Ruokavalion laatu parani sekä keskivartalolihavuus ja insuliiniresistenssi vähenivät vuoden kestäneessä elintapainterventiossa. StopDia-interventiotutkimukseen osallistui 2907 suurentuneessa tyypin 2 diabeteksen riskissä olevaa aikuista Pohjois-Savon, Etelä-Karjalan ja Päijät-Hämeen sairaanhoitopiireistä. StopDiassa tutkittiin ensimmäisen kerran laajasti ryhmämuotoisen, digitaalista sovellusta ja käyttäytymismuutosteorioita hyödyntävän, perusterveydenhuollossa toteutetun elintapaintervention vaikutuksia tyypin 2 diabeteksen riskitekijöihin. Tutkimuksen uusimmat tulokset on julkaistu The Lancet Regional Health – Europe -lehdessä.
StopDia-toimintamalli kehitettiin yhteistyössä sidosryhmien kanssa
Tutkimushankkeen myötä noin sata terveydenhuollon ammattilaista kuten hoitajaa, ravitsemusterapeuttia ja liikuntaohjaajaa koulutettiin käyttämään voimaannuttavaa StopDia-ryhmäohjausmallia. – Malli perustui monen vuoden yhteiskehittämiseen Päijät-Hämeessä ryhmäohjausta toteuttaneiden ammattilaisten kanssa, joten tiesimme sen soveltuvan hyvin käytäntöön, mutta oli tärkeää saada vahvaa näyttöä sen vaikuttavuudesta, sanoo interventioiden käyttäytymistieteellisestä perustasta vastannut professori Pilvikki Absetz.
Elintapamuutosten vakiintumista tuettiin Pienet teot -sovelluksella, jonka avulla tutkimuksen osallistuja valitsi itselleen sopivia pieniä terveyttä edistäviä tekoja, merkitsi niitä tehdyiksi ja sai palautetta edistymisestään. Sovelluksen elintapakirjastosta voi valita yli 400 päivittäiseksi sopivaa pientä tekoa. Pienet teot -sovelluksen kehitti VTT osana StopDia-hanketta.
StopDia-toimintamalli tyypin 2 diabeteksen ehkäisemiseksi suunniteltiin ja rakennettiin kuntien perusterveydenhuoltoon niiden terveyden edistämisen strategisia tavoitteita tukien. Alueilla toimivat potilas- ja kansalaisjärjestöt, ammattiliitot sekä työpaikat ja muut sidosryhmät olivat kiinteästi mukana suunnittelussa ja osallistujien rekrytoinnissa kannustamalla digitaalisen riskitestin tekemiseen ja tutkimukseen osallistumiseen. Tutkimukseen etsittiin suurentuneessa tyypin 2 diabeteksen riskissä olevia aikuisia digitaalisen riskiseulontalomakkeen avulla, jonka täytti vuoden aikana yli 26 000 henkilöä.
– Tutkimushankkeen aikana kävi selväksi, että tyypin 2 diabeteksen riskissä olevien laaja tunnistaminen vaatii ponnistuksia monilta toimijoilta ja laajaa yhteistyötä, sanoo tutkimuksen johtaja, professori Jussi Pihlajamäki.
Yhteensä 2907 tutkittavaa jaettiin satunnaisesti kolmeen ryhmään, joista yksi sai käyttöönsä Pienet teot -digisovelluksen, toinen kutsuttiin lisäksi ryhmäohjaukseen ja loput toimivat verrokkeina. Kyseessä ei ollut laihdutuskurssi, vaan tavoitteena oli parantaa ruokavaliota, lisätä fyysistä aktiivisuutta, vähentää fyysistä passiivisuutta, parantaa unta, vähentää alkoholin kulutusta ja lopettaa tupakointi sekä siten pienentää riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen.
Ruokavalion laatu parani ja keskivartalolihavuus väheni
Pienet teot -sovelluksen käyttö yhdessä ryhmäohjauksen kanssa paransi ruokavalion laatua ja pienensi hieman vyötärönympärystä, mutta pelkällä sovelluksen käytöllä ei havaittu samoja vaikutuksia. Erityisesti kasvisten kulutus lisääntyi ja ruokavalion rasvan laatu parani. – Ruokavalion laatua suhteessa ravitsemussuosituksiin arvioitiin osana StopDia-tutkimushanketta kehitetyllä Ruokavalioindeksillä, joka sopisi elintapaohjauksen tueksi ja vaikuttavuuden mittariksi myös tuleviin SOTE-palveluihin”, sanoo THL:n tutkimuspäällikkö Jaana Lindström.
– Ruokavalion laadun paraneminen pienentää tyypin 2 diabeteksen riskiä riippumatta painon muutoksista. Hyvä sitoutuminen ryhmäohjaukseen ja Pienet teot -sovelluksen käyttöön tehosti ruokavalion laadun paranemista, sanoo ravitsemustieteen väitöskirjatutkija Kirsikka Aittola.
Lisäksi sitoutuminen Pienet teot -sovelluksen käyttöön lisäsi fyysistä aktiivisuutta ja vähensi fyysistä passiivisuutta.
