Jatkuvan oppimisen koulutushaku

Verkoston tavoitteet ja tutkimuksen painopistealueet Ilmastonmuutos muokkaa ekosysteemejä voimakkaasti ja erityisesti Pohjois-Eurooppa lämpenee nopeasti. Nousevat lämpötilat ja yleistyvät kuivuusaallot vaikuttavat lajien levinneisyyteen ja yleisyyteen. Joukossa on myös lajeja, jotka vahingoittavat ja tappavat puita. Näiden lajien aiheuttamat häiriöt metsissä yleistyvät, muuttaen ekosysteemien toimintaa ja aiheuttaen haasteita metsänhoitoon, luonnonvarojen käyttöön ja ekosysteemipalveluiden tarjontaan. Forest Entomology Network, metsäentomologian tutkimuksen verkosto, on monitieteellinen ryhmä. Teemme metsähyönteistutkimusta ja lisäksi kehitämme ratkaisuja, joiden avulla yhteiskunta pystyy valmistautumaan ja sopeutumaan ilmastonmuutoksen aiheuttamiin haitallisiin vaikutuksiin metsäekosysteemeissä. Yhteistyö toisten tutkijoiden kanssa on yksi onnistumisen avaintekijä, joten työskentelemme tiiviisti useiden akateemisten kansallisten ja eurooppalaisten instituutioiden ja tutkimusjärjestöjen kanssa saavuttaaksemme yhteiset tavoitteemme. Kirjanpainaja (Ips typographus) on pääasiallinen tutkimuskohteemme, mutta olemme kiinnostuneet myös muista metsähyönteisistä sekä puustotuhoista, kuten tuulituhoista ja lehtiä ja neulasia vaurioittavista hyönteisistä, kuten mittareista ja sahapistiäisistä. Teemme yhteistyötä kaukokartoitusmenetelmiä hallitsevien tahojen kanssa ja hyödynnämme niitä tutkimuksessamme. Verkostomme jäsenet osallistuvat tulevien metsänterveyden ammattilaisten kouluttamiseen ja ohjauksessamme onkin valmistunut useita maisterintutkielmia, joihin voit tutustua alla. Lisää sisältöä löydät verkoston englanninkieliseltä sivulta: https://uefconnect.uef.fi/en/group/forest-entomology-network/

Väitöskirjatutkimuksessa kartoitetaan yleislääketieteen erikoistumispaikkaa hakevien lääkäreiden osaamisen tunnistamista ja osaamisen kertymiseen vaikuttavia tekijöitä heidän kirjoittamissaan henkilökohtaisissa opintosuunnitelmissa (HOPS). Lisäksi tarkastellaan osaamisperustaiseen erikoistumiskoulutukseen siirtymisen (v. 2020) näkymistä kuvauksissa vertailemalla ennen ja jälkeen koulutusmuutoksen tehtyjä opintosuunnitelmia. Aineistona on 118 henkilökohtaista opintosuunnitelmaa, jotka kirjoittajat ovat laatineet osana hakuprosessiin kuuluvaa kurssia. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa lääkäreiden osaamiskäsityksistä ja osaamisen kehittymistä taustoittavista tekijöistä erikoistumiskoulutuksen alkuvaiheessa. Tutkimustulokset auttavat osaamisen tunnistamisen ja koulutuksen kehittämisessä ja HOPSin käytettävyyden arvioinnissa. Tulosten avulla voidaan muodostaa uusi tapa kuvata osaamista ja hahmottaa mitä osaamisen arvioinnissa täytyy huomioida. Tutkimus on aloitettu keväällä 2024.

