Hampaiden kiinnityskudostulehdus eli parodontiitti suurentaa merkittävästi aivoinfarktin riskiä alle 50-vuotiailla, joilla ei ole tunnettua aivoinfarktille altistavaa syytä. Aivoinfarkti oli sitä vakavampi, mitä pahemmaksi tulehdus oli suussa edennyt, selvisi tuoreessa tutkimuksessa.
Parodontiitti on suun tulehdussairaus, joka tuhoaa hampaan kiinnityskudoksia. Helsingin yliopiston Suu- ja leukasairauksien osaston johtamassa tutkimuksessa kartoitettiin parodontiittiin liittyviä tulehdusmuutoksia sekä äskettäin tehtyjä hampaiston toimenpiteitä nuorilla aivoinfarktipotilailla. Tutkimuksessa tarkasteltiin 20–50-vuotiaina aivoinfarktin saaneita henkilöitä, joiden sairastumiselle ei löytynyt selitystä tunnetuista aivoinfarktin syytekijöistä.
– Tällaisten aivoinfarktien ilmaantuvuus on ollut nousussa viime vuosikymmeninä, sanoo dosentti ja neurologian erikoislääkäri Jukka Putaala HUS Helsingin yliopistollisesta sairaalasta.
– Aikaisemmissa tutkimuksissa on havaittu parodontiitin lisäävän iskeemisen aivoinfarktin riskiä, mutta nuorilla aivoinfarktipotilailla, joilla ei löydy perinteisiä syitä aivoinfarktille, suun tulehdusten merkityksestä ei ole ollut tarkkaa tietoa, kertoo yliopistotutkija Susanna Paju Helsingin yliopistosta.
Tutkimuksessa havaittiin, että parodontiitti oli merkitsevästi yleisempi aivoinfarktipotilailla kuin terveillä verrokeilla. Sen lisäksi, että parodontiitti lisäsi aivoinfarktin riskiä, sen vaikeusaste oli yhteydessä aivoinfarktin vakavuuteen.
Suun bakteerit saattavat edistää verihyytymien syntyä
Tutkimuksen mukaan hampaistossa edeltävänä kolmena kuukautena tehdyt toimenpiteet, kuten esimerkiksi hampaan poisto tai juurihoito, sekä akuutisti oireilevat tulehtuneet hampaat, joita ei vielä ollut ehditty poistaa, suurensivat aivoinfarktin riskiä.
– Suun bakteereita pääsee verenkiertoon matala-asteisten tulehdusten yhteydessä, mutta lyhytaikaisesti myös hampaiston toimenpiteiden yhteydessä, varsinkin jos on suussa ennestään tulehduksia, Susanna Paju kertoo.
– Normaalisti elimistö selvittää kuitenkin bakteerit verenkierrosta itsestään, hän jatkaa.
Hampaiston toimenpiteet ja oireilevat, huonokuntoiset hampaat olivat tutkimuksen mukaan riski erityisesti henkilöille, joilla oli avoin soikea aukko sydämen eteisväliseinässä. Aukko saattaisi tutkijoiden mukaan edistää aivoinfarktiin johtavan verihyytymän syntyä, samoin kuin verenkiertoon suusta päässeet bakteerit.
Avoin soikea aukko on yleinen eikä sitä yleensä tarvitse hoitaa. Sen yhteys aivoinfarktiin on kuitenkin havaittu muissakin tutkimuksissa ja sulkuhoitoja on tehty uusien infarktien ehkäisemiseksi.
Mikrobiomilla on merkitystä
Suussa on elimistön toiseksi rikkain mikrobiomi eli pieneliöiden, kuten bakteerien, hiivojen ja virusten yhteisö – enemmän niitä on vain suolistossa. Terveessä suussa on tasapainoinen mikrobiomi, parodontiitissa se muuttuu ja haitalliset bakteerit valtaavat alaa.
– Syntyy noidankehä, jossa bakteerit saavat ravintoa tulehduksen tuhoamasta kudoksesta ja niiden lisääntyminen puolestaan kiihdyttää tulehdusta, kertoo Itä-Suomen yliopiston translationaalisen hammaslääketieteen professori Pirkko Pussinen.
Siksi on tärkeää reagoida parodontiitin oireisiin ajoissa.
– Huonot hampaat kannattaa poistaa ja tulehdukset hoitaa sekä hampaat tarkistuttaa säännöllisesti, Susanna Paju vahvistaa.
Tutkimuksen tulokset on julkaistu Journal of Dental Research -tiedelehdessä. Tutkimukseen osallistui 146 tapaus-verrokki -paria, jotka muodostuivat ensimmäistä kertaa salasyntyisen aivoinfarktin saaneista potilaista sekä heille iän ja sukupuolen mukaan valituista verrokkihenkilöistä, joilla ei koskaan ole ollut aivotapahtumia. Tutkimus on osa kansainvälistä SECRETO-tutkimusta ja se on tehty yhteistyössä Helsingin, Turun ja Itä-Suomen yliopistojen sekä HUS Helsingin yliopistollisen sairaalan, TYKSin ja King's College Londonin kanssa.
Alkuperäinen artikkeli: Leskelä J, Putaala J, Martinez-Majander N, Tulkki L, Manzoor M, Zaric S, Ylikotila P, Lautamäki R, Saraste A, Suihko S, Könönen E, Sinisalo J, Pussinen PJ, Paju S. Periodontitis, Dental Procedures, and Young-Onset Cryptogenic Stroke. J Dent Res. 2024 May;103(5):494-501. doi: 10.1177/00220345241232406. Epub 2024 Apr 16. PMID: 38623924; PMCID: PMC11047014.
Lisätietoja
Pirkko Pussinen, professori, Itä-Suomen yliopisto
pirkko.pussinen@uef.fi
Jukka Putaala, dosentti, neurologian erikoislääkäri, HUS Helsingin yliopistollinen sairaala
jukka.putaala@hus.fi
Susanna Paju, dosentti, erikoishammaslääkäri, Helsingin yliopisto
susanna.paju@helsinki.fi
