Tarvitseeko tuomarin olla juristisukuun syntynyt jääräpää? Mielikuva jäykistä ja jopa vihamielisistä ”ukkotuomareista” on jo onneksi vanhentunut, toteaa laamanni Tommi Vuorialho Pohjois-Karjalan käräjäoikeudesta. Melko latautunut ilmaus ei vastaa todellisuutta nykyajan juristikunnasta tai tuomareista, sillä työssä korostuvat nykyään aivan toisenlaiset ominaisuudet. Ala on viime vuosikymmeninä naisistunut, vaadittavaa tutkintoa varten ei tarvitse kuulua aatelissukuun eikä salityöskentelyssä katsota huonoa käytöstä minkään osapuolen taholta.
”Se, miten tulee kohdelluksi tuomarin puolelta salissa on yhtä tärkeää kuin itse ratkaisu. Oikeudenmukaisen menettelyn ja kohtelun kokeminen on sielläkin olennaista, ja kaikkia kohtaan käyttäydytään jämäkästi, kohteliaasti ja diplomaattisesti.”
5.9. alkava Tuomarin taidot -kurssi tarjoaa opiskelijoille harvinaisen mahdollisuuden päästä opettelemaan tuomareille oleellista osaamista käytännönläheisen kurssin muodossa. Idea kurssiin syntyi alkuvuodesta yhteistyössä oikeustieteiden laitoksen ja itäisen hovioikeuspiirin tuomioistuinten välillä. Apulaisprofessori Mika Launialalla oli aihe valmiina. Kurssilla keskitytään työelämälähtöisesti prosessioikeuteen.
Kurssin seminaariosion opettajina toimivat Tommi Vuorialho ja Antti Savela, joilla on molemmilla pitkä kokemus käytännön tuomarintyöstä. Vuorialho toimii nykyään Pohjois-Karjalan käräjäoikeuden laamannina, ja on aiemmin työskennellyt muun muassa käräjätuomarina, hovioikeuden esittelijänä ja tuomarina sekä esittelijäneuvoksena ja kansliapäällikkönä korkeimmassa oikeudessa. Savela puolestaan on Itä-Suomen hovioikeuden presidentti ja toiminut aiemmin mm. Oulun käräjäoikeuden laamannina.
Tommi Vuorialhon oma kiinnostus oikeustieteitä kohtaan lähti osittain yleisen hyödyn pohdinnasta.
”Elämässä olisi hyvä tietää niin itsekin ja ehkä osata neuvoa muitakin, miten yhteiskunta toimii ja mitenkä tämä sääntöjen kannalta pyörii. Eikä ole tarvinnut katua!”
Kiinnostus juuri tuomioistuinuraa kohti syttyi opintojen aikana: ”Opintojen myötä vakuutuin, että kyllä auskultoimaan täytyy päästä, vähintään näkemään, miten tuomioistuin toimii ja miten itse konkreettisten oikeustapausten kanssa pärjäisi.”
Jo ensimmäisten viikkojen aikana selvisi, että työ on motivoivaa ja hienoa. Vastuulla on oikeita asioita, yksilöiden ja yhteisöjen riitoja sekä rikosvastuun selvittämistä.
Vuorialhon kohdalla halu uuden oppimiseen ja kokemiseen on vienyt tuomarinuralla jatkuvasti eteenpäin erilaisiin tehtäviin. Se ei kuitenkaan ole välttämätöntä kaikille tuomareille.
”Toisessa ääripäässä on loistavia tuomareita, jotka ovat olleet pitkään samassa oikeusasteessa tai jopa samassa tuomioistuimessa. Niissä palvelee niin kauan kuin on motivaatiota ja työn imua. Itse olen ollut utelias uuteen ja samalla myöskin halunnut ennaltaehkäisevästi torjua sitä, ettei missään vaiheessa pääsisi leipiintymään. Olemme erilaisia, eikä uravalinnoissa ole yhtä ainoaa oikeaa linjaa.”
Tuomarille ansaintalogiikka ei ole määrännyt uravalintaa.
”Kukaan ei tee tätä rikastumismielessä, vaikka työ onkin kohtuullisen hyvin palkattua. Motivaatio lähtee siitä, että koemme tekevämme hyvää ja haluamme tarjota mahdollisimman punnittuja ratkaisuja sekä sitä kautta edistää oikeudenmukaisuuden toteutumista yhteiskunnassa.”
