Uutiset

HUOM! Julkishallinnon HTK-tutkinnon opetusyhteistyösopimus Vaasan yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston välillä päättyy 31.7.2025. Tämän jälkeen myönnettävästä siirtymäajasta opintojen loppuun saattamiseksi tiedotetaan elokuussa 2024. Päivitämme lukuvuotta 2024-2025 koskevat tiedot ja aikataulut sen jälkeen Opintopolkuun. Tutkintoon tähtääviä opintoja ei voi kuitenkaan enää aloittaa, mutta yksittäisiä, tutkintoon kuuluvia moduuleja voi kyllä suorittaa ja jo aloitettuja opintoja saattaa loppuun.

Avoimessa yliopistossa suoritettava julkishallinnon HTK-tutkinto on Vaasan yliopiston hallintotieteiden ja Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden yhdessä toteuttama hallintotieteiden kandidaatin tutkinto (180 op). Hallintotieteiden kandidaatin tutkinto ja sen sisältämät moduulit ovat kaikille avoimia, mutta ensisijaisesti suunnattu jo työelämässä oleville. Koulutus on käynnistynyt vuoden 2020 alussa osana Toinen reitti yliopistoon (TRY) -hanketta.

Tutkintoon kuuluvat opinnot suoritetaan avoimessa yliopistossa. Voit suorittaa ne pääosin etäopintoina, joko koko tutkinnon tai vain esim. yhden moduulin tai yksittäisiä opintojaksoja omien tarpeidesi mukaan.

Opintomaksut ja ilmoittautuminen

Opinnot ovat maksullisia avoimen yliopiston opintoja. Lukuvuonna 2024–2025 opintomaksu on 12-20 €/opintopiste. Lisäkustannuksia voi tulla mm. oikeustieteen tenttien suorittamisesta siirtotenttinä (tentinvalvonta) toisella paikkakunnalla.

Tutkinto koostuu yksittäisten opintojaksojen muodostamista moduuleista. Koulutukseen ei ole erillistä hakua/hakuaikaa, vaan opiskelija ilmoittautuu järjestämisaikataulujen puitteissa jokaiselle opintojaksolle erikseen siihen avoimeen yliopistoon, jossa opinnot järjestetään. Opetustarjonta/moduulit löytyvät Opintopolusta esim. julkishallinnon htk-tutkinto -hakusanalla. Varsinainen ilmoittautuminen tapahtuu ko. avoimen yliopiston ilmoittautumispalvelussa (ilmoittautumislinkit löytyvät Opintopolusta).

Yksittäisillä opintojaksoilla on rajattu opiskeluoikeusaika, joten ilmoittaudu kerralla vain niihin opintoihin, jotka sinulla on mahdollisuus suorittaa annetun ajan puitteissa. Opintojaksoja järjestetään useamman lukuvuoden aikana.

HTK-tutkinnon rakenne

Opiskelija voi suorittaa yksittäisen opintojakson tai yhden tai useampia moduuleja. Moduulit sisältävät opintojaksoja sekä Vaasan että Itä-Suomen avoimen yliopiston tarjonnasta ja opintojaksoille ilmoittaudutaan siihen avoimeen yliopistoon, jossa opintojakso on tarjolla (UEF=Itä-Suomen yliopisto, VY=Vaasan yliopisto).  Opiskelija voi myös suorittaa avoimessa yliopistossa kaikki HTK-tutkintoon vaadittavat opinnot ja hakea sen jälkeen tutkinto-opiskelijan opinto-oikeutta joko Vaasan yliopistosta (julkishallinto: julkisen toiminnan johtaminen tai sosiaali- ja terveyshallintotiede) tai Itä-Suomen yliopistosta (julkishallinto: julkisoikeus) saadakseen tutkinnon.

