Hyppää pääsisältöön

Tarkenna hakuasi

Ruokapöydässä ojennetaan salaattia.

TtM Kirsikka Aittola, väitös 6.9.2024: Syömisen taito ja Ruokavalioindeksi – uudet työkalut painonhallintaan ja tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn

Syömisen taito on yhteydessä parempaan ruokavalion laatuun sekä painonhallintaan kohonneessa tyypin 2 diabetesriskissä olevilla aikuisilla, osoittavat suomalaisen Stop Diabetes (StopDia) -tutkimuksen tulokset. Lisäksi syömisen taito yhdistyi parempaan insuliiniherkkyyteen ja HDL-kolesterolitasoon. Koska tyypin 2 diabetes yhä yleistyy, on tärkeää tutkia uusien menetelmien ja lähestymistapojen soveltuvuutta taudin ehkäisyyn.

Syömisen taidolla tarkoitetaan syömiskäyttäytymistä, jossa korostuu myönteinen suhtautuminen ruokaan ja syömiseen, säännöllinen ruokailu, uusien ruokien rohkea kokeilu sekä nälän ja kylläisyyden tuntemusten mukaan syöminen.

– Aiemmin syömisen taitoa ei ole tutkittu tällä laajuudella osana elintapainterventiota, eikä sen merkityksestä tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä ole ollut juuri tietoa. Ravitsemus on olennainen osa tyypin 2 diabeteksen ehkäisyä, mutta syömiseen liittyy muutakin kuin ruokavalion sisältö. On tärkeä kuvata terveyttä edistäviä ruokailutapoja monipuolisesti ja huomioida myös syömiseen liittyvät asenteet ja tottumukset, korostaa elintarvike- ja terveystieteiden maisteri, laillistettu ravitsemusterapeutti Kirsikka Aittola.

Aittolan mukaan syömisen taidon hyödyntäminen ravitsemusohjauksessa voi tukea pysyvää painonhallintaa. Painonhallinnan kannalta keskeisiä tekijöitä syömisen taidossa ovat erityisesti säännöllinen syöminen, ruokailujen suunnittelu etukäteen, ruoasta nauttiminen ja rento ja myönteinen suhtautuminen syömiseen. Myös ruokavalion laatuun voidaan vaikuttaa monipuolisella syömisellä, rohkealla uusien ruokien kokeilulla ja niiden vakiinnuttamisella osaksi ruokavaliota.

Aittolan väitöstutkimuksen perusteella monien tyypin 2 diabetesriskissä olevien syömisen taidossa ja ruokavalion laadussa oli parantamisen varaa. Vain noin 37 prosentilla tutkimukseen osallistuneista oli lähtötilanteessa hyvä syömisen taito. Syömisen taito parani vuoden kestäneen tutkimuksen aikana. Kuitenkin on vielä epäselvää, miten syömisen taitoa voitaisiin parhaiten tukea. Sen merkittävä vahvistaminen voi vaatia vielä intensiivisempää ja pitkäkestoisempaa ravitsemusohjausta. 

Suomalainen mittari ruokavalion laadun arviointiin

Tutkimuksessa myös kehitettiin ravitsemusasiantuntijoiden yhteistyönä Ruokavalioindeksi-niminen ruokavalion laadun seulontamittari, jolla voidaan mitata suositusten mukaisen ja tyypin 2 diabetesta ehkäisevän ruokavalion toteutumista. – Suomessa ei ole aiemmin ollut erityisesti tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn soveltuvaa lyhyttä ruokavalion laadun arviointimenetelmää. Maailmalla on muutamia samantyyppisiä mittareita, mutta ne eivät sovellu sellaisenaan Suomen ruokakulttuuriin. Oli tärkeää kehittää erityisesti suomalaiselle väestölle sopiva mittari. 

– Toistaiseksi ruoka-ainetasoisia ruokavalion laadun mittareita ei systemaattisesti käytetä terveydenhuollossa tai terveyden edistämistoimissa, vaikka ne ovat ravitsemushoitosuositusten mukaisia menetelmiä, huomauttaa Aittola. 

– Ilman luotettavaa ruokavalion laadun mittausta on vaikea puuttua sen puutteisiin, erityisesti kroonisten sairauksien ehkäisyssä. Indeksi tekee ruokavaliosta näkyvän ja mitattavan osan hoitoa ja elintapasairauksien ehkäisyä. Se mahdollistaa myös elintapa- ja ravitsemusohjauksen vaikuttavuuden arvioinnin. Ruokavaliomuutokset ovat aina keskeinen osa tyypin 2 diabeteksen ehkäisyä, muistuttaa Aittola.

