Jatkuvan oppimisen koulutushaku

Tämä sivu kokoaa Joensussa biologian laitoksella tehtävän hyönteistutkimuksen yhteen paikkaan. Sivut ovat päivitysvaiheessa.

Euroopassa vallitsevan työvoimapulan aiheuttamat haasteet heijastuvat terveydenhuollon työntekijöiden sekä omaishoitajien jaksamiseen sekä mielen hyvinvointiin. Support4Resilience (S4R) hankkeessa neljätoista tutkimusorganisaatiota pyrkii ratkomaan ikääntyvien palveluiden kuormittavuutta tarjoten johtajille ja työyhteisöille keinoja joustaa työn aiheuttamissa paineissa ja haasteissa. Hankkeessa kehitetään ikääntyneiden palveluissa toimiville johtajille työkalupakki, joka auttaa johtajia yhdessä työntekijöiden kanssa muokkaamaan työn tekemisen tapoja. Hanke tavoittelee hoitotyön mielekkyyden ja houkuttelevuuden paranemista kehittämällä työkaluja työolojen, koulutuksen ja osaamisten kehittämisen kautta. Itä-Suomen yliopiston tutkimusryhmä vastaa hankkeen ensimmäisen työpaketin vetämisestä (tiedonkeräyksen valmistelu) sekä kotipalveluissa Suomessa ja Norjassa toteutettavassa osioissa työkalupakin taloudellisesta arvioinnista. Hankkeessa on Suomesta mukana myös Turun ammattikorkeakoulun Mielenterveyden edistämisen tutkimusryhmä. S4R konsortio yhdistää 14 partneria 9 eri maasta. Konsortiota johtaa Stavangerin yliopiston (Norja) professori Siri Wiig. Hanke toteutetaan usean toimijan yhteistyönä, mukana on useita yliopistoja: Suceava (Romania), Erasmus Rotterdam (Alankomaat), Jaume I De Castellón ja Jaume I Empresa Fundavion (Espanja), Kypros, Pisa ja Sant’Anna (Italia), Norjan teknillinen yliopisto NTNU ja Macquarie yliopisto (Australia). Lisäksi hankkeessa on mukana European Forum for Primary Care (Alankomaat), International Society for Quality in Health Care (Irlanti), Casa Cardinale Maffi Säätiö (Italia). Lisätietoja hankkeen sivuilta: https://support4resilience.eu/

Tutkimusryhmämme tavoitteena on tutkia pääsääntöisesti päivittäisiä liturgisia (ei-eukaristisia) jumalanpalveluksia itäisessä kristikunnassa. Kotipaikkamme on Itä-Suomen yliopiston teologian osasto, mutta ryhmässämme on jäseniä myös eri eurooppalaisista ja pohjoisamerikkalaisista instituutioista. Vuoteen 2024 asti tutkimusryhmän kotipaikkana oli Oslon yliopiston teologinen tiedekunta, ja sen työskentely alkoi jo vuonna 2017 otsikolla “Konstantinopolin hymnografinen perinne”. Toimintaamme kuuluu säännöllisiä tutkijoiden esitelmätapaamisia, akateemisia konferensseja ja työpajoja sekä yhteisten tutkimusprojektien luomista. Ryhmämme johtaja on yliopistonlehtori Damaskinos Olkinuora (UEF), ja johtoryhmään kuuluvat myös professori emeritus Stig Frøyshov (Oslon yliopisto) ja Alexander Andreev (sihteeri, Oslon yliopisto). Vaikka läntisissä kirkkokunnissa nykyään päivittäisiä jumalanpalveluksia (ns. hetkipalveluksia) toimitetaan harvoin luostarien ulkopuolella, olivat erityisesti myöhäisantiikissa ja keskiajalla hetkipalvelukset kaikissa jumalanpalvelusyhteisöissä keskeisemmässä roolissa kuin eukaristiset ehtoollisjumalanpalvelukset. Kyseessä ei ollut marginaalinen, luostareihin keskittynyt ilmiö, kuten nykyään usein ortodoksisessakin kirkossa, vaan keskeinen osa jokaisen seurakunnan toimintaa. Tutkimusintressimme keskittyvät seuraavien aihealueiden ympärille: Jerusalemin tuntipalvelusperinteen kehittyminen ja leviäminen muiden paikalliskirkkojen alueelle, mukaan lukien Konstantinopolin kirkko. Jerusalemin Ylösnousemuksen katedraalin palvelusperinnettä noudatettiin laajalti eri kirkoissa ja luostareissa Jerusalemin paikalliskirkon alueella, mutta 400-luvulta alkaen Kaukasuksen alueen kirkot (erityisesti Armenia ja Georgia) omaksuivat Jerusalemin jumalanpalvelusperinteen: seuraavina vuosisatoina heitä seurasivat Antiokian, Aleksandrian ja Konstantinopolin patriarkaatit. 800–900-luvuilta alkaen Jerusalemin jumalanpalvelusperinteestä tuli dominoiva koko bysanttilaisessa maailmassa. Hymnografisten perinteiden syntyminen ja kehittyminen. Keskitymme erityisesti sellaisiin traditioihin, joita ei ole juurikaan tutkittu, kuten varhainen säemuotoinen kata stikhon –hymnografia. Tämä hymnirunous oli melko suosittua ensimmäisellä vuosisadalla, mutta sen käyttö pääasiassa lakkasi seuraavalle vuosisadalle siirryttäessä. Vuonna 2019 tutkimusryhmämme järjesti aiheeseen liittyvän kansainvälisen konferenssin, jonka esitelmät ovat tällä hetkellä julkaisussa kokoelmateoksena.  