Koko hallintotieteiden kandidaatin tutkinto, julkishallinto (180 op) muodostuu seuraavista moduuleista:

• Aloitusmoduuli, 16 op

Sisältömoduulit (valitaan väh. 3):

• Hallinnon muutos -moduuli, 32 op
• Julkisten varojen käyttö - moduuli, 32 op
• Hyvinvointi ja palveluiden kehittäminen -moduuli, 33 op
• Johtaminen muuttuvassa toimintaympäristössä -moduuli, 27 op

Täydentävät moduulit (tutkintotavoitteiset):

• Viestintä- ja kieliopinnot -moduuli, 13–15 op
• Tutkielmamoduuli, julkisoikeus (UEF), 14 op (maksuton) tai
• Tutkielmamoduuli, julkisen toiminnan johtaminen tai julkisoikeus (VY), 17–21 op (maksuton)
• Vapaasti valittavien opintojen moduuli (niin, että 180 op tulee täyteen).

HUOM! Julkishallinnon HTK-tutkinnon opetusyhteistyösopimus Vaasan yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston välillä päättyy 31.7.2025. Tämän jälkeen myönnettävästä siirtymäajasta opintojen loppuun saattamiseksi tiedotetaan elokuussa 2024. Päivitämme lukuvuotta 2024-2025 koskevat tiedot ja aikataulut sen jälkeen Opintopolkuun. Tutkintoon tähtääviä opintoja ei voi kuitenkaan enää aloittaa, mutta yksittäisiä, tutkintoon kuuluvia moduuleja voi kyllä suorittaa ja jo aloitettuja opintoja saattaa loppuun.

Avoimessa yliopistossa suoritettava julkishallinnon HTK-tutkinto on Vaasan yliopiston hallintotieteiden ja Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden yhdessä toteuttama hallintotieteiden kandidaatin tutkinto (180 op). Hallintotieteiden kandidaatin tutkinto ja sen sisältämät moduulit ovat kaikille avoimia, mutta ensisijaisesti suunnattu jo työelämässä oleville. Koulutus on käynnistynyt vuoden 2020 alussa osana Toinen reitti yliopistoon (TRY) -hanketta.

Tutkintoon kuuluvat opinnot suoritetaan avoimessa yliopistossa. Voit suorittaa ne pääosin etäopintoina, joko koko tutkinnon tai vain esim. yhden moduulin tai yksittäisiä opintojaksoja omien tarpeidesi mukaan.

Opintomaksut ja ilmoittautuminen

Opinnot ovat maksullisia avoimen yliopiston opintoja. Lukuvuonna 2024–2025 opintomaksu on 12-20 €/opintopiste. Lisäkustannuksia voi tulla mm. oikeustieteen tenttien suorittamisesta siirtotenttinä (tentinvalvonta) toisella paikkakunnalla.

Tutkinto koostuu yksittäisten opintojaksojen muodostamista moduuleista. Koulutukseen ei ole erillistä hakua/hakuaikaa, vaan opiskelija ilmoittautuu järjestämisaikataulujen puitteissa jokaiselle opintojaksolle erikseen siihen avoimeen yliopistoon, jossa opinnot järjestetään. Opetustarjonta/moduulit löytyvät Opintopolusta esim. julkishallinnon htk-tutkinto -hakusanalla. Varsinainen ilmoittautuminen tapahtuu ko. avoimen yliopiston ilmoittautumispalvelussa (ilmoittautumislinkit löytyvät Opintopolusta).

Yksittäisillä opintojaksoilla on rajattu opiskeluoikeusaika, joten ilmoittaudu kerralla vain niihin opintoihin, jotka sinulla on mahdollisuus suorittaa annetun ajan puitteissa. Opintojaksoja järjestetään useamman lukuvuoden aikana.

HTK-tutkinnon rakenne

Opiskelija voi suorittaa yksittäisen opintojakson tai yhden tai useampia moduuleja. Moduulit sisältävät opintojaksoja sekä Vaasan että Itä-Suomen avoimen yliopiston tarjonnasta ja opintojaksoille ilmoittaudutaan siihen avoimeen yliopistoon, jossa opintojakso on tarjolla (UEF=Itä-Suomen yliopisto, VY=Vaasan yliopisto).  Opiskelija voi myös suorittaa avoimessa yliopistossa kaikki HTK-tutkintoon vaadittavat opinnot ja hakea sen jälkeen tutkinto-opiskelijan opinto-oikeutta joko Vaasan yliopistosta (julkishallinto: julkisen toiminnan johtaminen tai sosiaali- ja terveyshallintotiede) tai Itä-Suomen yliopistosta (julkishallinto: julkisoikeus) saadakseen tutkinnon.

