Resilienssiä syöpäpotilaille – omaisten ääni kuuluville
Suomalaisilla syöpäpotilailla on melko laaja luottamus hoitavaan henkilökuntaan ja hyviä kokemuksia erityisesti kohtaamisesta ja empaattisuudesta hoitotilanteissa. Potilaiden arvioista lähes 75 prosenttia oli positiivisia kyselytutkimuksessa, jonka tulokset julkaistiin hiljattain Cancer Nursing -lehdessä. – Puutteita nähtiin esimerkiksi omaan hoitoon liittyvässä tiedonsaannissa ja osallistumismahdollisuuksissa päätöksentekoon. Hoidon laatua heikensivät myös odotusajat ja myöhästymiset, professori Tarja Kvist kertoo.
Potilaiden arvioima hoidon laatu kuuluu Kvistin keskeisiin tutkimuskohteisiin. Syöpäpotilaiden hoidon laatua ja heidän perheenjäsentensä saamaa tukea selvitettiin viime vuonna päättyneessä EU:n Horisontti 2020 -ohjelman rahoittamassa, monikansallisessa INEXCA-hankkeessa, jossa hän oli toisena koordinaattorina. Hanketta johti professori Katri Vehviläinen-Julkunen. Kansainvälinen yhteistyö muun muassa amerikkalaisen Pittsburghin yliopiston kanssa jatkuu, ja Kvistin tutkimus kohdistuu nyt muun muassa iäkkäisiin syöpäpotilaisiin sekä paksusuolensyöpää sairastavien ohjaukseen ja resilienssiin.
Resilienssi on kykyä sopeutua muutoksiin ja palautua vastoinkäymisistä. Kvistin ohjaamassa väitöstutkimuksessa selvitetään, voiko hoitajien antamalla ohjauksella vahvistaa myös syöpäpotilaiden resilienssiä. – Paksusuolensyöpä yleistyy jatkuvasti ja potilasohjauksella on hoidossa merkittävä rooli. Toiveena on löytää parhaat keinot potilaiden tukemiseen.
Tulossa on myös tutkimustietoa siitä, eroavatko syöpäpotilaiden ja heidän perheenjäsentensä näkemykset hoidosta. – Perheenjäsenten tärkeää roolia ei ehkä ole vielä tarpeeksi tunnistettu. Yhteistyökumppanimme Pittsburghin yliopistossa ovat tutkineet tätä näkökulmaa jo paljon, ja tulevaisuudessa se voi näkyä enemmän meilläkin.
Hoidon laatu ja hoitajien työtyytyväisyys kulkevat käsikkäin. Kvist on ollut juurruttamassa Suomeen USA:ssa kehitettyä magneettisairaalamallia, jossa hoitotyön vetovoimaisuutta lisätään muun muassa osallistavan, transformationaalisen johtamisen ja näyttöön perustuvan kehittämisen keinoin. Hoitotyön korkeasta tasosta kertova Magneettisairaalan status voidaan myöntää tietyt kriteerit täyttävälle sairaalalle. – Euroopassa status on vasta yhdellä sairaalalla, Antwerpenissä, mutta useatkin suomalaiset sairaalat tavoittelevat sitä lähivuosina.
– Suomalaisissa yliopistosairaaloissa tehdyt kyselyt ovat kuitenkin osoittaneet, että hoitotyön johtajilta kaivataan nykyistä enemmän erityisesti palautetta ja tunnustusta työstä, läsnäoloa ja lähestyttävyyttä, kertoo Kvist, joka kartoitti johtamisen tilaa Vetovoimainen ja turvallinen sairaala -hankkeen vastuututkijana.
Kvistin ohjaama Jaana Seitovirran väitöstutkimus osoitti, että hoitajat pitävät tärkeänä myös aineetonta palkitsemista, kuten mahdollisuutta keskittyä ydintyöhön, työajan joustoja ja vaikutusmahdollisuuksia.
Kvistin tutkimushankkeissa on kehitetty hoitotieteellisen tutkimuksen tarpeisiin useita uusia mittareita, kuten työtyytyväisyyden ja transformationaalisen johtamisen mittarit, ja käytetty uusia analyysimenetelmiä. Sairaanhoitajien käsityksiä palkitsemisesta selvitettiin tarkoitukseen kehitetyllä kyselyllä, ja Simone Stevaninin väitöstutkimus tuotti eri sairaanhoitajasukupolvien vertailuun soveltuvan kyselyn. Mittareille on ollut käyttöä muillakin tutkimusryhmillä kotimaassa ja maailmalla. – Mittarien kehittäminen on vaativa prosessi, mutta kaikkiin tutkimuskysymyksiin niitä ei ole ennestään saatavilla. Valmiskin mittari voi vanheta tai soveltua huonosti eri kulttuureihin, jolloin päivittäminen tai uuden kehittäminen on tarpeen.
Kvist aloitti elokuussa preventiivisen hoitotieteen professorina Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitoksella ja toimii myös laitoksen varajohtajana. Preventiivisessä hoitotieteessä painottuvat terveyden edistämisen kysymykset, jotka Kvistin mukaan koskevat myös erikoissairaanhoidon asiakkaita ja esimerkiksi syöpähoitojen jälkeistä aikaa. – Elämäntavoilla on merkitystä syöpäpotilaallekin, jolla voi olla edessä kymmeniä elinvuosia. Tuleva tutkimus suuntautuu silti myös perusterveydenhuoltoon ja käytännön työhön pitkäaikaissairauksien ehkäisyssä.
– Niin tutkimuksessa kuin opetuksessakin haluan vastata terveyspalvelujärjestelmän tarpeisiin ja ajankohtaisiin kysymyksiin, kuten sote-uudistukseen ja korona-ajan kokemuksiin. Kansainvälisyyden lisäksi toiveena on panostaa monitieteisyyteen myös omassa yliopistossa eri tieteenalojen tutkijoiden kanssa, Kvist kertoo.
Lisätietoja: Professori Tarja Kvist, p. tarja.kvist (a) uef.fi, p. 040 355 2623
Tarja Kvist
- Itä-Suomen yliopiston preventiivisen hoitotieteen professori 1.8.2020 alkaen
- S. Sonkajärvi, 1963
- Terveystieteiden maisteri 1994 ja terveystieteiden tohtori 2004, Kuopion yliopisto
- Terveyspalvelujärjestelmätutkimuksen dosentti 2015, Itä-Suomen yliopisto
Tärkeimmät tehtävät:
- Varajohtaja 2010–2014 ja 11/2017–11/2021, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos
- Apulaisprofessori (Tenure track) 11/2017–7/2020, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos
- Yliassistentti 8/2004–12/2007 ja yliopistotutkija 8/2009–10/2017, Kuopion yliopisto / Itä-Suomen yliopisto
- Kliininen tutkija 1/2008–7/2009, Kuopion yliopisto ja KYS
- Vieraileva tutkija, jaksoja vuosina 2009–2019, Pittsburghin yliopisto, USA
- Osastonhoitaja, KYS, Kirurgia, 1995–2000
- Sairaanhoitaja, HUS, Meilahden sairaala 1988–1991
Kuva Tarja Kvististä ladattavissa:
https://mediabank.uef.fi/A/UEF+Media+Bank/37117?encoding=UTF-8
