– Olen viihtynyt todella hyvin, summasi patologian professori Veli-Matti Kosma työvuosiaan toukokuun lopussa pidetyssä eläkejuhlassaan.
Kosma ehti tehdä Kuopion kampuksella töitä peräti kuudella vuosikymmenellä. Hänet valittiin jo vuonna 1979 lääketieteen opiskelijana patologialle assistentin viransijaiseksi, ja pesti sinetöi alavalinnan. – Patologia sopi teoreettiselle luonteelle, ja innostavien opettajien ansiosta kiinnostuin vielä enemmän, Kosma kertoi.
1980-luvun aikana Kosma valmistui lääkäriksi, väitteli tohtoriksi, valmistui patologian erikoislääkäriksi ja nimitettiin kokeellisen patologian dosentiksi. – Tutkimukseen sain sysäyksen vähän sattumalta, kun pääsin opintojen aikana keräämään materiaalia professori Hilkka Soinisen väitöskirjaprojektiin. Kun professori Yrjö Collan sitten tarjosi minulle omaa väitöskirjan aihetta morfometriasta, minähän tartuin siihen.
Viimeiset 20 vuotta Kosma on toiminut Kuopion ja sittemmin Itä-Suomen yliopiston patologian professorina sekä ylilääkärin ja johtajan tehtävissä KYSissä ja Itä-Suomen Biopankissa. Vuodet 2018–2023 hän toimi myös yliopiston terveystieteiden tiedekunnan lääketieteen laitoksen johtajana.
Kun Kuopion ja Joensuun yliopistot yhdistyivät vuonna 2010 Itä-Suomen yliopistoksi, uutta yliopistoa alkoi luotsata yhteinen yliopistokollegio, jonka puheenjohtajana Kosma toimi kahdeksan vuotta. – Kaikki eivät arvaakaan, mikä merkitys noilla vuosilla oli yliopistolle. Sinä aikana rakennettiin uuden yliopiston henkeä ja veit kokonaisuutta taidokkaasti eteenpäin, hallintojohtaja Tuomo Meriläinen kiitti Kosmaa juhlassa.
Vuosikymmeniä syöpätutkimuksen parissa
Kosmalla on ollut leipätyön ohessa lukuisia luottamustoimia muun muassa patologian alan yhdistyksissä, syöpäjärjestöissä ja säätiöissä. – Säätiöt ovat tärkeitä tutkimuksen mahdollistajia ja syöpäjärjestöt ovat erittäin toimiva ja tarpeellinen yhteisö, kun syöpien määrä väestön ikääntyessä kasvaa.
Omassa tutkimustoiminnassaan Kosma on pitkään keskittynyt juuri syöpiin ja erityisesti rintasyöpään. Juhlassa hän nosti esille tutkimusyhteistyötä vuosien varrelta, kuten 1990-luvulla silloisen Kansanterveyslaitoksen kanssa tehdyt toksikopatologiset tutkimukset, jotka tuottivat merkittävää tietoa muun muassa klooratun juomaveden yhteydestä syöpään.
– Tärkeitä uusia näkökulmia syöpään saatiin myös yhteistyöstä anatomian professorien Markku ja Raija Tammen kanssa hyaluronaanitutkimuksessa.
Merkittävä askel kansallisessa ja kansainvälisessä tutkimusyhteistyössä oli vuonna 2007 julkaistu tutkimus, jonka mukaan suomalaisista rintasyöpäaineistoista tunnistettu PALB2-geenimuutos nelinkertaisti rintasyöpäriskin. Syöpätutkimuksen osalta Kosma kiitti yhteistyöstä erityisesti professori Arto Mannermaata.
Patologian opetuksessa on Kosman mukaan siirrytty digipatologian myötä aivan uuteen maailmaan. – Myös kliinisestä näytetutkimuksesta iso osa tehdään nykyisin kuvaruudun kautta digipatologiaa hyödyntäen.
Nykyisiltäkin opiskelijoilta patologian opetus saa arvostusta, mistä Kosman mukaan kiitos kuuluu kliiniselle opettajalle Tuomas Rauramaalle, vanhemmalle kliiniselle opettajalle Reijo Siroselle, yliopisto-opettaja Otto Jokelaiselle sekä opetuskoordinaattori Tiina Tirkkoselle. Rauramaa ja Sironen olivat myös juontamassa juhlaa.
Kosma kiitti puheessaan lämpimästi puolisoaan Tarjaa sekä työyhteisöjään ja lukuisia yhteistyötahojaan vuosikymmenten varrelta ja harmitteli, ettei kaikkia tärkeitä ihmisiä ollut aikaa mainita nimeltä. Laaja kirjo työkavereita ja yhteistyökumppaneita myös esitti omat tervehdyksensä ja kiitoksensa.
Monien kanssa yhteistyötä on jatkossakin, sillä Kosma jatkaa tutkimusta ja jatko-opiskelijoiden ohjausta emeritusprofessorina ja aikoo pysyä mukana myös syöpäjärjestöjen toiminnassa.