– Tutkimuksessa Ruokavalionindeksillä laadukkaammaksi mitattu ruokavalio oli yhteydessä tyypin 2 diabeteksen ehkäisyn kannalta myönteisiin aineenvaihduntatekijöihin ja parempaan painonhallintaan. Tämä vahvistaa sen käyttökelpoisuutta tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä ja mahdollisesti myös hoidossa.

Ruokavalioindeksi antaa ruokavaliolle arvon välillä 0–100, ja korkeammat pisteet viittaavat suositusten mukaiseen ruokavalioon. Lisäksi indeksin avulla voidaan arvioida erikseen ruokavalion seitsemää keskeistä osa-aluetta. Ruokavalioindeksi on vapaasti käytettävissä, ja sitä hallinnoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Pysyviä toimintamalleja perusterveydenhuoltoon

Tutkimus toteutettiin yhteistyössä perusterveydenhuollon kanssa tähdäten pysyvien toimintamallien kehittämiseen. Digitaaliset menetelmät, joita nyt hyvinvointialueilla kiivaasti kehitetään, olivat tutkimuksen keskiössä. Käytännölliseen elintapainterventioon sitouduttiin hyvin ja sitä on helppo jatkossa soveltaa terveydenhuollossa.

–  Pysyvien, digitaalisuutta hyödyntävien ehkäisytoimien toteuttaminen vaatii toki resursseja ja jatkuvaa kehittämistä, mutta ne parantavat palvelujen saavutettavuutta. Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy säästää yhteiskunnan varoja pidemmän päälle, sanoo Aittola. 

– Väitöstutkimukseni perusteella painonhallinnan ja tyypin 2 diabeteksen ehkäisyn tueksi kannattaa kehittää toimintatapoja, jotka huomioivat ja tukevat sekä ruokavalion laatua että syömisen taitoa. Siten voimme saada entistä monipuolisemman kuvan henkilön syömiseen liittyvistä tekijöistä ja mahdollistaa pysyvämpiä ruokavaliomuutoksia.

Ruokavalioindeksin käyttöä edistetäänkin esimerkiksi osana alueellista Climate Smart Food and Nutrition Research Infrastructure (FOODNUTRI) -hanketta. Sitä jalkautetaan elintapaohjaukseen myös EU:n laajuisessa Joint action on cardiovascular diseases and diabetes (JACARDI) -hankkeessa.

– Ruokavalion laatua ja syömisen taitoa arvioivat mittarit olisi helppo integroida osaksi sähköistä tiedonkeruuta, jolloin niitä voitaisiin hyödyntää monipuolisesti elintapa- ja ravitsemusohjauksessa ja mitata ohjauksen vaikuttavuutta. Ruokavalioindeksin ja syömisen taito -kyselyn saaminen osaksi rakenteellista kirjaamista potilastietojärjestelmissä ja esimerkiksi biopankeissa kerryttäisi meille uudenlaista ravitsemuksen rekisteritietoa ja mahdollistaisi niiden väestötasoisen tutkimisen, Aittola lisää.

StopDia -tutkimukseen osallistui 3147 henkilöä, joilla oli Diabetesriskitestin perusteella kohonnut riski sairastua tyypin 2 diabetekseen. Tutkimusmittaukset tehtiin tutkimuksen alussa ja vuoden intervention jälkeen paikallisissa terveyskeskuksissa Pohjois-Savossa, Päijät-Hämeessä ja Etelä-Karjalassa. Osallistujat saivat ryhmämuotoista elintapaohjausta sekä Pienet teot -digisovelluksen elintapamuutosten tueksi.

Terveystieteiden ja elintarviketieteiden maisteri, laillistettu ravitsemusterapeutti Kirsikka Aittolan ravitsemustieteen alaan kuuluva väitöskirja Eating competence and the Healthy Diet Index. Novel approaches for the prevention of type 2 diabetes (Syömisen taito ja Ruokavalioindeksi. Uusia lähestymistapoja tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn) tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa 6.9.2024. Vastaväittäjänä toimii emeritusprofessori Markku Savolainen Oulun yliopistosta ja kustoksena yliopiston lehtori, dosentti Leila Karhunen Itä-Suomen yliopistosta. Tilaisuutta voi seurata myös verkossa.

Väitöstilaisuus

Väittelijän kuva 

Väitöskirja 

Lisätietoja: 

ETM, TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Kirsikka Aittola kirsikka.aittola(a)uef.fi, +358 50 4710 443, https://uefconnect.uef.fi/henkilo/kirsikka.aittola

Stop Diabetes-tutkimus