Maailmanlaajuisesti jo yli 480 milj. ihmistä kärsii kuntoutusta vaativasta kuulonalenemasta (WHO 2021) ja määrä nousee yli 900 milj. vuoteen 2050 mennessä väestön vanhenemisen myötä. Hoitamatta jääneet kuulonalenemat aiheuttavat tällä hetkellä globaalisti yli 950 mrd. USD ylimääräiset kustannukset yhteiskunnalle (sosiaalinen eritäytyminen, masennuksen riski). Hoitamaton kuulonalenema on myös merkittävin muistisairauksien riskitekijä (Lancet:in komission raportti, 2020). Suomessa ei vielä ole kotimaisia yrityksiä tai osaajia audiologian ja signaalinkäsittelyn alalla, vaikka kuulonaleneman haitat kasvavat nopeasti, jonka taustalla on mm. väestön ikääntyminen ja kuulokkeiden yleistyminen. Tämä lisää tarvetta kehittyneemmille teknologisille ratkaisuille niin kuulon kuntoutuksessa kuin signaalinkäsittelyssä laajemminkin. Teknologiset innovaatiot ovat välttämättömiä, jotta voidaan vastata kasvavaan kansainväliseen tarpeeseen – ilman näitä innovaatioita terveydenhuollon henkilöstöpula sekä palveluiden tarjoaminen etänä ja taajamissa muuttuu mahdottomaksi. Tämä tarjoaa merkittävän liiketoimintamahdollisuuden ja tekee aiheesta relevantin myös niille toimijoille, joiden osaaminen on tähän asti keskittynyt muihin biosignaaleihin ja signaalinkäsittelyyn. Suomessa ja Pohjois-Savossa ei kuitenkaan ole riittävästi audio- ja kuuloalan osaajia eikä yritysvetoista tuotekehitystä. Pohjois-Savosta löytyvää poikkitieteellistä potentiaalia sekä kliinisellä että teknisellä puolella ei ole pystytty vielä hyödyntämään kansainvälisillä markkinoilla kasvavaan tarpeeseen vastaamiseksi. TAVOITTEET Audiologian (lääketieteen osa-alue, joka tutkii kuulon ja tasapainoelinten sairauksia vaatien monialaista ihmiskehon toiminnan ymmärrystä) ja signaalinkäsittelyn TKI-toiminnan tukemiseksi tarvitaan uudenlaista monialaista osaamista ja innovaatioita. Tämä vaatii määrätietoista yhteistyötä terveydenhoitojärjestelmän, perustutkimuksen ja yritysten kesken. Kuulolaakso- hankkeessa tätä monialaista osaamista tuodaan uniikilla tavalla yhteen, ja luodaan tutkimus- ja kehitysinfrastruktuuri (TKI) sekä yritysekosysteemi tukemaan audiologian ja signaalinkäsittelyn uusien smart-teknologioiden (l. älyteknologia: koneoppiminen, algoritmit ja terveysdata-alustojen luominen ja hyödyntäminen) käyttöönottoa. Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampuksella on ainutlaatuiset olosuhteet luoda korkealaatuinen monitieteellinen kokonaisuus, jossa yhdistyvät audiologian, signaalinkäsittelyn, neurotieteiden, teknillisen fysiikan ja smart -teknologian huippuosaaminen. Tiivis vuorovaikutus KYS:in ja Kuopio Health -ekosysteemin kanssa avaavat uusia mahdollisuuksia soveltavalle tutkimukselle, tuotekehitykselle, ja kaupallisille palveluille kliinisen, akateemisen, teknologisen ja kaupallisen kentän leikkauskohdassa samoin kuten Biopankki -data-alusta. Teknilliselle fysiikalle olisi potentiaalia luoda teknisen audiologian soveltamisala, joka vastaisi kasvavaan osaajatarpeeseen kuulonhuollossa. TOIMENPITEET Hankkeessa kehitetään ja pilotoidaan elinkeinoelämälähtöisesti monialaiselle yhteistyölle TKI -toimintakonsepti uusien teknologioiden ja palveluiden validoinnille, joka hyödyntää Kuulolaakso –investointihankkeen aikana rakennettavaa kuulolaboratoriota. Hankkeessa tunnistetaan audiologian ja signaalinkäsittelyn TKI -toiminnan edellyttämät osaamistarpeet. Hankkeessa kartoitetaan tarpeet biopankki -tietoaltaan laajentamiselle audiologian ja signaalinkäsittelyn alalle innovaatiotoiminnan mahdollistamiseksi. 1) Yritysekosysteemin rakentaminen kuulon osaamiskeskittymän ympärille 2) Kehitetään ja pilotoidaan palvelukonsepti Kuulolaakson yritysyhteistyölle 3) Biopankki -terveysdata-alustan laajentaminen Kuulopankin osalta: määrittelydokumentti ja toimeenpanosuunnitelma 4) Kartoitetaan TKI –toiminnan kannalta kriittiset osaamistarpeet 5) Kuulolaboratorion suunnittelu, rakentaminen, hankinnat, käyttöönotto Hankkeessa kartoitetaan paikalliset yritykset, joilla olisi mahdollisuus audiologian ja signaalinkäsittelyn TKI-toiminnalle tai kehittää liiketoimintaa audiologian ja signaalinkäsittelyn osaamisen ympärille, joko palvelemalla tähän osaamiseen perustuvaa innovaatiotoimintaa alihankkijoina tai toimimalla itse innovaatiotoiminnan käynnistäjinä. Toiminnalla vahvistetaan paikallista Kuopio Health -ekosysteemiä ja hyödynnetään sekä Kansallisen Neurokeskuksen että muiden sidosryhmien laajaa verkostoa. Kyse on hankekokonaisuudesta, joka muodostuu kehittämis- ja investointihankkeista. TULOKSET JA TUOTOKSET Kuulolaakso-kehittämishankkeen tuloksena syntyy 1) Pohjoissavolainen yritysekosysteemi, jossa mukana myös keskeisiä kansallisia yrityksiä. Vähintään 5 uutta yritystä on tunnistettu Itä-Suomesta aiempien lisäksi ja liittynyt mukaan ekosysteemiin. Kuulolaakson tunnettuus, ekosysteemin ja alueen tunnettuus lisääntyvät. Laajentunut yhteistyö akateemisten avaintoimijoiden kuten Aalto-yliopiston kanssa. 2) Kolme yritystä ja yhteisön muita tahoja on ollut mukana pilotoimassa uusien innovaatioiden kehittämiseen tarkoitettua konseptia. Yritykset arvioivat konseptin olevan hyödyllinen ja suosittelisivat sitä muille yrityksille. 3) Biopankki – terveysdata-alustan laajentaminen Kuulopankin osalta: tarpeet on määritetty yrityslähtöisesti ja saatavilla julkisesti raporttina hankkeen nettisivulla, suunnitelma toteutuksesta. 4) Lista osaamistarpeista, jotka yritykset ja yliopisto haluavat paikata – suunnitelma luotu esimerkiksi uuden koulutusohjelman perustamisesta ja sisällöistä soveltavan teknillisen fysiikan alalle audiologiaan. 5) Kuulolaboratorio-infrastruktuuri Pitkällä aikavälillä Kuulolaakso houkuttelee yritystoimintaa ja osaajia alueelle sekä synnyttää uusia innovaatioita. Lisäksi Kuulolaakso tukee terveysteknologian tuotekehitystä ja toimii testaus- ja validointiympäristönä.