Koko hallintotieteiden kandidaatin tutkinto, julkishallinto (180 op) muodostuu seuraavista moduuleista:

• Aloitusmoduuli, 16 op

Sisältömoduulit (valitaan väh. 3):

• Hallinnon muutos -moduuli, 32 op
• Julkisten varojen käyttö - moduuli, 32 op
• Hyvinvointi ja palveluiden kehittäminen -moduuli, 33 op
• Johtaminen muuttuvassa toimintaympäristössä -moduuli, 27 op

Täydentävät moduulit (tutkintotavoitteiset):

• Viestintä- ja kieliopinnot -moduuli, 13–15 op
• Tutkielmamoduuli, julkisoikeus (UEF), 14 op (maksuton) tai
• Tutkielmamoduuli, julkisen toiminnan johtaminen tai julkisoikeus (VY), 17–21 op (maksuton)
• Vapaasti valittavien opintojen moduuli (niin, että 180 op tulee täyteen).

Ravitsemustiede selvittää ravitsemuksen merkitystä terveyden edistämisessä ja sairauksien hoidossa sekä tutkii syömisen merkitystä hyvinvoinnin osatekijänä. Perusopinnoissa perehdytään mm. ravitsemuksen perusteisiin, ravitsemukseen ja elintapoihin, elintarvikkeisiin, sosiaalisessa mediassa olevaan ravitsemus- ja terveysinformaatioon ja sen arviointiin ja syömisen sosiokulttuurisiin ulottuvuuksiin.

Suoritustapa: aikataulutetut verkko-opinnot

Opinnoissa syvennytään urheiluravitsemukseen useasta eri näkökulmasta tieteelliseen tietoon pohjautuen. Perehdyt mm. eri lajien asettamiin ravitsemusfysiologisiin vaatimuksiin ja suorituskyvyn, palautumisen ja kehittymisen optimointiin, urheiluravitsemukseen eri ikäryhmissä, urheilijan syömishäiriöihin sekä urheilijan psyykkiseen hyvinvointiin ja sen tukemiseen. Teoriatiedon syventämisen lisäksi opinnoissa painotetaan vahvasti käytännönläheisyyttä.

Urheiluravitsemuksen perusopinnot suoritettuaan opiskelija on perehtynyt urheiluravitsemukseen useasta näkökulmasta tieteelliseen tietoon pohjautuen ja osaa soveltaa urheiluravitsemuksen teoriatietoa monipuolisesti myös käytäntöön.

Historian tuntemusta määrittelee vanha sanonta ”ymmärtääksesi nykyisyyttä sinun täytyy tuntea menneisyys”. Opinnot antavat hyvät perustiedot sekä Suomen että maailmanhistorian keskeisimmistä tapahtumista. Perusopinnoissa opiskelija tutustuu myös historian tutkimusprosessiin ja erilaisiin aineistoihin sekä oppii arvioimaan lähdeaineistoja kriittisesti.

Historian perusopinnot suoritettuaan opiskelija

• tunnistaa keskeisiä maailman ja Suomen historian kehityslinjoja nykypäivään saakka
• on perehtynyt historiaan tieteenalana ja ymmärtää sen tutkimuksen luonteen
• hahmottaa historiantutkimuksen menetelmiä ja tunnistaa tyypillisiä aineistoryhmiä
• tunnistaa, osaa analysoida ja osallistua historiaan ja sen käyttöön liittyviin keskusteluihin
• omaa käsityksen niin historian kuin yleisemmin yliopisto-opintojen luonteesta, oman alan työllistymismahdollisuuksista ja uravaihtoehdoista

Tutustu opintokokonaisuuteen ja opintojaksojen tietoihin Peppi-opinto-oppaassa.

