Kerro omin sanoin taustastasi.
Olen paljasjalkainen joensuulainen, mutta elokuussa 2024 laitoin vaelluskengät jalkaan ja lähdin opettamaan matematiikkaa Sallan yläkouluun ja kansainväliseen lukioon. Olen kiinnostunut matematiikasta, fysiikasta, taiteista ja filosofiasta, mutta päättämättömänä ihmisenä en ole koskaan erikoistunut kunnolla mihinkään. Jonkinlainen tietoisuuden kehitysmahdollisuuksien tutkiminen on yhtä kaikki ollut elämäni punainen lanka.
Mikä on tutkintosi?
Minulla on luokanopettajan tutkinnon lisäksi matematiikan, fysiikan ja elämänkatsomustiedon opettajan pätevyydet.
Mitä olet opiskellut?
Olen opiskellut yliopistossa kaksi tutkintoa. Ensimmäisellä kierroksella kasvatustieteitä ja luokanopettajan tutkintoon kuuluvia monialaisia opintoja sekä elämänkatsomustiedon aineopinnot. Aineopintoihin kuului ainakin filosofiaa, sosiologiaa, antropologiaa ja uskontotieteitä. Jälkimmäisellä kierroksella opiskelin pääaineena matematiikkaa ja sivuaineena fysiikkaa.
Mikä on laitos, osasto tai yksikkö, jossa opiskelit?
Itä-Suomen yliopistossa kasvatustieteen laitos ja sen jälkeen fysiikan ja matematiikan laitos.
Mikä sai sinut hakemaan yliopistoomme valitsemallesi alalle?
Opiskelin ensin luokanopettajaksi, kun en tiennyt mikä minua erityisesti kiinnostaa. Eri oppiaineita opettaessani minulle sitten valkeni, että matematiikkahan se. Olin myös luokanopettaja-aikanani harrastanut populäärifysiikkaa, joten lähtiessäni opiskelemaan toista maisterintutkintoani, tämänkin tieteenalan astetta täsmällisempi haltuun ottaminen tuntui luontevalta.
Mikä oli tähtihetkesi opintojen aikana?
Varmaan se, kun matematiikan laitoksella alkoi pyöriä tehostetun kisällioppimisen systeemi. Huomatessani tämän, ajattelin että vau ja hain välittömästi vertaisopettajaksi. Suoritettuani vertaisopettajakoulutuksen pääsin hankkeeseen töihin ja lopulta viemään matematiikan tehostettua kisällioppimista metsätieteen laitokselle. Kokemukseni mukaan säännöllisten vertaisoppimistilaisuuksien järjestäminen auttoi siellä monia opiskelijoita suoriutumaan haastavasta metsämatematiikan kurssista. Päädyin tutkimaan tehostettua kisällioppimista myös lopputyössäni.
Toki myös haastavampien matematiikan harjoitustehtävien ratkaiseminen tuntui avartavalta. Vaikkapa Taylorin sarjojen tai Eulerin identiteetin jonkinasteinen ymmärtäminen vertautuu esteettiseen kokemukseen (miksei myös Pythagoraan lause yläkoulutasolla?). Matematiikan opiskelu sai minut ymmärtämään sen, että matematiikka voi avata kokonaan uudenlaisia kauneuden maisemia, tähtihetkiä.
Miten urasi on edennyt opintojen jälkeen?
Sain vuoden matematiikan ja fysiikan opettajan viransijaisuuden Sallan yläkouluun ja lukioon. Täällä ollaan.
Miten olet voinut hyödyntää oppimaasi työelämässä?
Minua suoraan sanottuna vähän inhottaa tuo hyödyn kautta ajattelu. Matematiikka on deduktiivinen tiede. Matematiikan opettajan tulee ymmärtää matematiikan aksioomajärjestelmä mahdollisimman syvästi, että tietää mitä itse asiassa kannattaa opettaa ja mitä painottaa.
Joensuussa vaikuttanut, nyt jo edesmennyt matematiikan professori George Malaty sanoi, että nimenomaan alkuopetuksessa opettajan syvällinen sisältötieto matematiikasta olisi erityisen tärkeää. Opettajalla tulisi esimerkiksi olla jalostunut ymmärrys siitä, että laskento on vain pienen pieni osa matematiikkaa. Huono tieteenalan ymmärrys opettajalta voi aiheuttaa reikäistä matematiikan ymmärrystä oppijoille.
Opettajan työ on joka tapauksessa ihmisten kanssa toimimista ja kaikki mitä opiskelee, vaikuttaa intuitioon. Olen huovuttunut sellaiseksi kuin olen lukemattomissa eri oppimaisemissa. Opitun eritteleminen suhteessa hyötyyn on minusta tässä yhteydessä teennäistä ja tuntuu jotenkin valheelliselta spektaakkelilta.
Mikä on parasta työelämässä tällä hetkellä?
Kohtaavat ja kannustavat työkaverit ja lukion kohteliaat, hymyileväiset ja motivoituneet kansainväliset opiskelijat. Myös yläkoululaiset ovat alkaneet saada yhtälön päästä kiinni, ja heille mahdollinen kumuloituva onnistumisten kehä on ihan nurkan takana. Sain myös vähemmän opetustunteja tähän jaksoon. Nyt on enemmän aikaa suunnitella ja eriyttää opetusta, joten matikantunneilla voidaan edetä tehokkaammin kunkin oppilaan yksilölliset haasteet huomioiden.
Mikä on mottosi työelämässä?
“Elämän mäiskettä”
Sana on vapaa, jos haluat lisätä vielä jotakin.
No sanotaan nyt vaikka niin, että haaveissani matematiikka liikkuu oppiaineena kohti ihmistä. Voisiko matematiikka palata ruudun takaa elämän puolelle, jättiläiseksi, kannattelemaan sivistystä yhdessä filosofian kanssa?