ONGELMA Globaalisti jo yli 480 milj. ihmistä kärsii kuntoutusta vaativasta kuulonalenemasta (WHO 2021) ja määrä nousee yli 900 milj. vuoteen 2050 mennessä väestön vanhenemisen myötä. Hoitamatta jääneet kuulonalenemat aiheuttavat tällä hetkellä globaalisesti yli 950 mrd. USD ylimääräiset kustannukset yhteiskunnalle (sosiaalinen eritäytyminen, masennuksen riski). Hoitamaton kuulonalenema on myös merkittävin muistisairauksien riskitekijä (Lancet:in komission raportti, 2020). Suomessa ei vielä ole kotimaisia yrityksiä tai osaajia audiologian ja signaalinkäsittelyn alalla, vaikka kuulonaleneman haitat kasvavat nopeasti, jonka taustalla on mm. väestön ikääntyminen ja kuulokkeiden yleistyminen. Tämä lisää tarvetta kehittyneemmille teknologisille ratkaisuille niin kuulon kuntoutuksessa kuin signaalinkäsittelyssä laajemminkin. Teknologiset innovaatiot ovat välttämättömiä, jotta voidaan vastata kasvavaan kansainväliseen tarpeeseen – ilman näitä innovaatioita terveydenhuollon henkilöstöpula sekä palveluiden tarjoaminen etänä ja taajamissa muuttuu mahdottomaksi. Tämä tarjoaa merkittävän liiketoimintamahdollisuuden ja tekee aiheesta relevantin myös niille toimijoille, joiden osaaminen on tähän asti keskittynyt muihin biosignaaleihin ja signaalinkäsittelyyn. Suomessa ja Pohjois-Savossa ei kuitenkaan ole riittävästi audio- ja kuuloalan osaajia eikä yritysvetoista tuotekehitystä. Pohjois-Savosta löytyvää poikkitieteellistä potentiaalia sekä kliinisellä että teknisellä puolella ei ole pystytty vielä hyödyntämään kansainvälisillä markkinoilla kasvavaan tarpeeseen vastaamiseksi. TAVOITTEET Audiologian (lääketieteen osa-alue, joka tutkii kuulon ja tasapainoelinten sairauksia vaatien monialaista ihmiskehon toiminnan ymmärrystä) ja signaalinkäsittelyn TKI-toiminnan tukemiseksi tarvitaan uudenlaista monialaista osaamista ja innovaatioita. Tämä vaatii määrätietoista yhteistyötä terveydenhoitojärjestelmän, perustutkimuksen ja yritysten kesken. Kuulolaakso- hankkeessa tätä monialaista osaamista tuodaan uniikilla tavalla yhteen, ja luodaan tutkimus- ja kehitysinfrastruktuuri (TKI) sekä yritysekosysteemi tukemaan audiologian ja signaalinkäsittelyn uusien smart-teknologioiden (l. älyteknologia: koneoppiminen, algoritmit ja terveysdata-alustojen luominen ja hyödyntäminen) käyttöönottoa. Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampuksella on ainutlaatuiset olosuhteet luoda korkealaatuinen monitieteellinen kokonaisuus, jossa yhdistyvät audiologian, signaalinkäsittelyn, neurotieteiden, teknillisen fysiikan ja smart -teknologian huippuosaaminen. Tiivis vuorovaikutus KYS:in ja Kuopio Health -ekosysteemin kanssa avaavat uusia mahdollisuuksia soveltavalle tutkimukselle, tuotekehitykselle, ja kaupallisille palveluille kliinisen, akateemisen, teknologisen ja kaupallisen kentän leikkauskohdassa samoin kuten Biopankki -data-alusta. Teknilliselle fysiikalle olisi potentiaalia luoda teknisen audiologian soveltamisala, joka vastaisi kasvavaan osaajatarpeeseen kuulonhuollossa. TOIMENPITEET Hankkeessa kehitetään ja pilotoidaan elinkeinoelämälähtöisesti monialaiselle yhteistyölle TKI -toimintakonsepti uusien teknologioiden ja palveluiden validoinnille, joka hyödyntää Kuulolaakso –investointihankkeen aikana rakennettavaa kuulolaboratoriota. Hankkeessa tunnistetaan audiologian ja signaalinkäsittelyn TKI -toiminnan edellyttämät osaamistarpeet. Hankkeessa kartoitetaan tarpeet biopankki -tietoaltaan laajentamiselle audiologian ja signaalinkäsittelyn alalle innovaatiotoiminnan mahdollistamiseksi. 