Met­sä­tie­tei­den osaston laboratorio

Laboratoriolaitteita ja analyysejä uusitaan ja kehitetään jatkuvasti osana laboratorion laatujärjestelmän kehittämistä. Laboratorion laatutavoitteena on tuottaa asiakkailleen teknisesti oikeita ja luotettavia tuloksia ISO/IEC 17025 – standardin vaatimusten mukaisesti. Laboratorion johto ja tekninen henkilökunta sitoutuvat laadun jatkuvaan parantamiseen ja seurantaan sekä henkilöstön osaamisen ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Laboratorion vastuu näytteistä alkaa kun näyte on saapunut laboratorioon. Laboratorio ei vastaa näytteenottoon liittyvistä laatuvaatimuksista.

Laboratorion laatukäsikirja (pdf)

Näytteenotossa tulisi noudattaa annettuja näytteenotto-ohjeita metsätieteiden osastolla tehtäviä analyysejä varten. Tämä on tärkeää tutkimustulosten oikeellisuuden varmistamiseksi ja siten tutkimuksen laadun parantamiseksi. Laboratoriohenkilöstö neuvoo ja avustaa tarpeen mukaan näytteenottoon liittyvissä kysymyksissä. Kasvi- ja maanäytteiden keruuseen tarkoitetut näytteenottovälineet kuten oksaleikkurit ja maakairat sekä puuston mittauksessa käytettävät ja muut kenttämittausvälineet ovat kenttävälinevarastossa BOR 119.

Suunnittele näytteenotto

Selvitä mitä analyysejä tehdään ja missä tehdään -> tarvittava näytteen määrä (g tai ml).
Näytteiden säilytys ennen esikäsittelyä (huoneenlämpö, kylmiö, pakastin).
Näytteiden esikäsittely (kuivaaminen, jauhaminen, seulominen ym.).
Näytteiden säilytys esikäsittelyn jälkeen.

Näytteenoton välineet

Käytä oikeanlaisia puhtaita välineitä esim. ruostumaton teräs (ei ruosteinen, maalattu, galvanoitu).
Puhdista välineet aina ennen seuraavaa näytettä (puhdas kangas, etanoli, vesi) riippuu näytteestä.

Näytteen ottaminen

Jos tehdään pelkät alkuaineet -> kuivaa näytettä tarvitaan n.10 g.
Jos tulee myös muita analyysejä esim. pH, johtokyky, kuivapaino, tuhkapitoisuus -> kuivaa näytettä tarvitaan n. 50 g / 50 ml.
Ota kuiva näyte sopivan kokoiseen paperipussiin ja märkä näyte muovipussiin tai -purkkiin.
Kun näytteet tuodaan maastosta, ne laitetaan kuivumaan lämpökaappiin +45°C:seen (pussit auki) tai laitetaan kylmiöön tai pakastimeen odottamaan käsittelyä.

Näytteiden merkitseminen

Tee näytelista etukäteen Exceliin, jossa on juokseva numerointi. Laboratoriossa käytetään juoksevaa numeroa työnumerona. Merkitse näytepusseihin/-purkkeihin pelkkä juokseva numero selvästi permanent -tussilla (vedenkestävä).

Jos on jotakin epäselvää laboratorioanalyyseihin tulevien näytteiden osalta, niin kysy laboratorion henkilökunnalta!
 

Näytteiden asianmukainen esikäsittely ja oikea varastointi vaikuttavat olennaisesti näytteistä tehtävien analyysitulosten oikeellisuuteen ja näin ollen tutkimuksen laatuun.

Metsätieteiden osastolla on erillinen näytteiden kuivaushuone, 164. Näytteiden esikäsittely, esim. seulonta, tapahtuu esikäsittelyhuoneessa 160, jossa ovat myös esikäsittelyssä tarvittavat välineet. Jauhettavat näytteet käsitellään tiloissa 160, 169 ja 170, joissa on siihen tarvittava välineistö.