.

Hankkeen tavoitteena on luoda ja viedä käytäntöön vahvan kestävyyden metsäpalveluiden liiketoimintamalli palvelutuotteineen, tutkia kestävyyssiirtymän edellyttämiä osaamistarpeita ja kehittää tarvittavaa moniammatillista koulutusta. Näin hanke pyrkii laajentamaan suomalaisten käsitystä siitä, mikä on metsäpalveluiden tarkoitus ja mitä metsäammattilaisuus voi tarkoittaa.

Tutkimusryhmämme on kiinnostunut sosiaalista eroista ja eriarvoisuuksista koulutuksessa ja ohjauksessa. Työmme motiivina on yhtäältä ymmärtää yhteiskunnallisen eriarvoisuuden eri muotoja, merkityksiä ja seurauksia yksilöiden koulutuspoluilla, toisaalta lisätä tietoa siitä, kuinka opinto- ja uraohjauksessa voisi tunnistaa ja purkaa näihin eroihin kiinnittyviä eriarvoisuuksia ja siten edistää ammattikäytännöissään sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Tutkimusryhmämme tarkastelee näitä ilmiöitä eri koulutusasteilla, pureutuen eriarvoisuuden eri ulottuvuuksiin eri osatutkimuksilla. Osatutkimusten metodologiset otteet vaihtelevat, mutta teoreettisilta viitekehyksiltään ryhmämme kiinnittyy kasvatustieteellisiin ja kasvatussosiologisiin keskusteluihin.   Perusaste Tehostettu henkilökohtainen oppilaanohjaus on uusi lakisääteinen opinto-ohjauksen tukitoimenpide, jolla tuetaan peruskoulunsa päättäviä nuoria toisen asteen koulutusvalinnan tekemisessä. Hanna Lonka ja Anne-Mari Souto tarkastelevat etnografisissa tutkimuksissaan tehostettua oppilaanohjausta siihen osallistuvien oppilaiden näkökulmasta. Miten oppilaat merkityksellistävät saamaansa ohjausta ja miten saatu tehostettu ohjaus tukee heidän suunnanottojaan? Toiseksi he ovat kiinnostuneita siitä, mitä tehostettu oppilaanohjaus on käytännössä ja miten se onnistuu tavoitteissaan edistää oppilaiden yhdenvertaista asemaa koulutuksellisessa siirtymävaiheessa. Sosiaalisten erojen näkökulmasta näissä tutkimuksissa keskitytään erityisesti sukupuolen, etnisyyden ja rodun merkitysten analyysiin. Tutkijat: Hanna Lonka, Anne-Mari Souto, osana TEHEKOP-hanketta, rahoitus opetus- ja kultuuriministeriö   Lukiokoulutus Koulutuksellisten siirtymien tehostaminen ja nopeuttamien ovat näkyneet paitsi lukiokoulutuksen uudistumispaineissa myös lukiolaisten hyvinvoinnin heikkenemisessä ja polarisaatiossa. Heli Pesosen ja Hanna Nuutisen tutkimukset tarkastelevat näitä muutoksia ja haasteita lukiolaisten näkökulmasta. Heli Pesosen yksilöllisiin syvähaastatteluihin pohjautuva tutkimus tarkastelee lukiolaistyttöyttä ja sitä millaisia strategioita lukiolaistytöillä on suhteessa koulun kulttuurissa rakentuvaan tyttöyden ideaaliin. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan, kuinka tytöt näissä strategioissa jäsentävät suhdettaan opiskeluun, lukiotoimijoihin ja hyvinvoinnin kysymyksiin. Hanna Nuutisen koko lukioajan kattava kvantitatiivinen analyysi pureutuu nuorten uramuuntuvuuteen ja sosiaalisin eroihin sekä koettuihin vahvuuksiin ja vaikeuksiin. Tutkimuksessa tarkastellaan erityisesti sitä, millainen merkitys erontekoja luovilla mekanismeilla kuten sukupuolella, koetulla perheen toimeentulolla ja nuoren vahvuuksilla ja vaikeuksilla on nuoren kokemiin psykososiaalisiin resursseihin. Tutkijat: Heli Pesonen, Hanna Nuutinen, Anne-Mari Souto   Korkea-aste Suomalainen korkeakoulutus on kansainvälistynyt ja monikulttuuristunut vahvasti viime vuosikymmenen aikana. Kirsi Autio tarkastelee tätä muutosta ammattikorkeakoulutuksessa maahanmuuttotaustaisten opiskelijoiden näkökulmasta ja hän kysyy narratiivisen tutkimusotteen myötä, millaisina opiskelijoiden koulututukseen liittyvät toimintamahdollisuudet näyttäytyvät heidän merkityksenannostaan käsin ja miten he neuvottelevat toimijuudestaan. Jarkko Immosen ja Anne-Mari Souton tutkimukset kohdistuvat yliopistoon tarkastellen sitä, millaisia kuulumisen ehtoja ja mahdollisuuksia siellä avautuu muille kuin valkoisille kantasuomalaisille opiskelijoille. Lisäksi Immonen tarkastelee narratiivis-diskursiivisella otteella sitä, millaisia ihanteita ja kulttuurisia mallitarinoita yliopistojen ulkomaalaisiin opiskelijoihin liitetään yliopistojen hakijamarkkinoinnissa ja miten opiskelijat itse neuvottelevat suhdettaan näihin ihanteisiin ja narratiiveihin tarinallistaessaan kokemuksiaan ja uraodotuksiaan. Souton antirasistiseen paradigmaan kiinnittyvä tutkimusote pohtii paitsi yliopistojen valkonormatiivisuutta myös sitä, mitä valkonormatiivisuuden purkaminen voisi käytännössä tarkoittaa. Tutkijat: Kirsi Autio (UEF:n työelämätohtorirahoitus), Jarkko Immonen, Anne-Mari Souto  