1) Yritysekosysteemin rakentaminen kuulon osaamiskeskittymän ympärille 2) Kehitetään ja pilotoidaan palvelukonsepti Kuulolaakson yritysyhteistyölle 3) Biopankki -terveysdata-alustan laajentaminen Kuulopankin osalta: määrittelydokumentti ja toimeenpanosuunnitelma 4) Kartoitetaan TKI –toiminnan kannalta kriittiset osaamistarpeet 5) Kuulolaboratorion suunnittelu, rakentaminen, hankinnat, käyttöönotto Hankkeessa kartoitetaan paikalliset yritykset, joilla olisi mahdollisuus audiologian ja signaalinkäsittelyn TKI-toiminnalle tai kehittää liiketoimintaa audiologian ja signaalinkäsittelyn osaamisen ympärille, joko palvelemalla tähän osaamiseen perustuvaa innovaatiotoimintaa alihankkijoina tai toimimalla itse innovaatiotoiminnan käynnistäjinä. Toiminnalla vahvistetaan paikallista Kuopio Health -ekosysteemiä ja hyödynnetään sekä Kansallisen Neurokeskuksen että muiden sidosryhmien laajaa verkostoa. Kyse on hankekokonaisuudesta, joka muodostuu kehittämis- ja investointihankkeista. TULOKSET JA TUOTOKSET Kuulolaakso-kehittämishankkeen tuloksena syntyy 1) Pohjoissavolainen yritysekosysteemi, jossa mukana myös keskeisiä kansallisia yrityksiä. Vähintään 5 uutta yritystä on tunnistettu Itä-Suomesta aiempien lisäksi ja liittynyt mukaan ekosysteemiin. Kuulolaakson tunnettuus, ekosysteemin ja alueen tunnettuus lisääntyvät. Laajentunut yhteistyö akateemisten avaintoimijoiden kuten Aalto-yliopiston kanssa. 2) Kolme yritystä ja yhteisön muita tahoja on ollut mukana pilotoimassa uusien innovaatioiden kehittämiseen tarkoitettua konseptia. Yritykset arvioivat konseptin olevan hyödyllinen ja suosittelisivat sitä muille yrityksille. 3) Biopankki – terveysdata-alustan laajentaminen Kuulopankin osalta: tarpeet on määritetty yrityslähtöisesti ja saatavilla julkisesti raporttina hankkeen nettisivulla, suunnitelma toteutuksesta. 4) Lista osaamistarpeista, jotka yritykset ja yliopisto haluavat paikata – suunnitelma luotu esimerkiksi uuden koulutusohjelman perustamisesta ja sisällöistä soveltavan teknillisen fysiikan alalle audiologiaan. 5) Kuulolaboratorio-infrastruktuuri Pitkällä aikavälillä Kuulolaakso houkuttelee yritystoimintaa ja osaajia alueelle sekä synnyttää uusia innovaatioita. Lisäksi Kuulolaakso tukee terveysteknologian tuotekehitystä ja toimii testaus- ja validointiympäristönä.

Utopiatutkimuksen verkosto kokoaa yhteen itä-Suomen yliopiston tutkijoita, joita kiinnostavat utopiat sisällöllisestä tai metodologisesta näkökulmasta. Utopiatutkimus pyrkii laajentamaan käsityksiä mahdollisista tulevaisuuksista ja luomaan välineitä poliittisen mielikuvituksen käyttöön. Empiirisesti tutkimuksessa ollaan kiinnostuneita toivottuja tulevaisuuksia koskevista käsityksistä ja teoreettisesti muun muassa utopioista kriittisen ajattelun välineinä. Verkosto on poikkitieteellinen ja pyrkii materialisoitumaan tilaisuuksiin kohtuullisen säännöllisesti.