Näytteiden varastointiin tarvittavat apteekkipussit, paperipussit, muovipussit, Minigrip-pussit yms. ovat tarvikevarastossa 277. Kuivanäytteet varastoidaan väestönsuojaan 165, kylmäsäilytystä vaativat näytteet kylmähuoneisiin 168, 210, 258 ja 279 ja pakastusta vaativat näytteet pakastimiin 168A, 224, 258A ja 279A. Syväpakastusta (-80 °C) tarvitseville näytteille on erikseen syväjääpakastin toisen kerroksen käytävällä.

Säilytys

• Pakastettuna -20 °C: ssa tai -80 °C: ssa
• Kuivattuna huoneen lämmössä

Esikäsittely

• Kuivaus 40 °C:ssa ja jauhatus
• Yksityiskohtaiset menettelyohjeet tutkijan toiveen mukaan

Kemialliset analyysit

• Mikroaaltomärkäpoltto HNO3-H2O2
• Alkuaineiden määritys plasmaemissiospektrometrillä (ICP-OES):
  • Al, As, B, Ca, Cd, Co, Cr, Cu, Fe, Hg, K, Mg, Mn, Mo, Na, Ni, P, Pb, S, Se, Zn
• CN (Variomax Cube)

Fysiologiset mittaukset

• Pakkaskestävyyden määrittäminen impedanssin mittauslaitteistolla
• Vesipotentiaalin määrittäminen painekammiolaitteistolla

Säilytys

• Pakastettuna -20 °C:ssa
• Kuivattuna huoneenlämmössä

Esikäsittely

• Kuivaus 40 °C:ssa
• Ilmakuivaus huoneenlämmössä, hyvin tuuletetussa tilassa
• Kuivatuista humusnäytteistä poistetaan juuret ja näyte jauhetaan
• Kuivatut kivennäismaanäytteet seulotaan

Fysikaaliset mittaukset

• Johtokyky
• Maan vedenpidätyskyky painelevylaitteilla

Kemialliset analyysit

• pH vesilietoksesta tuore tai kuivattu näyte 
• pH suolalietoksesta (0.1M KCl tai 0.01M CaCl2)

• Hehkutushäviö 550 °C:ssa, orgaanisen aineen osuus prosentteina

  Alkuainemääritykset happouutoista:

• Mikroaaltomärkäpoltto HNO3-H2O2
• Alkuaineiden määritys plasmaemissiospektrometrillä (ICP-OES): 
  • Al, As, B, Ca, Cd, Co, Cr, Cu, Fe, Hg, K, Mg, Mn, Mo, Na, Ni, P, Pb, S, Se, Zn
• CN (Variomax Cube)

ITRAX-röntgenanalyysit: lustoittain tiheysprofiili, josta on mahdollista määrittää edelleen lustoittain keskimääräinen tiheys, kevät- ja kesäpuun tiheys ja lustoittain minimi- ja maksimitiheys; luston leveys, kevät- ja kesäpuun leveys. Hyvin ohuet vuosilustot voivat aiheuttaa analyysissä ongelmia (luston leveys 1 mm tai alle sen).

Esikäsittely

• Puukiekko, josta sahattu ytimestä pintaan 3-5 cm paksu ja leveä kappale, josta voidaan tarkkuussahalla tehdä edelleen 5 x 5 mm näyte röntgenajoja varten; näytteiden kosteus vakioidaan vakioilmastointihuoneessa (väh. 2 vkoa, 12 % kosteus) ennen röntgenajoja
• Fiber Tester -kuituanalysaattori: näytteen keskimääräinen kuidun pituus ja leveys sekä kuidun muotokerroin ja pituusmassa, lisäksi saadaan halutuissa kuidun pituusluokissa (0,2-0,5-1 jne.) kuitujen pituus- ja leveysjakauma

Näyte

• Puukiekko tai sen osa, josta irroitetaan lustonäytteitä kuidutusta varten (esim. 1-2 lustoa riittävän kuitunäytteen saamiseksi)