä vaikutus on aikaisempien, satelliittidataan perustuvien arvioiden yläpäässä, toteaa Itä-Suomen yliopiston professori Annele Virtanen.
Tutkimuksessa arvioitiin myös ilmastomallien kykyä kuvata pilvien ominaisuuksien ja aerosolipitoisuuksien välistä riippuvuutta. Mallien ja havaintojen vertailu paljasti malleissa ongelmia keskeisten parametrien kuvaamisessa. Lisäksi tutkimus paljasti suuria eroja mallien välillä niiden ennustamissa aerosolien ja pilvien välisissä vuorovaikutuksissa.
– Tulosten avulla pystymme kehittämään entistä tarkempia ilmastomalleja, joiden avulla ennustetaan ilmaston muuttumista tulevaisuudessa. Nämä mallit ovat avainroolissa, kun selvitämme eri päästöskenaarioiden ilmastovaikutuksia, sanoo Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Sami Romakkaniemi.
Itä-Suomen yliopiston ja Ilmatieteen laitoksen johtama tutkimus syntyi mittavan eurooppalaisen yhteistyön tuloksena, ja siihen osallistui joukko keskeisiä eurooppalaisia tutkimuslaitoksia ja yliopistoja.
Lisätietoja:
Professori Annele Virtanen, Itä-Suomen yliopisto, annele.virtanen@uef, p. 050 316 4118
Tutkimusprofessori Sami Romakkaniemi, Ilmatieteen laitos, sami.romakkaniemi@fmi.fi, p. 050 446 1061
Artikkelin tiedot:
Annele Virtanen, Jorma Joutsensaari, Harri Kokkola, Daniel G. Partridge, Sara Blichner, Øyvind Seland, Eemeli Holopainen, Emanuele Tovazzi, Antti Lipponen, Santtu Mikkonen, Ari Leskinen, Antti-Pekka Hyvärinen, Paul Zieger, Radovan Krejci, Annica M. L. Ekman, Ilona Riipinen, Johannes Quaas and Sami Romakkaniemi. High sensitivity of cloud formation to aerosol changes. Nature Geoscience, 2025. DOI 10.1038/s41561-025-01662-y. https://www.nature.com/articles/s41561-025-01662-y
