Aikaisempi diagnoosi voi ehkäistä vaaratilanteita
Paikallisalkuisen epilepsian diagnoosi viivästyy usein, koska lievät oireet jäävät tunnistamatta, osoittaa juuri julkaistu kansainvälinen tutkimus. Hoitamaton epilepsia voi johtaa vaaratilanteisiin epileptisen kohtauksen yllättäessä. Suomesta Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala osallistuivat tutkimukseen, jonka tulokset julkaistiin Epilepsia-lehdessä.
Epilepsia on useimmiten paikallisalkuinen eli kohtaukset alkavat paikallisesti yhdessä aivopuoliskossa. Nyt julkaistussa tutkimuksessa haluttiin selvittää, miten tavallista on diagnoosin viivästyminen paikallisalkuisessa epilepsiassa tunnistamatta jääneiden lievien oireiden vuoksi. Tästä on ennestään niukasti tietoa. Lisäksi tarkasteltiin onnettomuuksien yleisyyttä diagnosoimatonta epilepsiaa sairastavilla.
Tutkimuksen perusteella paikallisalkuisen epilepsian diagnoosi viivästyy keskimääräin kahdella vuodella, kun varhaisia lieviä oireita ei tunnisteta. Diagnoosi viivästyy etenkin potilailla, joilla ei ole näkyviä motorisia kohtausoireita, kuten raajojen nykimistä, vaan esimerkiksi tajunnanhämärryskohtauksia. Paikallisoireinen epilepsia tunnistetaan usein vasta, kun tauti on edennyt häiritseviin motorisiin oireisiin.
– Lievät oireet osoittautuivat tavallisiksi paikallisalkuisen epilepsian alkuvaiheessa. Varhaisten oireiden tunnistamiseen olisikin syytä panostaa nykyistä enemmän sekä oikein diagnoosin ja hoidon aikaistamiseksi, ennusteen parantamiseksi että myös kohtauksiin liittyvien vaaratilanteiden ehkäisemiseksi, professori Reetta Kälviäinen toteaa.
New Yorkin yliopiston johtamaan tutkimukseen osallistui Human Epilepsy Project -hankkeen kautta 447 epilepsiapotilasta 34 keskuksesta eri puolilta maailmaa. Potilaat olivat iältään 12–60-vuotiaita. Tutkimuksessa käytettiin potilaiden itse raportoimia kohtaustietoja ja potilastietoja, joista ilmenivät myös kohtauksista aiheutuneet vammat ja onnettomuudet. Osallistujista 45 prosentilla epilepsia alkoi motorisilla oireilla ja diagnosoitiin keskimäärin kahdessa kuukaudessa oireiden alkamisesta. 55 prosentilla epilepsia alkoi ei-motorisilla oireilla, ja heillä diagnoosin saamiseen kului keskimäärin kymmenen kertaa pitempi aika kuin niillä, joilla oli motorisia oireita alusta alkaen. Pisimmillään kului kuusi vuotta oireiden alkamisesta diagnoosiin.
Tutkimuksen osallistujista 23 oli joutunut yhteen tai useampaan auto-onnettomuuteen ennen epilepsiadiagnoosia. Heistä valtaosalla oireet olivat ei-motorisia. Tutkijat arvioivatkin, että kolmellatoista ajoissa tehdyllä epilepsiadiagnoosilla voidaan ehkäistä aina yksi auto-onnettomuus, ja yksin USA:ssa voitaisiin vuosittain ehkäistä 1816 tunnistamattomien epileptisten kohtausten aiheuttamaa onnettomuutta.
– Epilepsian mahdollisuus kannattaa pitää mielessä myös, kun hoidetaan onnettomuuksissa loukkaantuneita päivystyksessä. Potilaiden on syytä itsekin kertoa avoimesti mahdollisista epätavallisista oireista. Päivystävä lääkäri voi olla ensimmäinen, jolle potilas tulee kertoneeksi oireista ja voi näin nopeuttaa diagnoosia.
Tutkimusryhmä aikoo seuraavaksi selvittää epilepsian varhaisvaiheessa auto-onnettomuuteen joutuneiden päivystyskäynneistä, onko heille tehty epilepsian oirekartoitusta tai neurologisia tutkimuksia.
WHO:n arvion mukaan epilepsiaa sairastaa maailmanlaajuisesti vähintään 50 miljoonaa ihmistä, mutta todellinen määrä voi olla vielä suurempi, koska lieväoireisia potilaita jää tunnistamatta. Useimmiten oireet saadaan hallintaan lääkityksellä.
Lisätietoja:
Professori Reetta Kälviäinen reetta.kalviainen (at) uef.fi, p. +358405839249, https://uefconnect.uef.fi/henkilo/reetta.kalviainen/
Tutkimusartikkeli:
J Pellinen, E Tafuro, A Yang, D Price, D Friedman, M Holmes, S Barnard, K Detyniecki, M Hegde, J Hixson, S Haut, R Kälviäinen, J French; the Human Epilepsy Project Co‐Investigators. Focal nonmotor versus motor seizures: The impact on diagnostic delay in focal epilepsy. Epilepsia. 2020; 00: 1– 10. https://doi.org/10.1111/epi.16707
