Otsa-ohimolohkorappeumien (FTLD) diagnostiikan tueksi tarvitaan merkkiaineita, joilla voidaan arvioida taudin vaikeusastetta ja odotettavissa olevaa ennustetta. Neurofilamentin kevytketjun (NfL) mittaus verinäytteestä korreloi voimakkaasti FTLD-potilaiden taudin keston ja aivorappeuman etenemisnopeuden kanssa, osoittaa Annals of Clinical and Translational Neurology -lehdessä julkaistu Itä-Suomen yliopiston tutkimus.
FTLD on toiseksi yleisin työiässä alkava aivoja rappeuttava ja etenevä muistisairaus Alzheimerin taudin jälkeen. FTLD jakautuu kahteen ryhmään ensioireiden perusteella. Yleisimmän muodon, käytösoireisen otsalohkodementian (bvFTD) varhaisoireisiin kuuluvat käyttäytymisen, persoonallisuuden ja toiminnanohjauksen muutokset. Toisessa ryhmässä, primaarisessa etenevässä afasiassa (PPA) ensioireet ovat kielellisiä, nimeämisen ongelmia sekä puheentuoton häiriöitä. Näiden lisäksi FTLD-potilailla tavataan usein motoneuronitautia (FTD-MND). Näihin tauteihin liittyvät aivomuutokset ja geneettiset muutokset ovatkin osittain päällekkäisiä. FTLD:lle altistavia mutaatioita on löydetty useita, joista C9orf72-toistojaksomonistuma on erityisen yleinen suomalaisilla potilailla.
NfL on hermosolun sisäinen rakenneproteiini, joka ylläpitää hermosolun muotoa ja viejähaarakkeiden läpimittaa. Solun tuhoutuessa ja viejähaarakkeen vaurioituessa NfL pääsee vapautumaan solun ulkopuolelle, mistä se lopulta päätyy verenkiertoon. Kohonneita veren NfL-pitoisuuksia onkin havaittu useissa aivoja rappeuttavissa sairauksissa ja aivovamman jälkeen. Aiemmin NfL-pitoisuutta on mitattu aivo-selkäydinnesteestä, jossa sen pitoisuus on veren pitoisuutta suurempi. Uudet erityisen herkät mittausmenetelmät kykenevät kuitenkin mittaamaan NfL-pitoisuuden myös verestä, ja tämä mahdollistaakin vähemmän kajoavan näytteenoton aivorappeumien diagnostiikkaan ja seurantaan.
Nyt julkaistussa tutkimuksessa havaittiin, että potilailla, joilla veren NfL-pitoisuus oli korkea, tauti oli edennyt nopeammin ja myös aivokuvantamisen perusteella aivorappeuman kehitys oli nopeampaa. Lisäksi erityisen korkeita NfL-pitoisuuksia havaittiin FTD-MND- ja PPA-ryhmissä sekä C9orf72-toistojaksomonistuman kantajilla. Nämä tulokset tuovat tärkeää lisätietoa taudin kulusta FTLD-potilailla, joilla on erilaiset oireet tai geneettinen tausta.
Neurofilamentin hyöty ei rajoitu FTLD:n havaitsemiseen
FTLD:n oireet alkavat salakavalasti ja yhtäkkiä. Lisäksi oirekuva ja potilaan ikä poikkeavat huomattavasti ”tyypillisestä” muistisairaasta. Tästä johtuen erityisesti FTLD:n alkuvaiheen diagnostiikka on haastavaa ja moni potilas päätyy ensin psykiatrisen hoidon piiriin. Aiempi Itä-Suomen yliopiston tutkimus* osoitti, että verestä mitattava NFL on erinomainen työkalu FTLD-potilaiden erotteluun psykiatrisesti sairaista potilaista, vaikka oirekuva onkin hyvin samankaltainen. Nyt julkaistu tutkimus paljasti, että verestä mitattavan NfL:n mahdollisuudet eivät rajoitu ainoastaan erotusdiagnostiikkaan, vaan sillä voidaan ennustaa taudin vaikeusastetta sekä tulevaisuudessa mahdollisesti myös lääkehoidon vastetta.
Professori Anne Remeksen ja lääketieteen tohtori Eino Soljen johtama otsalohkodementian tutkimusryhmä pyrkii löytämään uusia työkaluja otsalohkodementian diagnostiikkaan. Lisäksi ryhmä tutkii taudin syntymekanismeja, kliinisiä piirteitä ja varhaisoireita. Ryhmä kuuluu kansalliseen FinFTD-konsortioon.
Lisätietoja:
Väitöskirjatutkija Antti Cajanus, antti.cajanus (a) uef.fi
Tutkimusryhmän johtaja Eino Solje, eino.solje (a) uef.fi
Professori Anne Remes, anne.remes (a) oulu.fi
Alkuperäinen julkaisu (open access): Antti Cajanus, Kasper Katisko, Aleksi Kontkanen, Olli Jääskeläinen, Päivi Hartikainen, Annakaisa Haapasalo, Sanna-Kaisa Herukka, Ritva Vanninen, Eino Solje, Anette Hall, Anne M. Remes. Serum neurofilament light chain in FTLD– association with C9orf72, clinical phenotype and prognosis. Annals of Clinical and Translational Neurology. 2020 May 22. doi: 10.1002/acn3.51041
*Katisko K. et al. Journal of Neurology, 2020 Jan;267(1):162-167. doi: 10.1007/s00415-019-09567-8
