Ilmakehän kemian professori Siegfried Schobesbergerin mukaan ilmakehän ylemmissä kerroksissa riittää vielä paljon tutkittavaa.
Mallintaminen auttaa ymmärtämään ilmakehän mittausprosesseja
Itävaltalainen Siegfried Schobesberger teki fysiikan alan maisteritutkintonsa Wienissä vuonna 2008 aiheenaan nanokokoisten pisaroiden muodostuminen. Sen jälkeen hän siirtyi Helsingin yliopistoon tekemään väitöstutkimusta Ilmakehätieteiden keskuksessa (INAR) professoreiden Markku Kulmalan, Douglas Worsnopin ja Tuukka Petäjän ohjauksessa.
– Siellä tutkimukseni pyöri pääasiassa massaspektrometreillä toteutettujen molekyyliklusterien koostumusmittausten ympärillä, kun tutkimme uusien hiukkasten muodostumista höyryistä erityisesti CERNin CLOUD-kammiossa toteutettujen mittauskampanjoiden aikana.
– Valmistuin vuonna 2014 ja aloitin työt Joel Thorntonin laboratoriossa Washingtonin yliopistossa, Seattlessa. Tutkin siellä hyvin matalapitoisten orgaanisten höyryjen ja orgaanisten aerosolihiukkasten kemiaa, ja opin käyttämään kemiallisten ionisaatiomassaspektrometrien kehittyneitä näytteenotto- ja käsittelyjärjestelmiä.
Vuonna 2017 Schobesberger palasi Suomeen ja aloitti työt Itä-Suomen yliopistossa. Hän on toiminut yliopiston apulaisprofessorina (tenure track) vuodesta 2020 aina vuoteen 2024 ja professoriksi nimittämiseensä saakka.
Schobesbergerillä on kaksi tutkimuskohdetta: hän tutkii ilmakehän matalapitoisten höyryjen päästöjä ja laskeumia sekä orgaanisten aerosolihiukkasten fysiikkaa ja kemiaa.
– Pääasiassa teen mittauksia kemiallisilla ionisaatiomassaspektrometreillä. Niiden lisäksi hyödynnän mikrometeorologisia tekniikoita kaasujen vaihdon tutkimiseen sekä lämpödesorptiotekniikoita aerosolihiukkasten ominaisuuksien ja koostumuksen mittaamiseen.
– Tutkimustyöni pitää sisällään myös laitekehitystä pääasiassa mittaustekniikoiden parantamiseksi. Mallintaminen puolestaan auttaa ymmärtämään paremmin järjestelmiä, joiden parissa työskentelemme, eli ilmakehän ja ekosysteemien välistä vuorovaikutusta ja aerosolikemiaa, sekä itse varsinaisia mittausprosesseja.
Tulevaisuudessa Schobesberger toivoo voivansa laajentaa toimintaa ilmassa tehtäviin havaintoihin, joista hänellä on jo kokemusta aiemmissa tehtävissään. Hänen mukaansa ilmakehän ylempien kerrosten kemiasta on vielä paljon opittavaa.
– Niihin kerroksiin ei vielä päästä käsiksi maasta käsin tehtävien mittausten avulla. Miehitetty tai miehittämätön ilma-alus voi helposti toimia laajoilla alueilla, erilaisissa olosuhteissa, ympäristöissä sekä ekosysteemeissä, Schobesberger kertoo.
Schobesberger yhdistää tutkimuksessaan fysiikkaa, kemiaa, meteorologiaa ja ympäristötieteitä.
– Juureni ovat kuitenkin fysiikassa ja tutkimukseni yliopiston teknillisen fysiikan laitoksella. Mielestäni fysiikka on kaikista luonnontieteiden tutkimusaloista monipuolisin, hän toteaa.
Fysiikan opinnot tarjoavat erinomaisen pohjan suuntautua myös muille luonnontieteiden aloille työuran aikana, ja suuntautuminen erilaisille tekniikan aloille on myös yleistä. Opinnoissa yhdistyvät tekniset taidot, kuten työskentely korkean teknologian laitteistoilla, sekä analyyttiset ja laskennalliset taidot. Opintojen myötä karttuvia erinomaisia ongelmanratkaisutaitoja voidaan soveltaa laajemminkin.
– Jos kiinnostaa tietää, miten maailma täsmälleen toimii, suosittelen vakavasti harkitsemaan fysiikan opintoja, Schobesberger sanoo.
Vapaa-ajallaankin Schobesberger on innostunut tutkimaan maailmaa ilmasta käsin, sillä hän on innokas lentäjä.
– Nautin myös vapaa-ajan viettämisestä perheeni kanssa, sekä urheilusta, kuten esimerkiksi juoksusta, uinnista, sählystä, kiipeilystä ja hiihdosta.
SIEGFRIED SCHOBESBERGER
Ilmakehän kemian professori (1.1.2024 alkaen toistaiseksi)
Tärkeimmät tehtävät
Yliopistotutkija/Apulaisprofessori (Tenure Track), Itä-Suomen yliopisto, 2017–2023
Tutkija, Washingtonin yliopisto 2015–2017
Marie Skłodowska-Curie Global Fellow, 2016
Filosofian tohtorin tutkinto (fysiikka), Helsingin yliopisto, 2019–2024
Marie-Curie Initial Training Network (CLOUD-ITN), 2009–2012
