Tyytyväisten Suomi – tavanomaisuus tuo onnellisuutta

Suomalaisilla on supervoima – tavanomaisuus. Jos haluttaisiin lisätä ihmisten kokemusta siitä, että elämä on hyvää ja merkityksellistä, kannattaisi tavanomaisuutta nostaa enemmän esiin, professori Arto O. Salonen sanoo.

Salonen on tutkinut kestäviä elämäntapoja ja niiden yhteyttä suomalaisten hyvinvointiin pitkään. Hän on oiva asiantuntija vastaamaan kysymykseen siitä, miksi Suomi on vuodesta toiseen kansakuntien ykkönen Word Happiness Report -raportin tekemässä onnellisuusvertailussa. Mistä siis löytyvät suomalaisten hyvän elämän eväät?

Salonen kiinnostui kestävyyden ja hyvinvoinnin kysymyksistä asuessaan Afrikassa. Siellä köyhät maksoivat ilmastonmuutoksen seurauksista hengellään jo 15 vuotta sitten, kun vauraissa teollisuusmaissa vasta pohdittiin, onko ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos edes totta.

– Puhuttiin siitä, kuinka ilmastonmuutoksen torjunta vaarantaa teollisuuden kasvuennusteet. Syntyi vaikutelma, että ne, jotka vähiten ilmastonmuutosta kiihdyttävät, kärsivät eniten yhä voimakkaammista kuivuuksista ja tulvista.

Vauraissa yhteiskunnissa ihmiset näyttivät kuitenkin jo saavuttaneen kyllästymispisteen vaurastumisessaan. Lähikaupan kymmenien jugurttien valikoima ja keskivertokodin 10 000 hyödykettä viittasivat ennen näkemättömään yltäkylläisyyteen.

– Ja kuitenkin talouskasvuriippuvaisessa yhteiskunnassa riittävästi on vähän enemmän kuin se, mitä meillä nyt on.

Tämän jännitteisyyden vuoksi Salonen onkin eri tutkimuksissaan lähtenyt kysymään sitä, mistä ihmisten hyvinvointikokemus muodostuu ja mistä hyvä ja elämisen arvoinen elämä vauraissa yhteiskunnissa syntyy.

Rahojen riittäminen selittää onnellisuutta

Salonen ja yliopettaja Jyrki Konkka Metropolia-ammattikorkeakoulusta selvittivät tammikuussa 2023 ilmestyneessä tutkimuksessa, mikä elämästä tekee hyvän, ketkä Suomessa kokevat voivansa hyvin ja millainen rooli kestävillä elämäntavoilla on kansalaisten hyvinvoinnissa. Kyselytutkimukseen vastasi yli 2 000 Manner-Suomessa asuvaa 18–79-vuotiasta.

– Havaitsimme, että rahojen riittäminen selittää suomalaisten onnellisuutta paljon paremmin kuin pienet tai suuret tulot. Kyse on siitä, että löytää itselle sopivan tavan elää niissä olosuhteissa, joissa on. Oleellista on oppia erottelemaan loputtomia haluja niistä asioista, joita oikeasti tarvitsemme elämässämme.

Tavanomaisuus tuokin Salosen mukaan suomalaisten elämään tyytyväisyyttä ja on voima, josta suomalaisessa yhteiskunnassa kannattaisi puhua enemmän.

Lapsiperheissä korostuu elämän merkityksellisyys, pariskunnilla tyytyväisyys elämään

Tutkimuksessa tarkasteltiin sekä suomalaisten tyytyväisyyttä että merkityksellisyyden kokemista. Asuinpaikka tai asumismuoto eivät selittäneet tyytyväisyyden tai merkityksellisyyden vaihtelua. Kaupungissa ja maaseudulla asuvien välillä ei ollut eroa, samoin omakotitalossa, rivitalossa tai kerrostalossa asuvat kokivat elävänsä yhtä merkityksellistä ja tyytyväistä elämää.

Sen sijaan kaksin puolison kanssa eletty elämä tuotti tyytyväisyyden tunnetta enemmän kuin lapsiperheessä tai yksin asuminen. Lapsiperheissä taas elämän merkityksellisyys ja arvokkuus toteutuivat paremmin kuin lapsettomilla pariskunnilla tai yksinelävillä.

