Itä-Suomen yliopiston tutkijat ovat parhaillaan mittausmatkalla Nepalissa, jossa he mittaavat nepalilaisten kotien sisäilman saastepitoisuuksia. Mittaukset ovat osa SmokeFreeHomes Nepal -tutkimushanketta, jonka tavoitteena on kehittää teknologisia ja sosioekonomisia ratkaisuja ruoanlaitosta aiheutuvien päästöjen vähentämiseksi.
Olosuhteet eri puolilla Nepalia vaihtelevat paljon. Ensimmäinen kenttämittauskampanja oli viime vuoden lokakuussa Chitwanin alueella, eteläisessä Nepalissa. Pitkittynyt monsuunikausi aiheutti tulvia ja maanvyörymiä alueella, mutta tilanne parantui riittävästi, jotta matka saatiin onnistuneesti tehtyä.
– Yllättävää, että tilanne päästöjen suhteen on edelleen niin huono, kuvailee tutkimusjohtaja Jarkko Tissari, joka vetää projektia.
Myös ilmanlaatu Nepalin pääkaupungissa Kathmandussa on huono. Suuret liikennemäärät, biomassan ja roskien poltto, tiilitehtaat ja kuivalla kaudella esiintyvät metsäpalot nostavat ilmansaasteiden pitoisuudet korkealle tasolle. Kathmandun laakso on vuorten ympäröimä, mikä estää saasteiden laimentumista.
– Chitwanissa tilanne oli hieman erilainen, sanoo Tissari.
– Saastepitoisuudet olivat nepalilaisissa kodeissa erittäin korkeita ja lähes täysin peräisin polton päästöistä ruoanlaiton aikana. Ulkoilmasta samanaikaisesti mitatut pitoisuudet olivat selvästi pienempiä.
Tilanne maaseudulla ja pääkaupungissa onkin hieman erilainen. Suurin osa maaseudun kotitalouksista käyttää ruoanlaitossa biomassalla toimivia perinteisiä polttolaitteita. Biomassan poltosta peräisin olevilla päästöillä on merkittäviä ilmasto- ja terveysvaikutuksia, ja WHO:n arvion mukaan sisäilman päästöt aiheuttavat vuosittain yli 25 000 kuolemaa Nepalissa.
– SmokeFreeHomes Nepal -projekti pyrkii vähentämään erityisesti naisten ja lasten altistumista ruuanlaitosta peräisin oleville päästöille, sanoo projektin päätutkijana toimiva väitöskirjatutkija Henna Rinta-Kiikka.
Nepalissa on jo pitkään ollut erilaisia puhtaan siirtymän ohjelmia, joissa perinteisen polttotekniikan laitteita on pyritty vaihtamaan moderneihin tai siirtymään suoraan kaasun tai sähkön käyttöön. Alustavien havaintojen mukaan ohjelmat eivät kuitenkaan näytä toimivan käytännössä. Olosuhteet Nepalin syrjäisillä alueilla ovat hyvin alkeellisia ja köyhiä, ja vaikka ihmisille on annettu tehokkaampia ja vähemmän päästöjä tuottavia laitteita ilmaiseksi, laitteet eivät pääosin ole käytössä.
Mahdollisten muutosratkaisujen osalta tulisikin huomioida paremmin paikalliset kulttuuriset ja sosiaaliset näkökulmat ja ratkaisujen tulisi olla sellaisia, joita ihmiset ovat valmiita omaksumaan ja ottamaan käyttöön.
Itä-Suomen yliopiston ympäristö- ja biotieteiden laitoksen lisäksi projektissa on mukana Kathmandun yliopisto ja Tribhuvanin yliopisto Nepalista. Sisäilmamittausten lisäksi projektissa on tehty päästömittauksia yliopiston pienpolttosimulaattorissa käyttäen nepalilaisia polttolaitteita. Tuloksia hyödynnetään muun muassa Nepalin päästöinventaarioiden päivittämisessä.
– Tällä matkalla menemme ensin mittaamaan sisäilmaa Nepalin pohjoisosan pieniin vuoristokyliin Rasuwan alueelle. Matkan toisessa osiossa palaamme Kathmandun laakson reunamille tekemään mittauksia Kavren alueella, sanoo yliopistonlehtori Marko Hyttinen, joka vastaa projektissa sisäilmamittauksista.
Projektin päästö- ja sisäilmamittausten tulokset auttavat arvioimaan päästöjen terveys- ja ilmastovaikutuksia sekä kehittämään Nepalin päästötietokantaa ja energiapolitiikkaa. Tavoitteena on myös jakaa projektin tuloksia paikallisille päätöksentekijöille ja edistää käytännön ratkaisuja puhtaamman sisäilman saavuttamiseksi.
SmokeFreeHomes Nepal -projekti on osa kehitystutkimuksen akatemiaohjelmaa DEVELOP2 ja Suomen ulkoministeriön rahoittama.
Lisätietoja:
Tutkimusjohtaja Jarkko Tissari, ympäristö- ja biotieteiden laitos, jarkko.tissari@uef.fi, https://uefconnect.uef.fi/jarkko.tissari/
Väitöskirjatutkija Juho Louhisalmi, ympäristö- ja biotieteiden laitos, p. 046 922 2960, juho.louhisalmi@uef.fi, https://uefconnect.uef.fi/en/juho.louhisalmi/
Projektin UEF Connect -sivut https://uefconnect.uef.fi/teknologiset-ja-sosioekonomiset-ratkaisut-vahentaa-sisailman-saasteita-nepalissa/
