Nämä oppimistehtävien ulkoasu, viittaus- ja lähdekäytännöt ovat yleisiä ohjeita avoimen yliopiston opiskelijoille. Jos olet tutkinto-opiskelija, tutustuthan oman oppianeesi ulkoasu, viittaus- ja lähdekäytäntöihin. Avoimen opiskelija, löydät tarkemmat ohjeistukset oppimistehtävien ulkoasu, viittaus- ja lähdekäytäntöihin oman oppiaineesi Moodlesta. Pyri noudattamaan aina oman oppiaineesi ohjeistuksia.
Keskeistä yliopistossa tehtävissä töissä on lähteiden kriittinen ja oikeaoppinen käyttö. Ulkoasu on myös kirjallisissa töissä huomioitava asia. Käytännöt vaihtelevat oppiaine- ja alakohtaisesti. Tässä luvussa tullaan käymään läpi tieteelliset viittaus- ja lähdekäytännöt sekä yleiset ulkoasuvaatimukset. Osion lopussa esitellään yleinen malli lähdeluettelosta.
Kirjallisten töiden kirjoittamisessa sisältö on keskeinen, mutta muotoseikkoja ja työn ulkoasua ei sovi unohtaa. Huolimaton ja epäsiisti ulkoasu sekä epäselvät lähdemerkinnät luovat työstä huonon vaikutelman, vaikka sisältö olisikin hyvä. Työn viimeistelyyn kannattaa siis varata aikaa ja tehdä työ huolella.
Seuraavaksi joitakin yleisiä tekstiosaan liittyviä käytännön ohjeita:
- kirjoita essee rivivälillä 1,5
- muista otsikot, väliotsikot ja kappalejaot
- jätä kappaleiden väliin yksi tyhjä rivi
- merkitse sivunumero jokaiselle sivulle
- merkitse tekstin sisään lähdeviitteet oman oppiaineesi käytäntöjen mukaisesti ja työn loppuun lähdeluettelo
- merkitse jokaiseen tehtävään oma nimesi ja opiskelijanumerosi
Lähdeviitteet yleisesti
Esseevastauksesta tulee käydä ilmi se, mikä osa tekstistä on kirjoittajan omaa tuotosta ja mikä osa on kirjallisuudesta poimittua. Esseessä ei käytetä yleensä suoria lainauksia, vaan viittaukset kirjallisuuteen osoitetaan muulla tavoin. Mikäli kuitenkin käytät suoria lainauksia, muista lainausmerkit! Huomioithan, että viittaustekniikat poikkeavat hieman eri tieteenalojen välillä.
Yleensä lähdeviitteisiin merkitään sulkeisiin tekstin kirjoittaja, kirjan painovuosi ja sivut, joista esitetty asia on poimittu.
Jos viitataan useampaan edeltävään lauseeseen, merkitään piste viimeisen virkkeen jälkeen ja sulkeiden sisään:
...muuttuu. Kehitys on välttämätöntä. (Virtanen 1993, 72 - 74.)
Viitattaessa yhteen lauseeseen, piste tulee sulkeiden ulkopuolelle:
Peruskoulun kehittäminen on tarpeellista (Virtanen 1997, 34).
Viite voi osoittaa myös toissijaisen lähteen, jolloin teos, josta tiedot on poimittu, merkitään lauseen/kappaleen loppuun sulkeisiin:
... Geschwind ja Behan (1982) sekä Calaburda (1984) ovat nähneet viitteitä siitä, että myös oppimisvaikeudet ... (ks. Kristiansen 1989, 127). Edelliset esimerkit ovat melko yleisesti käytössä.
Tekstiviitteiden sijaan joissakin aineissa, erityisesti teologiassa ja historiassa, käytetään alaviitteitä. Viitteessä on ilmoitettava täsmällisesti se lähteen kohta, josta esitettävä asia on poimittu. Alaviitteessä on myös mahdollista selittää laajemmin tekstissä esiintyvää asiaa, esimerkiksi jotain tiettyä käsitettä. Viitteet merkitään numeroin. Numerosarjan voi aloittaa erikseen jokaisella sivulla tai joka kappaleessa, mutta yhtä numerosarjaa voi myös käyttää koko tekstin läpi.