Itä-Suomen yliopiston fysiikan ja matematiikan laitoksen fotoniikan tutkimus perustuu suurelta osin mikro- ja nanorakenteiden ja valon vuorovaikutusten hyödyntämiseen. Rakenteiden valmistusta varten yliopisto on rakentanut puhdastilalaboratorioita useassa eri vaiheessa vuodesta 1995 ja hankki ensimmäisen elektronisädekirjoittimen vuonna 1997. Tämä laite uusittiin vuonna 2006. Nämä toimet ovat synnyttäneet Joensuuhun Euroopan, jopa maailman, mittakaavassa merkittävän fotoniikan ekosysteemin, jossa elektronisädekirjoitin on ensiarvoisen tärkeä alan tutkimuksen ja yritystoiminnan kannalta. Nykyään käytössä oleva elektronisädekirjoitin saavuttaa pian 20 vuoden iän. Laite on täten elinkaarensa päässä, ja sen toiminnassa sekä varaosien saatavuudessa on alkanut viime vuosina esiintyä ongelmia. Lisäksi laitteen suurin mahdollinen näytekoko, 150 mm, ei enää vastaa alan standardeja. Uusimalla elektronisädekirjoitin taataan ensinnäkin fotoniikan huippututkimuksen ja koulutuksen jatkuminen. Lisäksi uudella laitteella on useita etuja nykyiseen laitteeseen verrattuna. Uudet elektronisädekirjoittimet on tarkoitettu alalla standardiksi muodostuneelle 200 mm näytekoolle, joka mahdollistaa sekä laajempien että useampien komponenttien kirjoittamisen yhdelle näytteelle entisestään parantuneella piirtotarkkuudella. Kasvaneet kirjoitusnopeudet tehostavat laitteen käyttöä ja mahdollistavat suuremman näytekoon täysimittaisen hyödyntämisen. Tutkimus-, julkaisutoiminta- ja koulutushyötyjen lisäksi uusi elektronisädekirjoitin tukee merkittävästi Itä-Suomen yliopiston Fotoniikan tutkimuskeskuksen kansallista ja kansainvälistä tutkimus- ja yritysyhteistyötä. Mikro- ja nanofotoniikan komponenttien valmistuskyvykkyyden jatkuvuuden turvaaminen mahdollistaa myös koulutuksen kehittämisen, jolloin pystytään parantamaan alueellista koulutetun työvoiman tarjontaa ja edesauttaa merkittävästi fotoniikan alan yritysten kasvu- ja sijoittumismahdollisuuksia Joensuuhun. Lisäksi uusi elektronisädekirjoitin parantaa huomattavasti fotoniikka-alan yritysten alueellisia toimintaedellytyksiä, tutkimus- tuotekehitys- ja innovaatiotoimintamahdollisuuksia ja kilpailukykyisyyttä suuremman näytekoon ja kirjoitusnopeuden sekä parantuneen tarkkuuden ansiosta. Hanke ja siihen liittyvät koulutuksen, elektronisädelitografian prosessikehityksen ja yritysyhteistyön kehittämishankkeet edesauttavat suoraan Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman (POKAT 2025) älykkään erikoistumisen tavoitteita yritysten toiminnan ja kasvun jatkuvuudesta sekä tutkimukseen ja innovaatioihin perustuvasta uuden liiketoiminnan syntymisen edellytyksistä.

Kasvatustieteiden ja psykologian osasto (kasvatustieteen ja aikuiskasvatuksen oppiaine) otti ensimmäiset opiskelijansa uuteen kansainväliseen kandidaattiohjelmaan Lifelong Learning and Sustainable Development vuonna 2022. Ohjelma on toinen Itä-Suomen yliopiston kahdesta ensimmäisestä kansainvälisestä kandidaattiohjelmasta. Uusi kandidaattiohjelma on houkutellut monipuolisen joukon kansainvälisiä ja suomalaisia opiskelijoita opiskelemaan yliopistoon. Vaikka monilla opiskelijoilla onkin jo aiempaa kokemusta korkeakouluopinnoista Suomessa tai ulkomailla, niin opiskelijat kuin henkilökuntakin ovat tunnistaneet tarpeen tukea uuteen yliopistoon (ja monesti myös kokonaan uuteen maahan) sekä yliopistoyhteisöön integroitumisessa. Ohjelman henkilökunnalla ja opiskelijoilla on hyvin positiivisia kokemuksia yliopiston tuutorointijärjestelmästä ja sen tarjoamasta tuesta, mutta yhdessä he toivoisivat opiskelijoille pidempää tuutorointisuhdetta ensimmäisen opiskeluvuoden ajalle. Itä-Suomen yliopisto on aiemmin selvittänyt mahdollisuuksia Buddy -järjestelmän luomiseksi kansainvälisille opiskelijoille tuutorointiohjelmien tueksi. Buddyjärjestelmät tai -ohjelmat ovat tällä hetkellä käytössä muun muassa Aarhusin yliopistossa (jossa se on samankaltainen kuin UEF tutorointiohjelma) ja Oulun yliopistossa (jossa se on mentorointiohjelma kansainväliselle henkilökunnalle). Tämän projektin tarkoituksena on yhdistää hyviä käytäntöjä näistä esimerkeistä, sekä kehittää uusia käytäntöjä juuri omaan yliopistoympäristöömme. Pitkän aikavälin tavoitteena projektilla on parantaa opiskelijoiden hyvinvointia ja integroitumista Itä-Suomeen ja yliopistoyhteisöönsä sekä tarjota tietoa ja työkaluja kaikille kansainvälisille kandidaattiohjelmille siitä, miten ohjelmat voivat tarjota mentorointi- ja vertaisohjausjärjestelmiä. EDU-BUDDY:n tavoitteena on lisätä opiskelijoiden hyvinvointia, tietoisuutta opinto- ja mielenterveyspalveluista sekä tarjota tietoa ja työkaluja kansainvälisille kandidaattiohjelmille opinto-ohjelmien sisällä järjestettävistä vertaisohjauksen ja opintotuen mahdollisuuksista. Buddyt, jotka rekrytoidaan kasvatustieteiden ja psykologian osaston suomalaisista ja kansainvälisistä opiskelijoista, saavat koulutusta vertaisohjauksesta ja tietoa tukipalvelurakenteista Itä-Suomen yliopistossa ja sen ulkopuolella, mikä voi tarjota kokonaisuudessaan arvokasta kokemusta esimerkiksi omien uratavoitteiden saavuttamiseksi tulevaisuudessa. Buddy -ohjelmaan osallistuvat opiskelijat (jotka saavat oman ’kaverinsa’ lukuvuodelle 2024-2025) saavat arvokasta tukea opintojensa alkuvaiheessa, parempia työkaluja tuen hakemiseen opinnoissaan ja hyvinvoinnissaan tarvittaessa sekä paikallisen ystävän, joka auttaa heitä integroitumaan elämään Suomessa ja yliopistossa. Projektin tavoitteena on myös tarjota enemmän työkaluja, tukea ja vertaisohjausta kandidaattiohjelman verkko-opiskelijoille, jotka aloittavat opintonsa syyskuussa verkossa ja saapuvat paikan päälle vasta myöhemmin lukuvuoden aikana. Tällaisessa tilanteessa olevat opiskelijat ovat antaneet palautetta siitä, että he haluaisivat enemmän vertaisohjausta saapuessaan vasta myöhemmin lukuvuoden aikana. Buddy -järjestelmä on joustava tapa tarjota ohjausta erilaisissa tilanteissa oleville opiskelijoille, opiskelivatpa he kampuksella tai verkossa. Näin ollen projekti edistää ainakin seuraavia yliopiston tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmassa esitettyjä tavoitteita: Olemme Suomen johtava työ- ja opiskeluympäristö Opiskelijoiden oppiminen, yhteisöön kuuluminen ja hyvinvoinnin edistäminen ovat avainasemassa Yhdenvertaiset, saavutettavat ja lähestyttävät tuki- ja ohjauspalvelut ovat helposti opiskelijoiden saatavilla Projekti edistää myös ainakin seuraavien yliopiston tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman toimenpiteiden toteutumista: Hyvä alku opinnoille tasavertaisesti: prosessin kehittäminen. Uusia toimintamalleja ja prosesseja opiskeluun otetaan käyttöön, ja niihin liittyviä toimijoita tuetaan. Oppimisen tukeminen ja pedagogisen osaamisen vahvistaminen.

Maaseutupoliittisen MaalleKo -verkostohankkeen tavoitteena on tukea ja edistää maaseudun asuttavuutta, maaseudulla asumisen edellytyksiä ja houkuttelevuutta sekä uusien tulijoiden kotoutumista maaseutualueille. Toiminnan temaattisina painopisteinä ja työpaketteina ovat: 1)  Maaseudun palvelurakenteet Maaseudun palvelurakenteiden osalta keskitytään erityisesti sosiaali-, terveys- ja turvallisuuspalveluiden sekä kouluverkon kysymyksiin. Tarkastelukohteena ovat myös digitaaliset ja liikkuvat palvelut ja näihin liittyvät maaseutukysymykset ml. digisyrjäytymisen problematiikka ja näitä koskevat ratkaisut. Keskeinen osa työtä on hyvinvointialueiden palveluverkkokehityksen seuraaminen ja arviointi maaseutuvaikutusten (MVA) osalta, sekä maaseutuvaikutusten arvioinnin juurruttaminen osaksi hyvinvointialueiden päätöksentekoa. 