Suomen Lääketieteen Säätiö myönsi useita apurahoja Itä-Suomen yliopiston tutkijoille. Dosentti Anna Viitasalo sai merkittävän apurahan lasten immuunisolujen tutkimukseen ja dosentti Eino Solje otsa-ohimolohkorappeumien tutkimukseen.
Immuunisolujen toiminnan selvittäminen tärkeää lapsuuden eri kehitysvaiheissa
Säätiö myönsi tutkimusryhmän perustajan apurahan, 150 000 euroa, LT, dosentti, Anna Viitasalolle tutkimushankkeeseen ” Single-cell profiling of immune cell function at pubertal transitions”. Hankkeessa tutkitaan immuunisolujen toimintaa minipuberteetissa, adrenarkessa ja sentraalisessa puberteetissa. Viitasalo työskentelee post doc -tutkijana professori Merja Heinäniemen ryhmässä, jossa hän tutkii myös immuunisolujen dynamiikkaa lasten leukemiaan liittyen. Viitasalo on tehnyt väitöskirjansa Itä-Suomen yliopistossa liittyen lasten kardiometabolisiin riskitekijöihin. Lisäksi hän on työskennellyt post doc -tutkijana Kööpenhaminan ja Turun yliopistoissa EU:n MSCA-rahoituksella.
Vastasyntyneen ja lapsen immuunisysteemin vasteet infektioille ovat erilaisia kuin aikuisilla. Nämä erot kuitenkin tunnetaan puutteellisesti, mikä on vaikeuttanut muun muassa suositusten tekemistä COVID-19-pandemiaa varten. Poikkeava immuunikompetenssi ja -toleranssi lapsuudessa ovat yhteydessä alttiuteen sairastua moniin sairauksiin, kuten infektioihin, autoimmuunisairauksiiin ja syöpään. – Immuunisysteemin toiminnan erojen ymmärtäminen pediatrisen kehityksen eri vaiheissa olisi sen vuoksi kriittisen tärkeää lasten terveyden kannalta. Yksisoluteknologia on tuonut uusia mahdollisuuksia eri immuunisolupopulaatioiden tarkkaan karakterisointiin, mutta sitä ei ole vielä riittävästi hyödynnetty lapsiaineistoissa, Viitasalo sanoo.
Sukupuolihormonien tiedetään vaikuttavan immuunivasteeseen, mutta niiden solutason vaikutukset seksuaalisen kehityksen fysiologisissa vaiheissa eivät ole tiedossa. Osin sukupuolihormoneihin liittyen miehillä ja naisilla on erilainen alttius sairastua moniin infektiosairauksiin, autoimmuunisairauksiin ja syöpiin. Lisäksi puberteetin tiedetään olevan erityisen herkkä aikakausi immuunitoiminnan häiriöille. Varsinaisen sentraalisen puberteetin lisäksi normaaliin lapsen kehitykseen kuuluu myös vauvaiän minipuberteetti sekä 6–8 vuoden iässä ilmenevä adrenarke, joissa myös sukupuolihormonien pitoisuudet muuttuvat. – Hypoteesimme on, että kussakin pubertaalisen kehityksen vaiheessa sukupuolihormonit moduloivat immuunivastetta sekä synnynnäisissä että adaptiivisissa immuunisoluissa, ja nämä muutokset johtavat alttiuteen monille sairauksille näissä kriittisissä kehitysvaiheissa, Viitasalo kertoo.
Tutkimuksessa kerätään dataa vastasyntyneiltä lapsilta yhteistyössä dosentti, neonatalogi Ulla Sankilammen kanssa sekä kouluikäisiltä lapsilta yhteistyössä professori, lastenendokrinologi Jarmo Jääskeläisen kanssa. Näitä tuloksia yhdistetään prospektiivisesti epidemiologiseen ja rekisteridataan lasten terveydestä kuten infektioista, autoimmuunisairauksista, allergioista, astmasta, rokotuksista ja antibioottien käytöstä. Tutkimuksen odotetaan tuovan uutta ja ajankohtaista merkittävää tietoa immuunisolujen kehittymisestä uusilla yksisolu-RNA-menetelmillä lapsuudessa ja erityisesti pubertaalisen kehityksen eri vaiheissa sekä valottavan myös monien kroonisten sairauksien taustalla olevia mekanismeja.
Muistisairauksien uudet lääkehoidot edellyttävät varhaisempaa ja tarkempaa diagnostiikkaa
Säätiö myönsi LT, dosentti, tutkimusjohtaja Eino Soljelle 50 000 euron apurahan tutkimushankkeeseen ”Epätyypilliset muistisairaudet – uusin työkaluin varhaisdiagnoosin jäljille”. Kyseessä on palaavan tutkijan apuraha, joka on tarkoitettu ulkomailta suomeen palaavalle tutkijalle.