Opiskelijat pohtivat uravaihtoehtoja jo opintojensa aikana. Vuorialho kertoo tuomarien arvostavan hyviä syyttäjiä ja asianajajia ja näkee näiden tekevän arvokasta työtä, mutta muistuttaa, että asianajotyössä raha voi sanella suuntaa ja näkökulma on väistämättä asiakkaan näkökulma – läheskään aina se ei ole sama kuin aineellinen totuus ja kohtuus. Tuomarin ”yöuni on kuin lapsen unta, kun on parhaansa tehnyt puhtailla motiiveilla”.
Yleisesti tärkeiksi tuomarin ominaisuuksiksi Vuorialho mainitsee oikeamielisyyden, riittävän älykkyyden ja loogisuuden, analyyttisyyden, yhteistyökyvyn sekä kirjallisen ja suullisen esiintymistaidon. Vuosien varrella lisää vaikeuskertoimia työhön ovat tuoneet muun muassa Euroopan unionin oikeuslähteet ja yhä useammassa asiassa esille tulevat perus- ja ihmisoikeudet. Pelkän kansallisen lain tulkitseminen ja soveltaminen ei useinkaan enää riitä.
Alkavalle kurssille ovat tervetulleita myös sellaiset opiskelijat, jotka eivät välttämättä tähtää tuomarinuralle, vaikka kurssilla viitekehyksenä on tuomioistuin ja tähtäimessä on oikeudellisen ratkaisun nimeltä tuomio tuottaminen.
”Tämä kurssi tarjoaa Antin ja minun mielestä eväitä ylipäätään juristin toimintaan. Materiaalisen prosessinjohdon ja tuomion laatimisen avainsanoja ovat asian oikeudellinen hahmottaminen, oivaltaminen ja analysointi sekä johtopäätösten looginen ja ymmärrettävä esittäminen. Valmisteluistunnon eli eräänlaisen kokouksen johtaminen, ongelmien selvittäminen asiakkaiden kanssa ja yhteenveto puheenjohtajana – ne ovat sellaisia taitoja, jotka tulevat vastaan juristin työssä.”
Luvassa ei ole luennointia suoraan paperista, vaan toiveena on keskusteleva ja kyselevä yleisö, jollaisiin opiskelijoiden käräjäoikeusvierailuilla onkin jo totuttu. Kurssilla saa kontaktia tuomarina toimiviin ihmisiin ja mahdollisuuden kysellä kaikenlaista harjoitustöiden lomassa.
Tuomarin taidot -kurssin lisäksi Vuorialho kannustaa kaikkia oikeustieteiden laitoksen opiskelijoita hakeutumaan myös harjoitteluun. Paikkoja Pohjois-Karjalan käräjäoikeudessa on viime vuosina ollut neljä kappaletta vuosittain, jokainen kolmen kuukauden mittaisia. Tänä vuonna ohjelmassa on ollut edunvalvontahakemusten ja rikosasioiden käsittelyä sekä oman mielenkiinnon mukaan mm. istuntojen seuraamista. Eräitä harjoittelijoita on viime vuosina voitu ottaa joksikin aikaa töihin myös määräaikaisiksi käräjäsihteereiksi.
Tuomarinurasta haaveileville Vuorialho vinkkaa vielä itsestään selvinä tärppeinä rikos- ja prosessioikeudellisen osaamisen sekä nykyään myös eurooppalaisten oikeuslähteiden käyttöön tottumisen. Kurssille hän kannustaa kaikkia, joita aihe yhtään kiinnostaa.
Syyskuussa alkavan Tuomarin taidot: prosessinjohto ja tuomion laatiminen riita-asioissa -kurssin ilmoittautuminen on käynnissä 31.8.2023 saakka Pepissä ja sen jälkeen sähköpostilla mika.launiala@uef.fi Luvassa on työelämälähtöinen tulokulma prosessioikeuteen. Tarkoituksena on oppia käytännössä, kuinka rakennetaan loogisesti etenevä, helposti luettavissa oleva, oikeasuhtaisesti perustelu ratkaisu.
Lisätietoja:
Apulaisprofessori Mika Launiala (mika.launiala@uef.fi, p. 050 512 5753)