Tietoarkisto julkaisi tammikuussa uuden Tutkimusmenetelmien verkkokäsikirjan. Kirja on tehty ajantasaiseksi oppaaksi korkeakoulujen opintovaatimuksiin menetelmäopetuksessa sekä itseopiskeluun erityisesti ihmistieteiden alalla. Teos koostuu laadullisen ja kvantitatiivisen tutkimuksen osioista.
Laadullisen tutkimuksen verkkokäsikirjan päätoimittajana on toiminut Itä-Suomen yliopiston sukupuolentutkimuksen professori Jaana Vuori. Mukana on myös useita muita kirjoittajia Itä-Suomen yliopistosta.
– Kvalitatiivista tutkimusta koskeva osio on kirjoitettu täysin uudelleen, kun taas kvantitatiivisen osion uudistamisesta selvittiin vanhojen tekstien päivittämisellä, kuvailee Vuori käsikirjan syntyprosessia.
Hän kertoo, että laadullisen tutkimuksen osioon haluttiin kirjoittajia usealta eri alalta, sillä kaikki laadullinen tutkimus on keinoiltaan hyvin monitieteistä.
– Halusimme saada kirjaan mukaan esimerkkejä monipuolisista aineistoista ja erilaisista analyyttisistä lähestymistavoista. Kirjan avulla saakin hyvän näkemyksen siitä, miten paljon mahdollisuuksia laadullisen tutkimuksen puolella on.
Avain menetelmävalintoihin
Tämänkaltaiselle, nykypäivän vaatimuksiin vastaavalle käsikirjalle on ollut tarvetta.
– Tutkimusmenetelmistä olisi hyvä puhua jo yliopisto-opiskelujen alkuvaiheessa. Opetan itse ensimmäisten vuosikurssien opiskelijoita, ja olen huomannut, että nämä asiat ovat luonnollisesti siinä vaiheessa vielä kovin vieraita ja kaukaisia asioita.
Siksi kirjasta on haluttu tehdä mahdollisimman napakka ja yleistajuinen. Artikkelit ovat sellaisia, joita lukemalla pääsee hyvin laadulliseen tutkimukseen ja sen keinoihin sisälle.
– Tarkoitus ei ole korvata metodikirjallisuutta, eikä pelkästään tämän kirjan avulla pysty tutkimusta tekemään, mutta teos johdattaa syvemmälle menevän menetelmällisen kirjallisuuden pariin ja antaa avaimia erilaisiin menetelmävalintoihin.
Lisäksi Vuori toivoo, että kirja auttaisi osaltaan avaamaan menetelmämahdollisuuksien kirjoa, eikä opiskelijan tarvitsisi jäädä kiinni siihen ensimmäiseksi mieleen tulevaan, ehkä perinteiseenkin tutkimusmenetelmään.
– Kirjoitukset antavat laajempaa perspektiiviä siihen, miten eri tavoin aineistoja voidaan lähestyä. Tutkijat avaavat kirjoituksissa aiempia kokemuksiaan siitä, millaisia tutkimuksellisia valintoja voi tehdä ja mitkä ovat hedelmällisiä tapoja tuottaa tietoa.
Menetelmät näkyvämmin esiin
Käsikirjassa avataan laadullisen tutkimuksen perusteita pohtimalla laadullisen tutkimuksen ominaispiirteitä, suhdetta teoriaan ja sitä, miten erilaiset näkökulmat todellisuuteen tuottavat erilaista tietoa.
– Minusta ihmistieteistä kerrottaessa laajemmalle yleisölle olisi tärkeää tuoda esille myös sitä. Keskitymme usein pelkästään tutkimustulosten esilletuontiin, kun vähintään yhtä tärkeää olisi kertoa, miksi tutkimus toteutettiin juuri tietyllä analysointimenetelmällä.
Menetelmät kuitenkin rakentavat sen pohjan, jonka varaan lopulliset tutkimustuloksetkin perustuvat.
– Vaikka toki parhaimmassakin tapauksessa tutkimuksessa pystytään luomaan vain rajallinen näkökulma tutkittuun ilmiöön – ja sillekin voidaan aina esittää vaihtoehtoisia tulkintoja.
Tutkimus on Vuoren mukaan aina ollut ja tulee aina olemaan keskustelua aineiston valinnasta, analyysitavoista ja erilaisista tulkinnan mahdollisuuksista.
– Tosin on muistettava, että ihmisten toiminta, yhteiskunta ja kulttuuri ovat niin monitasoisia ja monimutkaisia asioita, että missään tutkimuksessa ei voida tavoittaa niitä kaikessa rikkaudessaan.