Tavoitteet: Opiskelija ymmärtää yhteiskunnan ja kulttuurin syntyprosessin Euroopassa ja Lähi-idässä uuden ajan alkuun ja ymmärtää kuin globalisoitumisen myötä nämä perusvalinnat näkyvät nykyisin koko maailmassa. Hän kykenee selittämään yksilön ja moniarvoisen kulttuurin muodostumisen sekä sen kuinka toisaalla maailma rakentuu klaaneille ja yhteisöille ja kuinka länsimainen tapa selittää ilmiötä rationaalisesti on myös historian kontekstissa syntynyt eikä siten ole universaali ja ajaton

Sisältö: Opintojaksolla käsitellään neoliittisen yhteiskunnan syntyä Lähi-idässä sekä sen varaan syntyvää varhaista kaupungistumista ja ylipaikallista kulttuuria, joka vaatii monimutkaisia järjestelmiä perustella lakeja, valtaa ja yhteiskuntajärjestelmää. Tämän klaanipohjaisen vallan oheen kehittyvää yksilöiden yhteisöä ja rationaalista uskonnon ulkopuolista tieto- ja oikeusjärjestelmää sekä niille rakentuvaa valtaa tarkastellaan Kreikan ja Rooman yhteiskunnissa. Myöhäisantiikissa tulevan mystisen tiedon ja monoteistisen transkendenttisen uskonnon vaikutus tietoon, valtaan ja yhteiskuntajärjestelmään muuttaa tilanteen ja luo voimakkaan uskonnollisen universaalinvallan opin keisariuden, paaviuden ja islamilaisen kalifaatin ympärille. Tämän pohjan muuttumista ja lopulta murenemista tarkastellaan Kaarle Suuren valtakunnasta 1300-luvulle, jolloin syntyy talouden varaan nojautuva sotilaallis-ekonominen suvereeni territoriaalivalta länteen ja vastaavasti kehittynyt klaani-imperium-valta itään.

Katso tallenne opintojen aloittamisesta avoimessa yliopistossa (kesto n. 5 min).

Opintojakson sisältö:

Opintojaksolla perehdytään muun muassa historiatieteen keskeiseen käsitteistöön, ajatusmalleihin, tutkimuksen tekemisen ja tieteellisen ajattelun perusteisiin ja historian yhteiskunnalliseen ja ajankohtaiseen relevanssiin. Tutuiksi tulevat esimerkiksi sellaiset kuin historiakuva, lähteen luonne ja asema tutkimuksessa, historian tulkinnallisuus sekä positivismin kaltaiset tieteenfilosofiset käsitteet.

Osaamistavoitteet:

Opiskelija:

1) ymmärtää ja osaa selittää, mitä on tiede, tieteellinen tieto ja sen rajat

2) ymmärtää ja osaa selittää historiatieteen aseman tieteiden kentässä

3) ymmärtää ja osaa selittää historiatieteen erityisluonteen ja tieteellisen tehtävän

4) ymmärtää ja osaa selittää historian tieteellisen perustan ja tiedon rajat

5) Osaa arvioida kriittisesti historiaesityksiä, historiaa koskevia väitteitä ja historiatieteellistä tekstiä

tieteen lähtökohdista

6) Ymmärtää historiatieteen kehityksen ja tuntee tieteen historian päälinjat

Katso tallenne opintojen aloittamisesta avoimessa yliopistossa (kesto n. 5 min).

Tämä opintojakso kuuluu Suomen opettaminen toisena vieraana kielenä (S2) -opintokokonaisuuteen (humanistiset tieteet). Tämä on perusopintojen tasoinen erillinen sivuainetarjontaan kuuluva opintokokonaisuus.

Avoimen yliopiston kautta opintoihin osallistuvien ensisijainen kohderyhmä ovat koulutus- ja opetusalalla työskentelevät, jotka kohtaavat työssään S2-oppijoita sekä esimerkiksi asioimistulkit, koulutus- ja opetusalalla työskentelevät sekä muut monikulttuurisissa työympäristöissä työskentelevät.

HUOM. Suomi toisena kielenä -aineenopettajan pätevyyteen vaaditaan äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan kelpoisuus. Opettajan kelpoisuusvaatimukset löytyvät asetuksesta opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista ja tietoa löytyy myös Suomenopettajat ry-ammattijärjestön sivuilta.