MIRACLE – MultiomIcs based Risk stratification of Atherosclerotic CardiovascuLar disEase Professori Minna Kaikkonen-Määtän tutkimusryhmä Itä-Suomen yliopiston A. I. Virtanen -instituutissa on saanut Euroopan innovaationeuvoston EIC:n rahoituksen MIRACLE-konsortiohankkeelle, jonka tavoitteena on parantaa valtimotaudin tunnistamista ja riskinarviointia. MIRACLE on Itä-Suomen yliopiston ensimmäinen hanke, joka on saanut arvostetun EIC-rahoituksen. Ateroskleroosi eli valtimotauti on yksi maailman yleisimmistä kuolinsyistä. Taudille ominaisia ovat valtimonseinämiin kertyvät kovettumat eli plakit. Valtimotauti on monesti oireeton, ja aivoinfarkti tai sydänkohtaus voi olla sen ensimmäinen havaittava oire. Koska kyseessä on pahimmillaan hengenvaarallinen sairaus, on tärkeää pystyä tunnistamaan ihmiset, joilla on kohonnut riski sairastua valtimotautiin. Valtimotaudin nykyisten riskiennustemallien hyödyllisyys on rajallinen, sillä ne perustuvat tyypillisesti perinteisiin riskitekijöihin, jotka eivät ota huomioon taudin moninaisuutta. Huomiotta ovat jääneet geneettisten riskitekijöiden vaikutukset jo elämän varhaisvaiheissa sekä erilaiset elämän aikana tapahtuvat altistukset, jotka johtavat geenien säätelyverkostojen häiriöihin. Lisäksi nykyiset mallit ennustavat valtimotaudin tavallisimpien ilmentymien, sepelvaltimotaudin, alaraajojen tukkivan valtimotaudin ja iskeemisen aivoinfarktin yhteisriskiä eikä niissä oteta huomioon lisääntyvää näyttöä taudin heterogeenisyydestä. MIRACLE-hankkeessa pyritään korjaamaan nykyisten riskiennustemallien puutteita kehittämällä uusia multiomiikkapohjaisia malleja valtimotaudin ennustamiseen. Hankkeessa hyödynnetään suurimmista valtimotaudin genominlaajuisista assosiaatiotutkimuksista saatuja tietoja. Niiden avulla voidaan tunnistaa sepelvaltimotaudin, alaraajoja tukkivan valtimotaudin ja iskeemisen aivoinfarktin taustalla olevia yhteisiä ja toisistaan poikkeavia geneettisiä tekijöitä. Tutkijat keskittyvät myös sukupuoleen liittyvien tautimuotojen tunnistamiseen. Tämä tehdään tutkimalla veren merkkiaineita sekä geenien aktiivisuutta valtimonseinämien muutoksissa, joita esiintyy plakkien muodostumisen yhteydessä. Hankkeessa kehitetään monigeeninen riskipisteytysjärjestelmä, joka perustuu eri geneettisten tekijöiden ja niiden toiminnallisuuden analyysiin. Tämä kattava pisteytysjärjestelmä huomioi lisäksi verenkierrossa esiintyvät merkkiaineet, ja siten pyrkii ennustamaan aivoinfarktin ja sydänkohtauksen riskiä entistä tarkemmin. Näin voidaan mahdollistaa myös entistä varhaisemmat ja tehokkaammat hoidot. Itä-Suomen yliopisto koordinoi MIRACLE-hanketta.