Pienet teot -sovelluksen käyttö yhdessä ryhmäohjauksen kanssa tai jopa ilman sitä hidasti hieman tyypin 2 diabeteksen esiasteen eli insuliiniresistenssin kehittymistä. – Pienilläkin muutoksilla voi olla merkitystä tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä, toteaa StopDia-tutkimuksen varajohtaja, professori Timo Lakka.
Elintapainterventioita on tärkeää toteuttaa osana terveydenhuollon toimintaa sekä ottaen huomioon ihmisten yksilölliset tarpeet ja toiveet
– Tutkimustuloksemme ovat tärkeitä, sillä tämä on ensimmäinen iso satunnaistettu, kontrolloitu tutkimus, joka on toteutettu osana perusterveydenhuollon rakenteita ja jossa tutkitaan yhdistetyn digitaalisen ja ryhmämuotoisen elintapaohjauksen yhteisvaikutuksia, sanoo Jussi Pihlajamäki.
Tulosten mukaan elintapaohjaukseen sitoutuminen, olipa kyse digisovelluksen käytöstä tai ryhmäohjauksesta, tukee elintapamuutosten tekemistä. Tutkimushankkeen jatkoanalyyseissä selvitetään mahdollisuuksia toteuttaa nykyistä yksilöllisempää elintapaohjausta.
Tyypin 2 diabeteksen riski suomalaisessa aikuisväestössä on suuri. Sitä sairastaa tällä hetkellä jo puoli miljoonaa suomalaista. Yhden tyypin 2 diabetekseen sairastuneen henkilön hoito maksaa arviolta 3 900 – 8300 euroa vuodessa, riippuen liitännäissairauksien määrästä. StopDia-elintapainterventiotutkimuksen tavoitteena oli kehittää tutkittuun tietoon perustuva, kustannusvaikuttava ja pysyvä malli perusterveydenhuoltoon tyypin 2 diabeteksen ehkäisemiseksi. Tavoitteena oli myös, että ihmiset tunnistaisivat oman riskinsä sairastua tyypin 2 diabetekseen, olisivat paremmin tietoisia sen ehkäisymahdollisuuksista sekä saisivat tarvitsemaansa tukea ja palveluita terveellisten elintapojen edistämiseksi.
StopDia-tutkimushankkeen toteutuksen rahoitti Suomen Akatemian yhteydessä toimivan strategisen tutkimuksen neuvoston Terveys, hyvinvointi ja elämäntavat -ohjelma, ja sen jatkoanalyysejä ovat rahoittaneet myös Novo Nordisk -säätiö ja Diabetestutkimussäätiö. Perusterveydenhuollossa toteutetun tutkimushankkeen suunnittelivat Itä-Suomen yliopisto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL sekä Teknologian tutkimuskeskus VTT ja se toteutettiin vuosina 2016–2019.
Lisätietoja:
Jussi Pihlajamäki, StopDia-tutkimuksen johtaja
kliinisen ravitsemustieteen professori, sisätautien erikoislääkäri, dekaani
Itä-Suomen yliopisto, terveystieteiden tiedekunta
jussi.pihlajamaki (a) uef.fi, p. 050 344 0187
https://uefconnect.uef.fi/henkilo/jussi.pihlajamaki/
Timo Lakka, StopDia-tutkimuksen varajohtaja
Lääketieteellisen fysiologian professori, sisätautien erikoislääkäri
Itä-Suomen yliopisto, lääketieteen laitos, biolääketieteen yksikkö
timo.lakka (a) uef.fi, p. 040 770 7329
https://uefconnect.uef.fi/henkilo/timo.lakka/
Pilvikki Absetz
Kansanterveystieteen professori
Tampereen yliopisto, yhteiskuntatieteellinen tiedekunta
pilvikki.absetz (a) tuni.fi, p. 046 921 5112
Jaana Lindström, tutkimuspäällikkö
ETM, FT, dosentti
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, väestönterveysyksikkö
jaana.lindstrom (a) thl.fi, p. 029 524 8635
Kirsikka Aittola, väitöskirjatutkija
TtM, ETM, laillistettu ravitsemusterapeutti
Itä-Suomen yliopisto, kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö, kirsikka.aittola 8a) uef.fi, @AittolaKirsikka
https://uefconnect.uef.fi/henkilo/kirsikka.aittola/
Tutkimusartikkeli:
Timo Lakka, Kirsikka Aittola, Elina Järvelä-Reijonen, Tanja Tilles-Tirkkonen, Reija Männikkö, Niina Lintu. Leila Karhunen, Marjukka Kolehmainen, Marja Harjumaa, Elina Mattila, Riia Järvenpää, Miikka Ermes, Santtu Mikkonen, Janne Martikainen, Kaisa Poutanen, Ursula Schwab, Pilvikki Absetz, Jaana Lindström. Jussi Pihlajamäki. Real-world effectiveness of digital and group-based lifestyle interventions as compared with usual care to reduce type 2 diabetes risk – A stop diabetes pragmatic randomised trial. The Lancet Regional Health – Europe. Available online 12 October 2022, 100527
https://www.thelancet.com/journals/lanepe/article/PIIS2666-7762(22)00223-X/fulltext#main-menu
StopDia-hanke:
@StopDiaFinland