Opintojakso sisältyy Suomen opettaminen toisena ja vieraana kielenä 30 op -perusopintokokonaisuuteen. Kokonaisuuden menestyksekäs suorittaminen edellyttää erinomaista suomen kielen taitoa (EVK:n taitotaso B2-C1, jos äidinkieli ei ole suomi). Opintokokonaisuutta ei ole tarkoitettu suomen kielen kurssiksi. Mikäli olet kiinnostunut suomen kielen alkeiden opiskelusta, on Itä-Suomen yliopiston avoimen yliopiston opetustarjonnassa suomen kielen opintojaksoja, joista voit lukea lisää sivuiltamme.

Sisältö: Vieraan kielen oppimisen perusteet ja edellytykset; vieraan kielen opetusmenetelmät ja opetuksen suunnittelu sekä oppimistulosten arviointi.

Suoritustapa:

1) Oppimistehtävät: itsenäistä työskentelyä 135 t. Moodlessa.

2) Luento- ja harjoituskurssi lähiopetuksena tai verkossa: luentoja ja harjoituksia 24 t (läsnäolovelvollisuus), itsenäistä työskentelyä 111 t. Tämä suoritusvaihtoehto ei ole tarjolla lukuvuonna 2024-2025.

Osaamistavoitteet:

Opintojakson suoritettuaan opiskelija

-tuntee vieraan kielen oppimiseen vaikuttavia tekijöitä,

-tunnistaa eron formaalisen ja funktionaalisen kielenopetuksen välillä,

-osaa kuvata opetuksen suunnittelun periaatteet,

-tuntee oppimistulosten arvioinnin periaatteet,

-osaa hyödyntää kielitaitotasojen kuvauksia opetuksen suunnittelussa,

-tuntee erilaiset kielitaitokäsitykset.

Geneeriset taidot: kansainvälisyys, kriittinen ajattelu, oman asiantuntijuuden tunnistaminen ja kehittäminen.

Oppimateriaalit:

1) Luentomateriaalit.

2) Oppimistehtävissä mainittu materiaali.

Arvosteluperusteet:

Numeerinen arviointi 0-5. Arvosana määräytyy 1) oppimistehtävien tai 2) luentokuulustelun perusteella.

Tutustu opintojaksoon ja sen aikatauluihin Pepin opinto-oppaassa (HUOM. aukeaa uuteen välilehteen). Löydät Pepistä (HUOM. aukeaa uuteen välilehteen) myös opintokokonaisuuden tiedot.

Tämä opintojakso kuuluu Suomen opettaminen toisena vieraana kielenä (S2) -opintokokonaisuuteen (humanistiset tieteet). Tämä on perusopintojen tasoinen erillinen sivuainetarjontaan kuuluva opintokokonaisuus.

Avoimen yliopiston kautta opintoihin osallistuvien ensisijainen kohderyhmä ovat koulutus- ja opetusalalla työskentelevät, jotka kohtaavat työssään S2-oppijoita sekä esimerkiksi asioimistulkit, koulutus- ja opetusalalla työskentelevät sekä muut monikulttuurisissa työympäristöissä työskentelevät.

HUOM. Suomi toisena kielenä -aineenopettajan pätevyyteen vaaditaan äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan kelpoisuus. Opettajan kelpoisuusvaatimukset löytyvät asetuksesta opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista ja tietoa löytyy myös Suomenopettajat ry-ammattijärjestön sivuilta.

S2-kokonaisuuden menestyksekäs suorittaminen edellyttää erinomaista suomen kielen taitoa (EVK:n taitotaso B2-C1, jos äidinkieli ei ole suomi). Opintokokonaisuutta ei ole tarkoitettu suomen kielen kurssiksi. Mikäli olet kiinnostunut suomen kielen alkeiden opiskelusta, on Itä-Suomen yliopiston avoimen yliopiston opetustarjonnassa suomen kielen opintojaksoja, joista voit lukea lisää sivuiltamme.

Opintojakso sisältyy Suomi toisena ja vieraana kielenä (S2) 30 op-perusopintokokonaisuuteen. Opintojakso on opintokokonaisuudessa vaihtoehtoinen opintojaksojen Harjoittelu (5 op) ja S2-oppijan osaamisen arviointi ja osaamisen tukeminen (5 op) kanssa.