Maaseudun paikallistalouksien organisoitumista ja kehittymistä on selitetty alueen sisäisten (endogeenisten) ja ulkoisisten (eksogeenisten) tekijöiden yhteisvaikutuksena. Maaseudun paikallistalouksiin vaikuttavia sisäisiä tekijöitä ovat paikalliset resurssit, joita alueella toimivat yritykset, kolmas sektori, julkisoikeudelliset toimijat ja maaseutualueiden asukkaat mobilisoivat omassa toiminnassaan. Ulkopuolisia tekijöitä ovat puolestaan ympäröivä kansainvälinen talous ja sen kehitys, läheisten kasvukeskusten talous, sekä Euroopan unionilta, valtiolta ja kunnilta alueelle suuntautuva kehittämisrahoitus ja tulonsiirrot. Maaseutututkimuksen kontekstissa tällaista endogeenisten ja eksogeenisten tekijöiden sekoittumista kuvataan neoendogeenisen kehittämisen käsitteellä. Ulkoisten ja sisäisten tekijöiden lisäksi maaseudun taloudessa vaikuttavat yhteydet ja osallisuus talouden ja yhteiskunnan verkostoissa. Maaseudun talouden kokonaiskuvan muodostamisessa tuleekin huomioida sekä ulkoiset että sisäiset tekijät, niiden suuruusluokka ja yhteyspinnat sekä merkitys maaseudun elinvoimalle. TOTAL – Maaseudun talous, taloudellinen huoltovarmuus ja alueellinen elinvoima -tutkimushankkeessa muodostetaan kokonaiskuva maaseudun taloudesta, sen tilanteesta, toiminnasta, tulevaisuudennäkymistä sekä kytkennöistä taloudelliseen huoltovarmuuteen, että laajemmin kaupunkien ja alueiden elinvoimaan. Hankkeen tavoitteena on myös antaa välineitä ja esittää suosituksia maaseudun talouden paikkaperustaiseen kehittämiseen. Hankkeen tavoitteen saavuttamiseksi tutkimuksessa vastataan seuraaviin tutkimuskysymyksiin: Mistä tekijöistä ja toimijoista maaseudun paikallistalouksien kokonaiskuva muodostuu? Miltä maaseudun paikallistalouksien tila ja tulevaisuudennäkymät näyttävät? Minkälaisia vaikutuksia maaseudun ennustetulla väestökehityksellä on taloudelliselle huoltovarmuudelle työvoiman saatavuuden, yritysten jatkuvuuden ja kehittämisen kautta? Miten maaseudun talous kytkeytyy kaupunkien ja alueiden elinvoimaan ja talouteen? Hankkeessa tuotettava tieto palvelee Maaseutupoliittisen kokonaisohjelman 2021–2027 toteuttamista. Erityisesti hanke tukee kokonaisohjelmassa määritettyjen maaseudun huoltovarmuuteen sekä kilpailukyvyn ja elinvoiman parantamiseen liittyvien toimenpiteiden toteuttamista, mutta tuloksia voidaan hyödyntää myös valtion säädösvalmistelussa sekä maaseutuvaikutusten arvioinnissa ja suunnittelussa eri sektoreilla. Hanke on kaksivuotinen ja se toteutetaan Itä-Suomen yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen yhteistyönä.

Sosiaalioikeus on oikeudenala, johon kuuluvat oikeudelliset normistot, jotka sääntelevät sosiaaliturvaa. Tässä yhteydessä sosiaaliturva käsitetään laajemmaksi kuin pelkkä taloudellinen turva ja siihen kuuluvat myös sosiaali- ja terveyspalvelut. Sosiaalioikeudella on läheiset liittymäkohdat hallinto-oikeuden alaan ja sosiaalipolitiikkaan. Sosiaalioikeuden tutkimusryhmässä tutkimme erilaisia sosiaalioikeudellisia teemoja sosiaaliturvaa koskevasta perus- ja ihmisoikeuskysymyksistä sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen. Tutkimuksemme on kiinteässä yhteydessä opetukseemme. Olemme kiinnostuneita monitieteisestä yhteistyöstä, jota olemmekin tehneet erilaisten tahojen kanssa. Kiinteimmät tutkimukselliset yhteydet meillä on ollut yhteiskuntatieteisiin.