– Löydös on luontevasti ymmärrettävissä, sillä tyytyväisyys perustuu mielihyvään. Lapsiperheen arjessa omaehtoinen, mielihyväkeskeinen elämä on vaikeampaa kuin yksin tai puolison kanssa elettäessä. Lapsiperheissä korostuu toisia varten eläminen, mikä on merkityksellisyyden kokemuksen kannalta oleellista. Myös ylisukupolvinen ajattelu viriää luontevasti lasten tulevaisuuteen eläydyttäessä, jolloin kestävyyteen liittyvien asioiden huomioiminen arjessa alkaa tuottaa merkityksellisyyden kokemuksia.

Naiset ovat miehiä tyytyväisempiä ja onnellisempia

Tutkimuksessa myös havaittiin, että Suomessa naiset ovat miehiä tyytyväisempiä elämäänsä. He myös kokevat elämänsä arvokkaammaksi ja merkityksellisemmäksi kuin miehet ja heidän elämäntapansa ovat kestävämmät.

– Tästä voisi tehdä sen tulkinnan, että kestävä hyvinvointi on luonteeltaan feminiinistä.

Mutta miksi naiset sitten ovat onnellisempia kuin miehet? Kansainvälisissä tutkimuksissa ei ole havaittu, että tämä olisi yleismaailmallinen ilmiö. Salonen arvioikin, että pohjoismainen tasa-arvo selittää osaltaan suomalaisten naisten onnellisuutta.

–  Esimerkiksi työelämämahdollisuudet ovat Suomessa tasoittuneet naisten ja miesten välillä. Ja ehkä suomalaisissa naisissa on jotain sellaista sisua, päättäväisyyttä ja periksiantamattomuutta mikä lisää tyytyväisyyttä elämään, vaikka Suomesta löytyy myös tekijöitä, kuten lähisuhdeväkivalta, jotka sitä kampittavat.

Kestävä elämä ei ole vain niukkuutta ja tinkimistä

Salosen ja Konkan tutkimuksen perusteella tavanomaisuus ja kestävät elämäntavat ovat siis onnellisuutta selittävä tekijä Suomessa. Havainnot tuovat valoa kestävyysmurroksen kanssa kipuilevaan maailmaan.

– Kestävyyssiirtymän on mielletty olevan niukkuutta, rimpuilua, tinkimistä ja kärvistelyä. Mutta tyytyväinen sekä arvokkaaksi ja merkitykselliseksi koettu elämä on mahdollista yhdistää kestävyyspyrkimyksiin.

Salonen on aiemmissakin tutkimuksissaan havainnut, että ihmiset, jotka ovat muuttaneet elämäntapaansa kestävämmiksi – silloin, kun se on mahdollista – ovat tyytyväisempiä elämäänsä. Esimerkiksi siirtyminen joukkoliikenteen käyttäjiksi paransi ihmisten tyytyväisyyttä elämään.

Turvallisuus ja luottamus kannattelevat onnellisuutta

Yhteiskunnan vakaus ja ihmistenvälinen luottamus ovat suomalaisessa yhteiskunnassa tekijöitä, jotka kannattelevat ihmisten onnellisuutta. Käytännössä luottamus voi olla esimerkiksi sitä, että tiedetään yhteiskunnan instituutioiden hoitavan niille osoitetut tehtävät. Kun yhteiskunnassa on vähän korruptiota, luottavat kansalaiset siihen, että tulevat kohdelluiksi tasavertaisesti.

– Luottamuksen murenemiselle on kuitenkin uhkakuvia. Yksi sellainen on vuorovaikutuksen ääripäistyminen. Etenkin sosiaalisessa mediassa ratkaisuja etsivä keskustelu on typistynyt väittelyksi. Väittely on pohjimmiltaan kilpailua, jossa valitaan voittaja ja häviäjä. Tällainen vuorovaikutus on kaukana siitä, että etsittäisiin yhteyttä toiseen ja rikastuttaisiin moninäkulmaisesta vuorovaikutuksesta. Nähtäväksi jää, onko tämä asia, joka murentaa ihmisten välistä luottamusta suomalaisessa yhteiskunnassa.

Ratkaisukeskeisyys Suomen maabrändiksi

Salonen muistuttaa, että jaloin tapa ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa on, että yhdessä ihmettelemme elämää ja haemme ratkaisuja. Ja juuri ratkaisukeskeisyys on se, missä suomalaiset ovat hänen mukaansa erityisen vahvoja. Sillä olisi edellytyksiä jopa Suomen maabrändiksi kestävyysmurroksen toteuttamiseksi maapallolla, jota uhkaavat ilmastonmuutos, kuudes sukupuuttoaalto ja luonnonvarojen riittävyys.