Sisältö: Funktionaalinen kielikäsitys ja sen vaikutukset pedagogiikkaan, toiminnalliset opetusmenetelmät ja oppimisympäristöt, oman oppiaineen opetusmenetelmien ja oppimistehtävien kehittäminen, toiminnallinen pedagogiikka ja kielitietoisuus ilmiöinä ja tutkimuskohteina, oman opetuksen reflektointi ja kehittäminen.

Suoritustavat: Oppimistehtävät Moodlessa 135 t.

Osaamistavoitteet:

Opintojakson suoritettuaan opiskelija

- ymmärtää, mitä funktionaalisella kielikäsityksellä ja toiminnallisella pedagogiikalla tarkoitetaan;

- ymmärtää, mitä kielitietoisuudella tarkoitetaan;

- ymmärtää kielen, kielitietoisuuden ja laajojen oppimisympäristöjen merkityksen oppimisessa, opiskelussa ja työelämässä;

- ymmärtää äidinkielen ja monikielisyyden merkityksen osana ihmisen identiteettiä;

- osaa tunnistaa ja analysoida oman alansa kielellisiä käytänteitä kielitietoisuuden näkökulmasta;

- ymmärtää oman oppiaineensa merkityksen suomen kielen oppimisympäristönä;

- osaa reflektoida ja kehittää omaa pedagogiikkaansa funktionaalisuuden, toiminnallisuuden ja kielitietoisuuden näkökulmista.

Geneeriset taidot: kansainvälisyys, kestävyys ja vastuullisuus, kriittinen ajattelu, oman asiantuntijuuden tunnistaminen ja kehittäminen.

Oppimateriaalit: Moodlessa jaettu ja oppimistehtävissä mainittu materiaali.

Arvosteluperusteet: Numeerinen arviointi 0-5. Arvosana määräytyy oppimistehtävien perusteella.

Tutustu opintojaksoon ja sen aikatauluihin Pepin opinto-oppaassa (HUOM. avautuu uuteen välilehteen). Löydät Pepistä (HUOM. avautuu uuteen välilehteen) myös opintokokonaisuuden tiedot.

Suorittamalla avoimessa yliopistossa kauppatieteiden opintoja 60 op, voit hakea erillishaun hakukohteessa kauppatieteiden tutkinto-opiskelijaksi Itä-Suomen yliopistoon ilman pääsykoetta.

Aikaisempien opintojen, ml. avoimen yliopiston opintojen perusteella valittavat 

Hakijalla on oltava suoritettuna Itä-Suomen yliopistossa
Osio 1: Kaikki seuraavat pakolliset opintojaksot:

• Johtamisen perusteet, 6 op
• Markkinoinnin perusteet, 6 op
• Laskentatoimen perusteet, 6 op
• Rahoituksen perusteet, 6 op
• Yritysjuridiikan perusteet, 6 op
• Taloustieteen perusteet, 6 op
• Johdon laskentatoimen perusteet, 6 op
• Vastuullinen liiketoiminta, 6 op

Osio 2: Kaksi seuraavista opintojaksoista:

• Henkilöstöjohtaminen, 6 op
• International Business, 6 op
• Tilinpäätösanalyysi ja arvonmääritys, 6 op
• Tilintarkastus 1, 6 op

Yhteensä valinnassa huomioitavia opintoja tulee olla tehty 60 op. Valinnassa huomioitavien opintojen opintopisteillä painotetun keskiarvon on oltava vähintään 3,0.

Valinta tutkinto-opiskelijaksi tapahtuu kevään erillishaussa (hakukohde 2024: Aikaisemmat opinnot, ml. avoimen yliopiston opinnot). Seuraava haku on keväällä 2025. Tarkasta tarkat valintaperusteet ja muut tiedot tutkinto-opiskelijaksi hakeutumisesta kauppatieteiden sivuilta.

Avoimessa yliopistossa voit suorittaa hakuun edellytettävät opinnot.

Lisätietoa avoimessa opiskelusta löydät ohjeita opiskeluun-sivultamme.