Epilepsialääkkeiden käyttö on yhteydessä suurentuneeseen Alzheimerin taudin ja muiden muistisairauksien riskiin, osoittaa Itä-Suomen yliopiston ja saksalaisen DZNE-tutkimuskeskuksen tuore yhteistutkimus. Epilepsialääkkeiden jatkuva, yli vuoden yhtäjaksoinen käyttö oli yhteydessä noin 15 prosenttia suurentuneeseen Alzheimerin taudin riskiin suomalaisessa aineistossa ja noin 30 prosenttia suurentuneeseen dementian riskiin saksalaisessa aineistossa.
Osa epilepsialääkkeistä heikentää kognitiivista suorituskykyä. Kognitiivinen suorituskyky kattaa kaikki tiedonkäsittelyn eri osa-alueet. Eri epilepsialääkkeitä verrattaessa Alzheimerin taudin ja muun dementian riskin havaittiin liittyvän juuri kognitiivista suorituskykyä heikentävien lääkkeiden käyttöön. Niiden käyttöön liittyi 20 prosenttia suurentunut Alzheimerin taudin riski ja 60 prosenttia suurentunut dementian riski. Suuremmilla lääkeannoksilla yhteys dementiariskiin vaikutti vahvemmalta kuin pienemmillä annoksilla. Muiden, kognitiiviseen suorituskykyyn vaikuttamattomien epilepsialääkkeiden käyttöön ei havaittu liittyvän riskiä. Tutkijat toteavatkin, että kognitioon vaikuttavien epilepsialääkkeiden pitkäaikaisvaikutuksia tulisi tutkia tarkemmin, erityisesti iäkkäillä.
Epilepsialääkkeitä käytetään paitsi epilepsian, myös hermokivun, kaksisuuntaisen mielialahäiriön ja yleistyneen ahdistuneisuushäiriön hoidossa. Nyt julkaistu yhteistutkimus on tähän asti laajin tutkimus, jossa on selvitetty käytön yhteyttä muistisairauksien riskiin. Tutkimus on myös ensimmäinen, jossa on kiinnitetty huomiota käytön yhtäjaksoisuuteen ja annokseen sekä verrattu riskiä kognitiivista suorituskykyä heikentävien ja muiden epilepsialääkkeiden suhteen. Tulokset julkaistiin Journal of the American Geriatrics Society -lehdessä.
Epilepsialääkkeiden yhteyttä Alzheimerin taudin riskiin selvitettiin osana Itä-Suomen yliopiston valtakunnallista rekisteripohjaista MEDALZ-tutkimusta, jossa seurataan vuosina 2005–2011 Alzheimerin tautiin sairastuneita suomalaisia. Tutkimusaineistoon kuului 70 718 Alzheimerin tautiin sairastunutta sekä 282 862 vertailuhenkilöä. Käytön yhteyttä mihin tahansa dementiasairauteen tutkittiin puolestaan Saksan valtiollisessa Allgemeine Ortskrankenkasse (AOK)-vakuutusjärjestelmän rekisterissä. Tutkimusaineistoon kuului 20 325 vuosina 2004–2011 dementiaan sairastunutta henkilöä ja 81 300 vertailuhenkilöä.
Lisätietoja:
Heidi Taipale, dosentti, Itä-Suomen yliopisto, farmasian laitos, Kuopio, p. 050 316 4101, Heidi.Taipale(at)uef.fi
Sirpa Hartikainen, professori, Itä-Suomen yliopisto, farmasian laitos, Kuopio, p. 040 355 3784, Sirpa.Hartikainen(at)uef.fi
Tutkimusartikkeli:
Taipale H, Gomm W, Broich K, Maier W, Tolppanen AM, Tanskanen A, Tiihonen J, Hartikainen S, Haenisch B. Use of antiepileptic drugs and dementia risk-an analysis of Finnish health register and German health insurance data. Journal of the American Geriatrics Society, julkaistu verkossa 22.3.2018.