– Suomella olisi aidosti mahdollisuus luoda ratkaisuja maailmalle. Käynnissä on koko maapallon lävistävä käänne, jossa kokonaiset yhteiskunnat asettuvat uuteen kestävämpään asentoon. Ne valttikortit kannattaisi käyttää. Suomalaisissa on rehtiyttä, reiluutta ja jämptiyttä, eivätkä hommat jää pelkästään puheiksi, vaan pääsemme myös tekojen tasolle.

Tätä pitäisi myös rohkeammin tuoda esiin.

– Toisaalta siinä, että suomalaiset ovat vaatimattomia, on jotakin kaunista. Se on sitä tavanomaisuutta, jonka auttaa meitä kiinnittämään huomiota siihen, mitä meillä jo on, eikä siihen, mitä vielä puuttuu. Rikkaaksi tulee sillä hetkellä, kun onnistuu määrittelemään, mikä riittää.

Kestävyysmurros haastaa reivaamaan yhteiskuntia uuteen asentoon

Säilyykö Suomi kansainvälisen onnellisuusvertailun kärkisijoilla myös tulevaisuudessa? Yhteiskunnalliset olosuhteet ainakin tukevat sitä. Suomi on vakaa yhteiskunta. Toimiva koulutusjärjestelmä ja kansalaisten vahva luottamus yhteiskunnan instituutioihin luovat perustan sivistysyhteiskunnalle. Meillä on riippumaton oikeuslaitos ja vakaat pankit. Järjestäytynyttä rikollisuuttakin on Suomessa vain vähän.

– Tässä mielessä meillä on käsittämättömän hienot hyvän elämän puitteet.

Maailmanlaajuisten haasteiden edessä talouskasvusta riippuvaisia yhteiskuntia ollaan Salosen mukaan parhaillaan reivaamassa uuteen asentoon globaalisti. Erityisesti kestävyystutkijat ovat huolestuneita talouskasvuun jumittamisesta, koska se merkitsee usein lisääntyvää luonnonvarojen käyttöä ja päästöjen kasvua.

Tutkijatohtori Teemu Koskimäki havaitsi toukokuussa ilmestyneessä tutkimuksessaan, että valtaosa kestävän kehityksen tutkijoista tukee kasvun jälkeisiä polkuja erityisesti vauraille maille jo tällä vuosikymmenellä. Tutkimuksessa haastateltiin lähes viittäsataa kestävän kehityksen tutkijaa yli kuudestakymmenestä maasta.

– Tutkijat painottavat, että huomion tulisi siirtyä kasvusta suoraan hyvinvointiin ja ympäristöhaittojen vähentämiseen. Etenkin vauraissa maissa on kiireellinen tarve huomioida kasvun jälkeiset strategiat. Kasvusta riippumaton ekohyvinvointivaltio näyttäisikin olevan avain kestävään ja onnelliseen tulevaisuuteen. Suomessa on erinomaiset lähtökohdat tällaisen mallin kehittämiseksi, Koskimäki toteaa.

Lisää aiheesta:

Arto O. Salonen, Jyrki Konkka. Kansalaisten hyvinvointi kestävyyttä tavoittelevassa yhteiskunnassa. Yhteiskuntapolitiikka, vol 47 nro 4, 2022.  https://journal.fi/tiedepolitiikka/article/view/117852

Sakari Höysniemi, Arto O. Salonen. Towards Carbon-Neutral Mobility in Finland: Mobility and Life Satisfaction in Day-to-Day Life. Sustainability 2019, 11(19). https://www.mdpi.com/2071-1050/11/19/5374

Elina Lehikoinen, Arto O. Salonen. Food Preferences in Finland: Sustainable Diets and their Differences between Groups. Sustainability 2019, 11(5). https://www.mdpi.com/2071-1050/11/5/1259

Arto O. Salonen, Jani Siirilä, Mikko Valtonen. Sustainable Living in Finland: Combating Climate Change in Everyday Life. Sustainability 2018, 10(1).  https://www.mdpi.com/2071-1050/10/1/104

Teemu Koskimäki. Targeting socioeconomic transformations to achieve global sustainability. Ecological Economics 2023, 211(107871). https://doi.org/10.1016/j.ecolecon.2023.107871