Työikäisten muistisairaudet aiheuttavat merkittävää inhimillistä kärsimystä ja yhteiskunnallista taloudellista kuormaa. Näistä etenkin otsa-ohimolohkorappeumat (FTLD) ja Lewyn kappale -tauti (DLB) ovat vaikeita diagnosoida, koska käytössä ei ole niitä erottelevia diagnostisia testejä. Siinä vaiheessa, kun aivoissa on jo tapahtunut pitkälle edennyttä ja peruuttamatonta hermosolujen tuhoa, ei oirekuvaa toisaalta voitaisi edes taudin pysäyttävällä lääkehoidoilla enää parantaa, sillä hermosolut eivät juuri uusiudu. Siksi varhainen diagnostiikka on erityisen tärkeää. Varhainen potilaiden tunnistaminen ja oikea diagnoosi ovat tarpeen myös oireenmukaisen hoidon suunnittelemiseksi ja potilaiden sekä heidän omaistensa epätietoisuuden ja leimautumisen vähentämiseksi. Toisaalta lääketutkimuksiin tulisi löytää potilaita, joilla on hyvin varhainen tauti.
Nyt rahoitetussa kaksivuotisessa translationaalisessa tutkimushankkeessa pyritään epätyypillisten muistisairauksien, erityisesti otsa-ohimolohkorappeumien ja Lewyn kappale -taudin varhaiseen, kustannustehokkaaseen ja oikeaan diagnoosiin osoittamalla kallonulkoisella aivojen magneettistimulaatiolla taudille ominaiset hermovälittäjäainemuutokset aivoissa. Lisäksi tavoitteena on kuvata näiden tautien ennustetta, tautipatologiaa ja -mekanismeja uusin biomarkkerein sekä tunnistaa muokattavissa olevia riskitekijöitä ja rinnakkaissairauksia. Tutkimuksesta saatavat tulokset ovat potilastyön ohella sovellettavissa myös kliinisiin lääketutkimuksiin.
Varhainen ja tarkka diagnoosi on myös ihmisoikeuskysymys
Soljen mukaan vielä nykyäänkin toisinaan tyydytään toteamaan, että potilaalla on tarkemmin määrittelemätön muistisairaus, vaikka pienellä ponnistelulla olisi ollut mahdollista päästä edes hieman tarkempaan diagnoosiin. – Oikea diagnoosi olisi tärkeää, sillä eri muistisairauksien oireenmukaiset hoidot voivat olla jopa päinvastaisia ja siten epätarkka diagnoosi voi altistaa potilaan turhille lääkehoidon haittavaikutuksille. Kyseessä on ensi sijassa yhteiskunnassa vallitseva arvoihin ja asenteisiin liittyvä ongelma, sillä monien muiden vielä parantamattomissa olevien tautiryhmien kohdalla tarkan diagnoosin löytämistä pidetään tärkeänä asiana, vaikka se ei hoitoon vaikuttaisikaan.
Itä-Suomen yliopistossa alkuvuodesta väitellyt LT Matti Iso-Mustajärvi KYSistä sai uudet tutkimusavaukset -apurahan, 50 000 euroa, hankkeeseen, jossa tutkitaan virtuaalitodellisuuteen perustuvien simulointilaitteiden hyötyjä esimerkiksi korvaleikkausten suunnittelussa ja harjoittelussa. Lisäksi Kuopion kampukselle myönnettiin pienempiä apurahoja. Alla lista apurahojen saajista ja tutkimushankkeista.
Suomen Lääketieteen Säätiön kannustusapuraha:
- Sten Ellam: Miniperfuusio ja konventionaalinen perfuusio sydänkirurgiassa
- Greetta Hackman: Eturauhassyövän aktiivihoito
- Joel Räsänen: Idiopaattisen normaalipaineisen hydrokefalian genetiikka ja metaboliset komorbiditeetit
- Elmeri Santala: Uudet EKT-pohjaiset menetelmät rytmihäiriöiden tunnistamisessa
Duodecimin kannustusapuraha:
- Sami Puustinen: Optisen spektrikuvantamisen neurokirurgiset sovellukset ja leikkauksenaikainen käyttö
Suomen Lääketieteen Säätiön Eka-apuraha:
- Niko Järveläinen: modRNA VEGF-A:n vaikutus sian iskeemisessä sydänlihaksessa
- Heikki Lukkarinen: Likvorin biomarkkerit yhteydessä iNPH-potilaiden kliinisiin oireisiin
- Tuuli Thomander: Vaikeat allergia- ja astmaoireet – tutkimuksia ruoka-allergiasta ja astmasta aikuisilla
Opetuksen apuraha / Tutkimusapuraha:
- Pyry Mattila: Suomalaisen lääkärin ammatti-identiteetti
- Katri Salokangas: Yleislääketieteen erikoislääkärit matkalla erikoislääkärikouluttajiksi
Lisätietoja:
LT, dosentti Anna Viitasalo https://uefconnect.uef.fi/henkilo/anna.viitasalo/
LT, dosentti, tutkimusryhmän johtaja Eino Solje https://uefconnect.uef.fi/henkilo/eino.solje/
