Uusi väestötutkimus osoittaa, että psyykkiset oireet keski-iässä suurentavat dementian riskiä vanhuudessa. Tutkimuksessa havaittiin, että dementian riski oli viidenneksen muita suurempi ihmisillä, jotka raportoivat kokevansa joko stressiä tavallista enemmän tai masentuneisuutta, hermostuneisuutta tai uupumusta. Tutkimus tehtiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä Helsingin ja Itä-Suomen yliopistojen yhteistyönä. Kyseessä on toistaiseksi suurin itseraportoituihin psykologisiin oireisiin keskittyvä tutkimus.
Uudella tutkimusasetelmalla saatiin aiempaa luotettavampia tuloksia
Muistisairauksien kehittyminen on vähittäinen prosessi, johon vaikuttavat monet tekijät elämänkaaren eri vaiheissa.
Masennusoireyhtymää pidetään yhtenä dementian riskitekijänä. Aiemmissa tutkimuksissa on esitetty, että myös lievemmät psyykkiset kuormitusoireet lisäisivät dementian riskiä. Näissä tutkimuksissa on kuitenkin ollut joko pieni dementiapotilaiden määrä tai lyhyt seuranta-aika. Siten tutkimuksissa ei ole voitu luotettavasti erottaa muistisairauden ennakko-oireita sairauden varsinaisista riskitekijöistä.
JAMA Network Open -tiedelehdessä julkaistut uudet tulokset osoittavat, että psykologiset kuormitusoireet suurentavat dementian riskiä, ja tämä ei näyttäisi selittyvän muistisairauden ennakko-oireilla.
Tutkimuksessa havaittiin, että jopa alle 45-vuotiaana raportoiduilla masentuneisuuden, uupumuksen tai hermostuneisuuden oireilla oli merkitsevä yhteys myöhempään dementiariskiin.
Tutkimus käsitti noin 68 000 suomalaista vuosien 1972–2007 FINRISKI-tutkimuksiin osallistunutta, joita seurattiin dementiadiagnoosien suhteen usean vuosikymmenen ajan (10–45 vuotta). Tieto dementiasta saatiin terveydenhuollon rekistereistä. Psykologisia oireita kuvaaviin kysymyksiin vastatessaan tutkittavat olivat 25–75-vuotiaita.
– Otimme analyyseissa huomioon muusta syystä kuin dementiasta johtuvat kuolemat. Vain harvat dementiatutkijat ovat aiemmin tehneet näin. Jos menehtyy jo varhaisemmalla iällä, ei koskaan ehdi saada dementiaa, joka yleisimmin ilmenee vasta vanhalla iällä. Käytimme tilastollisia malleja, jotka analyyseissa huomioivat kuolleisuuden kilpailevana tekijänä, sanoo tutkimuksen vastaava tutkija Sonja Sulkava.
– Väestön ikääntyessä myös muistisairaudet yleistyvät. Siten on luonnollisesti tärkeää oppia ymmärtämään niiden riskitekijöitä. Psykiatrian näkökulmasta on erityisen kiinnostavaa, että huolellisella mallintamisella löysimme yhteyden mielen kuormitukseen liittyvien oireiden ja orgaanisen aivosairauden välillä, kertoo professori Tiina Paunio.
Tutkimukseen osallistuivat Itä-Suomen yliopistosta professori Tiina Laatikainen ja emeritusprofessori Raimo Sulkava.
JAMA Network Open -lehdessä julkaistu tutkimus on luettavissa avoimesti lehden sivuilta. Tutkimusta ovat tukeneet Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö, Emil Aaltosen säätiö, Maud Kuistilan muistisäätiö ja Suomen Akatemia.
Tutkimusartikkeli:
Sulkava S, Haukka J, Sulkava R, Laatikainen T, Paunio T. Association Between Psychological Distress and Incident Dementia in a Population-Based Cohort in Finland. JAMA Netw Open. 2022;5(12):e2247115. doi:10.1001/jamanetworkopen.2022.47115
Lisätietoja:
Professori Tiina Laatikainen, Itä-Suomen yliopisto, tiina.laatikainen(a)uef.fi
https://uefconnect.uef.fi/henkilo/tiina.laatikainen/
Sonja Sulkava, LT, vieraileva tutkija, THL, etunimi.sukunimi@thl.fi
SleepWell-tutkimusohjelma, psykiatrian osasto, Helsingin yliopisto
Tiina Paunio, professori ,THL, Helsingin yliopisto, etunimi.sukunimi@helsinki.fi
