Vaihtamalla jokaisesta paikallaanolotunnista 10 minuuttia kevyeen liikuntaan voi hillitä verenpaineen kohoamista

Yli kuusi tuntia päivittäistä paikallaanoloa lapsuudesta varhaisaikuisuuteen voi nostaa systolista verenpainetta ylimääräiset 4 mmHg. Säännöllinen kevyt liikunta sen sijaan suojaa merkittävästi liialliselta verenpaineen kohoamiselta, käy ilmi Journal of Cachexia, Sarcopenia and Muscle -tiedelehdessä julkaistusta tutkimuksesta, joka toteutettiin Itä-Suomen yliopiston ja brittiläisten Bristolin ja Exeterin yliopistojen välisenä yhteistyönä.

Tutkimuksessa seurattiin 2513:a Bristolin yliopiston ALSPAC-syntymäkohorttitutkimukseen osallisuvaa lasta 11 ja 24 ikävuoden välillä. Tutkimuksen alussa lapsille kertyi paikallaanoloa kuusi tuntia päivässä. Kevyttä liikuntaa kertyi niin ikään kuusi tuntia päivässä, ja reipasta tai rasittavaa liikuntaa lapset harrastivat 55 minuuttia päivässä. Varhaisaikuisuudessa päivittäisen paikallaanolon määrä oli noussut yhdeksään tuntiin, kevyen liikunnan määrä laskenut kolmeen tuntiin, ja reippaan tai rasittavan liikunnan määrä 50 minuuttiin. 

Lasten keskimääräinen verenpaine tutkimuksen alussa oli 106/56 mmHg ja se nousi 117/67 mmHg:iin varhaisaikuisuudessa, mikä selittyy osin elimistön normaalilla kehityksellä. Paikallaanolon jatkuva lisääntyminen 11 ja 24 ikävuoden välillä oli kuitenkin yhteydessä keskimäärin 4 mmHg suurempaan systolisen verenpaineen nousuun. Lapsuudesta saakka harrastettu kevyt liikunta puolestaan madalsi lopullista lukemaa 3 mmHg:n verran, mutta reippaalla tai rasittavalla liikunnalla ei havaittu vastaavaa vaikutusta.

– Lisäksi tutkimuksessa osoitettiin laskennallisesti, että korvaamalla 10 minuuttia jokaisesta päivittäisestä paikallaanolotunnista vastaavalla määrällä kevyttä liikuntaa voidaan saavuttaa 3 mmHg matalampi systolinen ja 2 mmHg matalampi diastolinen verenpaine varhaisaikuisuudessa. Tämä on merkittävää, sillä aikuisväestössä tehdyissä tutkimuksissa on havaittu, että 5 mmHg:n lasku systolisessa verenpaineessa vähentää sydänkohtauksen ja aivoinfarktin riskiä kymmenellä prosentilla, sanoo lääkäri, kliinisen epidemiologian ja lasten terveyden dosentti Andrew Agbaje Itä-Suomen yliopistosta.

Kyseessä on tähän saakka laajin ja pitkäaikaisin lasten ja nuorten seurantatutkimus, jossa tarkasteltiin liikemittarin avulla mitattua paikallanoloa ja liikkumista sekä näiden yhteyksiä verenpaineeseen. Osallistujien verenpaine sekä paikallaanolon, kevyen liikunnan ja reippaan tai rasittavan liikunnan määrä mitattiin 11, 15 ja 24 vuoden iässä. Paastoverinäytteistä määritettiin toistuvasti LDL- ja HDL-kolesteroli ja triglyseridit, verensokeri, insuliini ja tulehdusarvot. Analyyseissa otettiin huomioon syke, sosioekonominen asema, sydän- ja verisuonitautien sukurasite sekä mahdollinen tupakointi. Lisäksi rasva- ja lihasmassan määrä mitattiin DEXA-laitteella.

– Olemme aiemmin osoittaneet, että kohonnut verenpaine nuoruudessa lisää ennenaikaisten sydänmuutosten riskiä varhaisaikuisuudessa. Lapsuuden liikkumattomuus voi aiheuttaa kohonnutta verenpainetta, mutta kevyt liikunta on tehokas vastalääke, mikä on tärkeä havainto terveydenhuollon ja kansanterveyden näkökulmasta. Sen sijaan reipas tai rasittava liikunta ei ole alentanut nuorten verenpainetta satunnaistetuissa kontrolloiduissa tutkimuksissa. Havaitsimme tämän johtuvan siitä, että lihasmassan kasvaessa verenpaine luontaisesti nousee, Agbaje sanoo.

– Maailman terveysjärjestö WHO ennakoi liikkumattoman elämäntyylin aiheuttavan vuoteen 2030 mennessä 500 miljoonaa uutta kroonista tautitapausta, joista puolet johtuu kohonneesta verenpaineesta. Vähintään kolme tuntia kevyttä liikuntaa päivässä on ensiarvoisen tärkeää kohonneen verenpaineen ehkäisyssä ja alentamisessa. Se voi olla esimerkiksi pitkiä kävelylenkkejä, kotitöitä, uintia ja pyöräilyä. Tällaista liikkumista tulisi edistää niin kotona, terveydenhuollossa kuin päätöksenteossakin, Agbaje toteaa. 

Agbajen johtaman urFIT-CHILD-tutkimusryhmän työtä ovat tukeneet Jenny ja Antti Wihurin rahasto, Suomen Kulttuurirahaston keskusrahasto ja Pohjois-Savon aluerahasto, Orionin tutkimussäätiö, Aarne Koskelon säätiö, Antti ja Tyyne Soinisen säätiö, Paulon säätiö, Yrjö Jahnssonin säätiö, Paavo Nurmen säätiö, Sydäntutkimussäätiö, Ida Montinin säätiö, Eino Räsäsen säätiö, Matti ja Vappu Maukosen säätiö, Lastentautien tutkimussäätiö, Alfred Kordelinin säätiö sekä EASO ja Novo Nordisk -säätiö.