Esimerkki alaviitteestä:
"… vuorovaikutuksessa oman ammattinsa edustajien kanssa, sitä vähemmän hän on hyötynyt koulutuksesta edellä mainitussa suhteessa.(1 "
Käytätpä kirjoituksessasi ala- tai tekstiviitteitä, niitä on käytettävä loogisesti koko tekstin läpi. Tyyliä ei saa muuttaa välillä!
Lähdeluettelo
Lähdeluetteloon merkitään aakkosjärjestyksessä lähteet, joita kirjoituksessa on käytetty. Lähdeluetteloon ei kuitenkaan merkitä henkilökohtaisia tiedonantoja, vaikka sellaisia olisi osoitettu tekstiviitteissä. Lähdeluetteloon merkitään yleensä lähteen tekijä, painovuosi, teoksen/artikkelin nimi ja muut julkaisutiedot (kustantaja ja paikka). Artikkelista merkitään myös lehden numero, vuosikerta ja sivunumerot. Lähdeluettelon teossakin on eroja eri tieteenalojen välillä, seuraavassa esitetyt merkinnät ovat kuitenkin melko yleisiä. Hirsjärven, Remeksen ja Sajavaaran kirjasta Tutki ja kirjoita saat selkeät kirjoitusohjeet, jotka soveltuvat erityisesti kasvatus- ja yhteiskuntatieteisiin.
Esimerkkejä:
- Teos: Novak, J. K. & D. B. Gowin. 1997. Opi oppimaan. Tammer-Paino Oy. Tampere.
- Artikkeli: Lonka, K. 1987. Kirjoittamalla oppii - mutta miksi? Psykologia 22 (4), 277 - 281.
- Tutkimusraportti: Karvonen, J. 1970. Opettajien asenteet, odotukset ja oppimistulokset jatkokoulutuksessa. I. Teoreettinen kehys. Jyväskylän yliopisto. Kasvatustieteiden tutkimuslaitoksen julkaisuja 63.
- Elektroninen media (mainitaan kirjoittaja (jos on), tietokantaan tallennusvuosi, otsikko ja julkaisukanava): Liikavainio, T. 2010. Biomechanics of Gait and Physical Function in Patients with Knee Osteoarthritis Thigh Muscle Properties and Joint Loading Assessment. Internet http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-0119-4/.
- Sähköpostilähde: Bergmann, S. 1996. The Iceland Teacher Training School in the field of biology, science education and developmental work in environmental education. Stefanb@khi.is 28.6.1996.
- Katsaukset ja arvostelut: Carlson, K. 1996. Kiitos kirjasta! (arvostelu kirjasta S. Istanmäki. 1995. Liian paksu perhoseksi. Kirjayhtymä. Helsinki). Suomen Kuvalehti 80 (22), 58.
Teologiassa lähdeluettelo laaditaan edellisistä poikkeavalla tavalla. Lähteen tekijän nimen alle kirjoitetaan lähteen ilmestymisvuosi ja lähteen nimi. Jos samalta tekijältä on useampia lähteitä, kirjoitetaan lähteet ilmestymisjärjestyksessä tekijän nimen alle.
Esimerkiksi:
Piiroinen, Petri
1989 Tsasounien Karjalassa. Ortodoksisen Kirjallisuudenjulkaisuneuvosto. Pieksämäki.
Kirkkokunnan ylösnousemus
1993 Kirkkokunnan ylösnousemus. Ortodoksisen kirjallisuuden julkaisuneuvosto. Joensuu.
Jos tekijöitä on useampia kuin kolme, lähteen nimi merkitään ensimmäiseksi (ylös) ja vuosiluvun jälkeen lähteen nimi toistetaan ja tämän jälkeen kirjoitetaan tekijöiden nimet. Samoin menetellään, jos kirja on toimitettu. Toimittajien nimet merkitään vuosiluvun ja lähteen nimen jälkeen.
Esimerkiksi:
Erämaan hedelmälliset puutarhat
1978 Erämaan hedelmälliset puutarhat. Toimittanut ja suomentanut arkkipiispa Paavali.
Kansilehti
Jos oppimistehtävään tarvitaan kansilehti, merkitse kansilehdelle:
- oppilailaitoksen nimi, esimerkiksi Itä-Suomen yliopisto, Avoin yliopisto
- opintojakson nimi
- opiskelijan nimi ja opiskelijanumero
- tehtävän palautuspäivä.