FM, DI Ananda Tiwari testasi väitöstutkimuksessaan nykyisin käytössä olevien uimaveden laadunvalvontamenetelmien toimivuusominaisuuksia sekä hyödynsi uusia molekulaarisia menetelmiä ja uuden sukupolven sekvensointitekniikoita vesivarojen suolistoperäisten saastelähteiden ja bakteeriyhteisöjen tunnistamiseen Suomessa.
Veden käyttäjien terveyden turvaamiseen ja vesivälitteisten riskien arvioimiseen tarvitaan nopeita ja tarkkoja veden laadun valvontatutkimusmenetelmiä. Osana väitöstutkimustaan Tiwari validoi vaihtoehtoisen Colilert-18 menetelmän (nykyinen kansainvälinen standardimenetelmä ISO 9308-2) käyttöön Escherichia coli -bakteerin lukumäärien laskemiseksi Suomen uimarantavesistä. Hän myös määritti ensi kertaa toimivuusominaisuudet ISO 7899-2 -standardimenetelmälle, jota käytetään maailmanlaajuisesti suolistoperäisten enterokokkien määritysmenetelmänä veden mikrobiologisen laadun tutkimuksissa.
Työn kokeellinen osa havainnollisti, kuinka vesikasvillisuus ja pintasedimentit voivat muuttaa suolistomikrobien säilyvyyttä uimarannoilla. Myös vuodenajan havaittiin vaikuttavan mikrobiyhteisöjen koostumukseen verrattaessa talvella kerättyjä näytteitä kesällä kerättyihin. Mikrobeille suotuisat olosuhteet voivat muodostua, mikäli auringon säteilyn määrä vähenee, veden ravinnepitoisuus nousee ja vallitseva lämpötila alenee. Tällaiset olosuhteet suosivat suolistomikrobien pidempää säilyvyyttä ja voivat toisaalta johtaa jopa tiettyjen taudinaiheuttajabakteerien, kuten Vibrio choleraen kasvuun. Tässä tutkimuksessa suolistoperäiset enterokokit vähenivät nopeammin vedessä kuin sedimentissä tai kasvillisuuden seassa.
Nykyisin uimaveden laadunvalvonnassa käytetään apuna Escherichia coli -bakteerin ja suolistoperäisten enterokokkien lukumäärien määrittämistä. Näitä bakteereita löytyy kaikkien tasalämpöisten eläinten ja ihmisten suolistosta, eivätkä ne siten erottele suolistoperäisen veden saastumisen alkuperää. Tässä tutkimuksessa pelkästään suolistoperäisten enterokokkien lukumäärää seuraamalla ei voinut ennustaa taudinaiheuttajien, kuten suolistovirusten tai Vibrio -bakteereiden esiintymistä uimavedessä. Uimavesivälitteisten terveysriskien tunnistamiseksi on tarpeellista käyttää saatavilla olevia uusia menetelmiä. Tällaisia menetelmiä ovat etenkin kvantitatiiviset biomarkkerigeenien havaitsemismenetelmät saastelähdejäljitykseen ja uuden sukupolven sekvensointitekniikat mikrobiyhteisöjen koostumuksen selvittämiseen.
MSc Ananda Tiwarin ympäristötieteen alaan kuuluva väitöskirja Monitoring Microbial Quality, Contaminant Sources and Bacterial Communities of Bathing Water in Finland tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii yliopistonlehtori, dosentti Rauni Kivistö, Helsingin yliopisto, ja kustoksena johtava asiantuntija, apulaisprofessori Tarja Pitkänen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Helsingin yliopisto. Tilaisuuden kieli on englanti.
Tietoja väitöstilaisuudesta
Väittelijän painolaatuinen kuva
Tarkenna hakuasi