2) Kyläturvallisuus Verkosto kehittää maaseudun arjen turvan toimintamalleja ja -verkostoja laajassa yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa. Näistä keskeisimpiä ovat  Sisäministeriön Harvaturva-verkosto, Suomen Kylät ry:n Kyläturvallisuus-jaosto, hyvinvointialueet, kunnat, maakunnalliset kyläyhdistykset sekä käynnissä olevat maakunnalliset turvallisuushankkeet. Verkosto nostaa esiin maaseudun arjen turvan hyviä käytäntöjä, eri viranomaisten ja toimijoiden yhteistyön tärkeyttä sekä turvallisuuteen ja turvallisuuden tunteeseen vaikuttavia tekijöitä maaseutualueilla. Monilla maaseutualueilla turvallisuudesta vastaavien viranomaisten vasteajat ovat pitkiä, mistä syystä kylätason ennaltaehkäisevä toiminta on tärkeää. Verkosto edistää kyläturvallisuustoiminnan tunnettavuutta ja integroimista osaksi kokonaisturvallisuuden ketjua. 3) Maallemuutto ja maaseutupaikat kotoutumisen paikkoina ja yhteisöinä Verkosto kokoa tietoa ja tekee maaseutuanalyysiä muuttoliikkeestä, maallemuutosta ja kotoutumisesta, sekä nostaa esiin ja levittää käytännön esimerkkejä onnistumisista. Verkostossa kartoitetaan myös kansainvälisiä esimerkkejä ja hahmotellaan niiden pohjalta mahdollisia kokeilupilotteja Suomessa. Kerätyllä tiedolla tuetaan kylien ja kuntien maallemuuttotyötä sekä tuotetaan tietoa päätöksenteon tueksi. Toimenpiteillä tuetaan hallitusohjelman kirjausta “Selvitetään mahdollisuuksia luoda kannustimia maaseudulle ja saaristoon muuttamisen edistämiseksi.” 4) Osallisuuden ja kansalaistoiminnan vahvistaminen Verkosto tukee maaseudun asukkaiden ja yhteisöjen osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia heitä koskevissa asioissa. Osallisuutta edistetään läpileikkaavasti eri teemoissa erityisesti maaseutuvaikutusten arvioinnin (MVA) osallisuusprosessin edistämiseksi. Verkosto levittää tietoa maaseutuvaikutusten arvioinnista ja edistää toiminnallaan osallistavaa suunnittelua tukevan työkalun systemaattista käyttöönottoa osana kuntien ja hyvinvointialueiden päätöksentekoa ja toimintaa. Tärkeä osa työtä on myös maaseutunäkökulman vieminen Oikeusministeriön johdolla valmisteltavaan kansalliseen Demokratiaohjelmaan sekä Kansalaisjärjestöstrategiaan. Toimintaa suunnataan niin ikään edustuksellisen demokratian ja maaseudun asukkaiden/kansalaisjärjestöjen välisen vuoropuhelun ja suoran demokratian vahvistamiseen. Toimenpiteitä suunnataan erilaisista osallisuusmenetelmistä tiedottamiseen ja vaikuttamistyöhön osallisuusmenetelmien juurruttamiseksi osaksi kuntien ja hyvinvointialueiden pysyvää toimintaa. *** Verkostohanke toteuttaa maaseutupoliittista kokonaisohjelmaa 2021–2027 sekä toimii osana maaseutupolitiikan neuvostoa (MANE) toteuttaen neuvostolle asetettuja tehtäviä. Verkostohankkeen toiminta keskittyy erityisesti maaseutupoliittisen kokonaisohjelman 2021–2027 lukuihin 3.4. Sujuvan arjen varmistaminen ja 3.5. Osallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistaminen maaseudulla. Verkoston toiminta on valtakunnallista keskittyen kuitenkin erityisesti väestöltään supistuville maaseutualueille. Verkoston toiminnassa huomioidaan myös ihmisten lisääntynyt monipaikkaisuus ja tämän tuomat mahdollisuudet ja kehittämistarpeet erityisesti kausittaisesti kasvavilla alueilla. Verkostossa tunnistetaan paikkaperusteisuus ja -sensitiivisyys, älykkään sopeutumisen avaimet ja erityiset kehittämistarpeet erilaisilla maaseutualueilla. Keskeisenä työnä on päättäjien tukeminen poikkihallinnollisissa ja strategisesti tärkeissä maaseutupoliittisissa kysymyksissä tuottamalla päätöksenteon pohjaksi tietoa sekä viestimällä ja vaikuttamalla aktiivisesti verkostomaista toimintatapaa ja kumppanuuksia hyödyntäen. Työhön kuuluu paitsi strateginen pitkäjänteinen työ myös nopea reagointi verkoston teemoihin ja maaseutupoliittisesti ajankohtaisiin kysymyksiin. Työn keskeisiä työmuotoja ovat mm.  kannanotot, lausunnot, webinaarit, työpajat sekä osallistuminen yhteiskunnalliseen keskusteluun. Verkostohanketta toteutetaan Kajaanin ammattikorkeakoulun (koordinaattori), Itä-Suomen yliopiston, Suomen Kylät ry:n ja Vaasan yliopiston yhteistyöhankkeena. Verkoston erityisasiantuntijoiden työtiimin muodostavat Tarja Lukkari (KAMK), Mari Kattilakoski (UEF), Johanna Niilivuo (Suomen Kylät ry) sekä Heli Siirilä (UWASA).  

