– Elinten ja rakenteiden kehityksen häiriöt johtuvat usein siitä, ettei solujen välinen keskustelu suju, kertoo akateemikko Irma Thesleff.
Thesleff on tehnyt kansainvälisesti uraauurtavaa tutkimusta siitä, miten solujen välinen viestintä ohjaa elinten kehitystä. Hän on sekä Suomalaisen Tiedeakatemian että Yhdysvaltain kansallisen tiedeakatemian jäsen. Thesleff kävi 27. maaliskuuta Kuopiossa luennoimassa terveystieteiden tiedekunnan Frontiers in Health Sciences -seminaarissa. Seminaarisarja tarjoaa kaikille kiinnostuneille kuukausittain mahdollisuuden kuulla terveystieteiden huippututkijoita.
Kehitysbiologian tutkimusohjelmaa Helsingin yliopiston Biotekniikan instituutissa pitkään johtanut Thesleff käyttää hammasta mallina alkionkehitystä ohjaavien mekanismien tutkimuksessa. – Viime vuosikymmeninä on ymmärretty, että solujen on erilaistuakseen keskusteltava naapuriensa kanssa, ja meitä kiinnostaa niiden käyttämä kieli.
Thesleffin tutkimusryhmä on osoittanut useiden viestimolekyylien merkityksen hampaan ja muiden rakenteiden, kuten luun ja karvojen kehityksessä. – Esimerkiksi hampaiden synnynnäiset kehityshäiriöt johtuvat lähes poikkeuksetta virheistä geeneissä, jotka koodaavat näitä viestimolekyylejä tai niiden reseptoreja.
– Jännittävää on, että nämä signaalit ovat kaikilla eläimillä samoja.
Tutkimuksen tärkeisiin tavoitteisiin kuuluu kehityshäiriöiden ehkäisy, joka näyttää joissakin sairauksissa jo mahdolliselta. – Muun muassa hammas- ja hiuspuutoksia aiheuttavan, ektodysplasiinigeenin mutaatiosta johtuvan sairauden kehittyminen on pystytty hiljattain estämään annostelemalla puuttuvaa viestimolekyyliä raskauden aikana lapsiveteen. Se on hieno saavutus, jonka taustalla on valtavasti työtä signaalien selvittämisestä aina turvallisen viestimolekyylin valmistukseen, toteaa itsekin kyseistä sairautta tutkinut Thesleff.
Seminaarin isäntänä toiminut yliopistotutkija Szabolcs Felszeghy on tutkinut Thesleffin kanssa hampaiden kehitystä ja muun muassa siihen liittyvää notch-signalointia. Hän tähdentää, että Thesleffin kehittämillä menetelmillä tutkitaan kehitysbiologiaa laajemminkin. – Hammas on mallina, mutta menetelmät ovat universaaleja.
Kuva: Yliopistotutkija Szabolcs Felszeghy (vas.) ja biolääketieteen yksikön johtaja Anitta Mahonen (oik.) esittelivät akateemikko Irma Thesleffille yksikön uutta monimuoto-oppimisympäristöä.