Hoitotieteen alaan kuuluva väitös tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa Kuopion kampuksella. Tilaisuutta voi seurata myös verkossa.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Potilasturvallisuuden johtaminen, potilasturvallisuuden johtamiseen liittyvä osaaminen sekä potilasturvallisuudesta saatujen tietojen käyttäminen osana johtamista on tärkeää potilaiden sekä koko henkilöstön näkökulmista. Hyvällä johtamisella on merkitystä potilasturvallisuuden parantamisessa, potilaiden hoidossa ilmenneiden vaaratapahtumien ennaltaehkäisyssä sekä potilasturvallisuuskulttuurin kehittämisessä. Strateginen johtaminen ja tilannetietoisuus ovat tärkeä osa oppivaa organisaatiota sekä potilasturvallisuuden johtamista. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella potilasturvallisuusjohtamista ja potilasturvallisuudesta saatujen mittaritietojen käyttöä johtamisessa johtamisen eri tasoilla.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Potilasvahinkoilmoitusten pohjalta tarkasteltiin potilasasiakirjamerkintöjä. Potilasasiakirjoihin oli pääsääntöisesti kirjattu potilaan tila hyvin, kuitenkin diagnoosikirjauksissa oli puutteita. Potilasvakuutuskeskuksen käsittelemistä tapauksista olisi yli puolet ollut ehkäistävissä. Selvitettäessä kustannusvaikuttavuutta havaittiin, että potilaan lisäkäynneistä ja uusintatoimenpiteistä aiheutui ylimääräisiä kustannuksia varsinkin korvattujen potilasvahinkojen osalta. Henkilökunnan tekemien vaaratapahtumailmoitusten kirjaamisen laatu oli pääsääntöisesti hyvää. Kehittämistoimenpiteisiin johtaneissa vaaratilanteissa oli eroavaisuuksia eri sairaanhoitopiirien välillä.
Osana potilasturvallisuusjohtamista lääkäri- ja hoitajataustaiset esihenkilöt pitivät potilasturvallisuutta esillä päivittäin ja huolehtivat henkilöstön osaamisesta ja riittävistä henkilöstöresursseista. Potilasturvallisuuden johtamisen esteitä olivat tietämättömyys organisaation strategiasta tai ylemmän johdon kiinnostuksen puute edistää potilasturvallisuutta. Esihenkilöt seurasivat vaaratapahtumailmoitusten raportteja vaihtelevasti, ja eri ammattitaustaisten esihenkilöiden välillä oli eroa.
Kaikille sairaanhoitopiirien hallitusten jäsenille potilasturvallisuus sanana ei ollut tuttu ja erovaisuuksia oli samassakin sairaanhoitopiirissä. Sairaanhoitopiirien hallitusten jäsenet tunnistivat joitakin eri potilasturvallisuuden raportointijärjestelmiä, mutta saatava tieto ei pääsääntöisesti vaikuttanut hallitusten päätöksentekoon. Sairaanhoitopiirien välillä oli eroa siinä, kuinka usein hallituksen pöytäkirjoissa käsite ”potilasturvallisuus” esiintyi.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Potilasturvallisuusjohtamisessa tarvitaan tietoa eri strategioista sekä kansallisesti että organisaatiotasolla. Lisäksi tarvitaan potilasturvallisuusosaamista ja tietoa eri järjestelmien tuottamista potilasturvallisuusmittareista.
Esihenkilöiden ja poliittisten päättäjien asiakas- ja potilasturvallisuuden osaamisen kehittäminen kansallisesti ja paikallisesti hyvinvointialueilla on tärkeää, ja se pitää sisällyttää osaksi täydennyskoulutusta ja perehdytystä.
Asiakas- ja potilasturvallisuuden näkökulmasta kirjaamisen tärkeyttä pitää korostaa, ja tähän kuuluu diagnoosien kirjaaminen myös haittatapahtumien osalta. Vaaratapahtumailmoitusten ja niihin liittyvien järjestelmien kehittäminen on nostettava osaksi kansallista asiakas- ja potilasturvallisuuden kehittämistyötä.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Tutkimusaineisto koostui neljästä osatutkimuksesta. Ensimmäisessä osatutkimuksessa tutkimuksen kohteena oli potilasvakuutuskeskuksen ratkaisemia tapauksia yhdestä sairaanhoitopiiristä. Niihin liittyvistä potilasasiakirjamerkinnöistä tarkasteltiin, olisiko tapaukset olleet ennaltaehkäistävissä sekä kustannusvaikuttavuutta. Tutkimus toteutettiin rekisteritutkimuksena ja analysoitiin kvalitatiivisin menetelmin.
Toisessa osatutkimuksessa aineisto koostui neljän sairaanhoitopiirin vaaratapahtumailmoituksista. Aineisto käytiin läpi tarkastuslistan avulla ja analysoitiin kvantitatiivisin ja kvalitatiivisin menetelmin.
Kolmannessa osatutkimuksessa tehtiin kysely neljän sairaanhoitopiirin esihenkilöille. Aineisto analysoitiin kvantitatiivisin ja kvalitatiivisin menetelmin.
Neljännessä osatutkimuksessa haastateltiin neljän sairaanhoitopiirin hallituksen jäseniä. Tulokset analysoitiin kvalitatiivisin menetelmin.
Terveystieteiden maisteri Tuula Saarikosken väitöskirja Potilasturvallisuudesta raportoitujen tietojen käyttö johtamisessa neljässä sairaanhoitopiirissä tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori Outi Kanste Oulun yliopistosta ja kustoksena professori Hannele Turunen Itä-Suomen yliopistosta.