MaaseutuPaVe-tutkimuksessa kiinnostus kohdistuu hyvän elämän edellytyksiin Suomen maaseutualueilla. Lähestymme tätä tarkastelemalla julkisen palveluverkon sekä sitä täydentävän yhteisötaloudellisen palvelutuotannon nykytilaa ja tulevaisuuden näkymiä. Tutkimusta ohjaa kysymys, kuinka julkisessa palveluverkossa tapahtuneet ja näköpiirissä olevat muutokset sekä yhteisötalouden nykytila ja kehityssuunnat vaikuttavat palvelujen saatavuuteen ja saavutettavuuteen maaseutualueilla. Tutkimuksessa tarkastellaan: Millainen on julkisen palveluverkon nykytila ja tulevaisuuden näkymät maaseutualueilla? Millainen on yhteisöllisen palvelutuotannon rooli ja toimintaedellytykset osana maaseudun palveluverkon kokonaisuutta? Kuinka hyvinvointialueiden ja kuntien palveluverkkorakenteen muutokset ja näkyvissä olevat muutossuunnat vaikuttavan ihmisten arjen hyvinvointiin maaseutualueilla? Millaisia politiikkatarpeita julkisen palvelulupauksen ja yhteisötalouden kehittämiseen kytkeytyy? MaaseutuPaVe-tutkimus tuottaa määrällistä ja laadullista tietoa julkisen palveluverkon sekä sitä täydentävän yhteisölähtöisen palvelutuotannon nykytilasta ja tulevaisuuden näkymistä maaseutualueilla. Kehittämisorientoitunut ja osallistavia menetelmiä soveltava tutkimus kokoaa ja syventää olemassa olevaa tietoa maaseudun palveluverkon rakenteesta ja palveluaukoista sekä näihin liittyvistä (kerrannais)vaikutuksista ja kehittämistarpeita. Samoin se tuottaa tietoa ja syventää ymmärrystä yhteisötalouden roolista ja toimintaedellytyksistä julkisten ja yksityisten palvelujen paikkaajana sekä sen merkityksestä maaseudun palvelujen paikkaperustaisena kehittäjänä. Osana tutkimuksen osallistavia menetelmiä sovelletaan käytäntöön maaseutuvaikutusten arvioinnin työkalua (MVA) maaseudun paikallisten hyvinvointijärjestelmien kehyksessä. Tutkimus kiinnittyy hyvinvointi- ja osallisuustutkimuksen perinteeseen, jossa tarkastelun kohteeksi asettuu hyvinvointivaltion ja maaseudun paikallisyhteisöjen muutoksessa oleva suhde. Tutkimus toteutetaan Itä-Suomen yliopiston/Karjalan tutkimuslaitoksen (hallinnoija), Jyväskylän yliopiston/Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen ja Suomen Kylät ry:n yhteistyöhankkeena. Tutkimusta rahoittaa MMM maaseutupolitiikan neuvoston esityksestä.

Kohtuusratkaisujen tutkimusryhmä keskittyy haasteeseen saavuttaa kestävä hyvinvointi oikeudenmukaisesti ja planetaarisia rajoja kunnioittaen. Ryhmän yhdistävänä tekijänä on kohtuuden käsite, sekä siitä juontuvat ratkaisut kestävän, turvallisen ja onnellisen elämän rakentamiseksi. Keskeiset tutkimusaiheet Kohtuusratkaisujen tutkimusryhmän keskeisiin tutkimusaiheisiin kuuluvat kohtuuden käsitteen ja eri sektoreilla toteutettavien kohtuusratkaisujen lisäksi kestävyysmurros, luonnon ennallistaminen, ekosysteemipalvelut, ekologinen makrotalous, kasvuriippuvuus, degrowth, kohtuutalous, kasvun jälkeinen tai vakaan tilan talous, sekä hyvinvointitalous, muiden aiheiden ohella. Tutkimuksen ja vuorovaikutuksen kautta tarkoituksena on ymmärtää paremmin, miten hyvinvointi voidaan turvata talouskasvusta riippumatta, oikeudenmukaisesti, samalla kun talouden aineenvaihdunta (aineen ja energian läpivirtaus) pidetään planetaaristen rajojen puitteissa. Täten ryhmä nojaa vahvasti ekologisen taloustieteen teoriataustaan. Poikkitieteellinen lähestymistapa Ryhmä on ilmiölähtöinen ja yhdistää täten monien alojen asiantuntemusta. Nykypäivän monimutkaisten ongelmien ratkaiseminen vaatii luonnontieteiden, yhteiskuntatieteiden ja humanististen tieteiden sekä taiteiden näkemyksien ja työkalujen soveltamista. Siksi tutkimusryhmämme toivottaa tervetulleiksi tutkijoita eri tieteenaloilta, joita nämä kriittiset aiheet kiinnostavat. Tarkoitus Tutkimusryhmämme pyrkii tuottamaan korkealaatuista tieteellistä tutkimusta, joka auttaa ymmärtämään meneillään olevien kestävyyshaasteiden ratkaisuja. Tuottamalla politiikkasuosituksia, jotka tukevat kestävää hyvinvointia eri tasoilla ja sektoreilla, ryhmä pyrkii myös kääntämään tieteen konkreettisiksi muutoksiksi kohti kestävää tulevaisuutta. Tutkijat: Teemu Koskimäki — Ekologinen taloustiede ja mallinnus (UEF). Myele Rouxel — Ekologinen oikeustiede ja kasvun jälkeinen talous (UEF). Rasmus Sihvonen — Sosiaalipedagogiikka ja dialogi (UEF). Taina de Carvalho — Sosiaalipedagogiikka ja taide (UEF). Matleena Käppi — Sosio-ekologinen taloustiede (WU, LUT). Milla Sarja — Yritysten ympäristöjohtaminen (JYU). Rahoitetut hankkeet: Kohtuusratkaisuilla kohti sisukasta, vihreää ja oikeudenmukaista Suomea (SISU). Rahoittajana Suomen Akatemia / Strategisen tutkimuksen neuvosto (STN). Konsortio: UEF, LUT, UTU, XAMK, DEMOS Kohtuusratkaisujen mallintaminen kestävyysmurroksessa. Rahoittajana Koneen Säätiö.   Logo: Perustuu ’maailman donitsi’ kuvaajaan vuodelta 2015. Kuvaajan lähde: goodlife.leeds.ac.uk