Laadukkaan tiedon tuottaminen ja jakaminen vahvistaa yliopistojen roolia demokratian puolustajina, painotti Jukka Mönkkönen rehtorikautensa viimeisessä lukuvuoden avajaispuheessaan.
Itä-Suomen yliopiston rehtori Jukka Mönkkönen piti kymmenvuotisen rehtorikautensa viimeisen lukuvuoden avajaispuheensa Kuopion kampuksella torstaina 5. syyskuuta. Lukuvuoden 2024–2025 avajaispuheessaan hän palasi globaaliin muutoksiin rehtorikautensa aikana ja yliopistojen rooliin muuttuvassa maailmassa.
– Aloittaessani rehtorina vuonna 2015 en minä eikä varmasti moni muukaan voinut kuvitella, kuinka erilaisessa maailmassa niin globaalisti, kansallisesti kuin alueellisestikin kymmenen vuotta myöhemmin eläisimme. Globaali geopoliittinen epävakaus on voimakkaasti lisääntynyt ja pitkään vallinnut sopimuspohjainen maailmanjärjestys on vaihtunut poliittisesti, taloudellisesti ja sotilaallisesti blokkiutuvaan ja polarisoituvaan maailmaan. Koronapandemia ja lähialueillamme käytävä Venäjän aloittama sota ovat lisänneet yleistä turvattomuuden tunnetta. Kehitys on siis ollut kaukana toivotusta, Mönkkönen sanoi.
Mönkkösen mukaan niin entiset vahvoina pidetyt demokratiat kuin monet nykyisin autoritaarisesti hallitut maat eivät pysty vastaamaan aikamme suurimpiin kysymyksiin, ilmaston muutokseen ja ekokatastrofiin. Talouskasvun hedelmien sijaan edustukselliset demokratiatkin jakavat nyt kestävyysvajetta ja niukkuutta.
– Suunta maailmassa on ikävä kyllä kohti itsevaltaisia ja omaan etuun tähtääviä yhteiskuntia. Tämä näkyy itsekkäänä rajat kiinni -politiikkana, populismina ja polarisaationa valitettavan monien maiden välisissä ja yhteiskuntien sisäisessä kehityksessä luoden epävakautta ja lisäten jännitteitä. Näitä jännitteitä monet tahot vielä kaikin tavoin tietoisesti lietsovat. Polarisoituvassa yhteiskunnassa ei pystytä käymään järkevää keskustelua ja tekemään kompromisseja ja välitetään entistä vähemmän tietoon ja tosiasioihin pohjaavista perusteluista. Ilmiselvä valhekin kelpaa, jos se edistää omia tavoitteita.
Synkkien uutisten keskellä Mönkkönen on silti luottavainen, että osallisuuden ja demokratian vahvistamisella voidaan yhä vastata nykyajan haasteisiin. Tässä yliopistoilla, yrityksillä ja kansalaisjärjestöillä on tärkeä rooli.
– Yliopistojen tehtävä tutkitun tiedon ja siihen pohjaavan koulutuksen tuottajina on aina vain tärkeämpi. Meidän pitää tuottaa oikeaa, tutkittua tietoa, ja saattaa sitä mahdollisimman laajalle yhteiskunnan käyttöön. Tiedollista yhdenvertaisuutta on vahvistettava, ja taattava yhä laajempien kansalaisryhmien pääsy tutkitun tiedon ääreen. Avoin tiede ja tiedon jakaminen ovat paras lääke totuuden muuntelua ja valeuutisia vastaan. Demokraattinen, vapaa tiedon kulku on sivistyneen yhteiskunnan ja oikeusvaltion peruskivi, Mönkkönen määritteli.
Mönkkösen mukaan laadukkaan tiedon tuottaminen ja jakaminen lisäävät tiedon käytettävyyttä ja vaikuttavat ihmisten valintoihin, tekoihin ja mielipiteisiin. Samalla vahvistetaan yliopistojen ja tiedeyhteisön roolia vuoropuhelun edistäjänä ja demokratian puolustajana. Yliopiston tehtävä onkin rohkaista ja tukea tutkijoiden osallistumista yhteiskunnalliseen keskusteluun, ja samalla suojella ja puolustaa heitä epäasialliselta arvostelulta ja maalittamiselta.
– Käydessäni läpi rehtorikauteni puheita ja kirjoituksia, huomasin myös itse usein pohtineeni demokratiaa, avoimuutta, kansainvälisyyttä, erilaisten rajojen ylittämistä sekä tiedettä ja tutkittua tietoa inhimillisen toiminnan perustana. Näiden arvojen pohjalle uskon yliopistoyhteisön rakentuvan myös jatkossa, Mönkkönen tiivisti.
Rehtorin puhe lukuvuoden avajaisista on luettavissa kokonaisuudessaan tästä linkistä.
”Taide ja tiede kuuluu koko väestölle”
Finlandia-palkittu kirjailija Sirpa Kähkönen palasi lukuvuoden avajaisten juhlapuheessaan henkilökohtaisten muistojen kautta yhteiskunnalliseen osallisuuteen sekä Kuopion ja Itä-Suomen historiaan, nykyisyyteen ja tulevaisuuteen.
– Kulttuurin ja tieteen harjoittamisen kannalta elämme ratkaisevia aikoja, ja meidän täytyy yhä enemmän nostaa ääntä sivistyksen ja kulttuurin puolesta. Kulttuurista ja tieteestä leikkaaminen on kaikkein lyhytnäköisintä. Tiedämme, mitä se merkitsee osallisuudelle ja sille, että kaikki pääsevät kiinni tietoon ja taiteeseen. Leikkaaminen näännyttää meidän hyvinvointiamme, Kähkönen muistutti.
Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Mirka Nieminen toi puheenvuorossaan esiin niin pienten tekojen merkityksen yliopistoyhteisössä kuin opiskelijoihin monesta suunnasta kohdistuvat paineet.
– Meillä jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa itseämme laajemmalle, sillä olemmehan kaikki osa tätä yliopistoyhteisöä. Tervehdit sitten käytävällä tai pyydät opiskelukaveria istumaan samaan lounaspöytään, niin voit pienillä teoilla osoittaa välittämistä ja rakentaa tästä yhteisöstä paremman paikan olla meille jokaiselle. Pienten tekojen merkitystä on turha vähätellä, Nieminen muistutti.
Laajemmassa kuvassa opiskelijoiden elämää vaikeuttavat toimeentulon ja mielenterveyden ongelmat: monet joutuvat käymään töissä opintojen ohessa elättääkseen itsensä tukiin kohdistuvien leikkauksien seurauksena. Mielenterveyskriisiin ei ole nopeita ratkaisuja näköpiirissä.
– Opiskelijoiden pitäisi pärjätä köyhyysrajan alapuolella ja yhdistää opinnot, työt, harrastukset, liikunta, järjestöt ja muut hyvinvointia tukevat asiat. Haastavaa eikö niin? Viimeistään nyt tarvitaan järeitä toimia tilanteen parantamiseksi, Nieminen sanoi.
Erilaisten paineiden ja vaatimusten keskellä Nieminen toivoo, että opiskelijat muistaisivat myös ottaa aikaa levolle ja itselle.
