Hyppää pääsisältöön

Tarkenna hakuasi

Paneelikeskustelu Itä-Suomen ylipiston Kestävyyspäivillä 2025.

Kestävä kasvu Itä-Suomessa – tutkimus ja elin­kei­noe­lä­mä yhteistyössä

Itä-Suomen yliopisto (UEF) on sitoutunut rakentamaan vastuullista ja kestävää tulevaisuutta monitieteisen tutkimuksen ja koulutuksen avulla. Tämän strategian mukaisesti yliopiston Kestävyyspäivillä järjestettiin UEF Roundtable -keskustelu, jossa käsiteltiin kestävyyssiirtymää ja sen vaikutuksia alueelliseen elinkeinoelämään.

Keskusteluun osallistuivat useat yliopiston tutkimusyhteisöjen professorit ja kestävän kehityksen asiantuntija. Tilaisuudessa pohdittiin muun muassa, millaista osaamista kestävyyssiirtymä vaatii tulevaisuudessa ja miten paikalliset yritykset voivat hyötyä tutkimuksen tarjoamista mahdollisuuksista.

Kes­tä­vyys­tai­dot tulevaisuuden menestyksen mah­dol­lis­ta­ja­na

Kaikkien osallistujien yhteinen näkemys oli, että kestävyyssiirtymä vaatii monitieteistä osaamista sekä laajakatseista ajattelua. Ympäristökonfliktien hallintaan erikoistunut professori Lasse Peltonen korosti, että kestävyyssiirtymä vaikuttaa koko yhteiskuntaan.

– Tarjoamme pk-yrityksille kiertotalouteen liittyvää koulutusta, jotta ne voivat päivittää liiketoimintansa vastaamaan muuttuvaa maailmaa.

Ekotoksikologian professori Jussi Kukkonen puolestaan painotti, että tulevaisuudessa tarvitaan asiantuntijoita, jotka pystyvät yhdistämään eri tieteenalojen näkökulmia ja näkemään kestävyyden kysymykset laajemmassa kontekstissa.

– Jokaisella on omasta pääaineestaan substanssiosaaminen, mutta sen lisäksi tarvitaan kykyä ymmärtää kokonaisuuksia ja kyseenalaistaa vallitsevia toimintamalleja.

Tulevaisuuden haasteet ovat samalla sekä paikallisia että globaaleja. Yliopisto toimii kasvualustana myös kansainvälisille tulevaisuuden ongelmanratkaisijoille noin 30 kansainvälisen tutkinto-ohjelman puitteissa. Ulkomaiset opiskelijat ovat merkittävä potentiaali paikallisille työnantajille, sillä suurin osa heistä haluaisi jäädä työskentelemään Itä-Suomeen valmistumisensa jälkeen.

Paikalliset toimijat ja tut­ki­musyh­tei­söt käsi kädessä

Keskustelussa nousi esiin myös paikallisen elinkeinoelämän ja tutkimusyhteisöjen yhteistyön merkitys. Aerosolitekniikan professori Anna Lähde kertoi yhteistyöstä voimalaitosten kanssa päästöjen hallinnan kehittämiseksi sekä uusien biomassaratkaisujen pilotoinnista.

Fotoniikkaan erikoistunut professori Jyrki Saarinen nosti esiin Joensuun kaupungin roolin fotoniikan kehityksessä.

– Photonics Joensuu -yhteisö yhdistää tutkimuksen, yritystoiminnan ja kaupunkien välisen yhteistyön. Joensuun panostus fotoniikkaan näkyy esimerkiksi led-katuvalaistuksen edelläkävijyytenä.

Metsäekonomian ja -politiikan professori Jouni Pykäläinen toi esiin Joensuun roolin Euroopan metsäpääkaupunkina, mikä tarjoaa ainutlaatuisia mahdollisuuksia metsäalan tutkimukseen ja innovaatioihin.

– Joensuun metsät toimivat elävänä laboratoriona sekä tutkimukselle että opetukselle.

Professori Jussi Kukkonen kertoi osan tutkimus- ja yhteistyökysymyksistä kumpuavan paikallisilta toimijoilta, esimerkkinä veden laadun mallinnus. Pohjois-Savossa on Kuopio Water Cluster, joka yhdistää yritykset, korkeakoulut ja tutkimuslaitokset edistämään vesiturvallisuutta.

Suuntaviivoja kestävälle kehitykselle

Keskustelun lopuksi pohdittiin konkreettisia seuraavia askeleita kestävyyssiirtymän edistämiseksi Itä-Suomessa. Professori Lasse Peltonen nosti esiin turvallisuuskysymysten ja eri intressien yhteensovittamisen merkityksen, esimerkkinä tuulivoiman hyödyntäminen.

Professori Anna Lähde puolestaan peräänkuulutti kriittistä ajattelua ja tutkimustulosten kansantajuistamista.

– Oikean tiedon merkitys kasvaa jatkuvasti, ja meillä on vastuu siitä, että tutkimustulokset ovat ymmärrettäviä ja saavutettavissa.

Professori Jouni Pykäläinen painotti planetaaristen rajojen tunnustamista ja siirtymistä aidosti vahvan kestävyyden ajatteluun.

– Se tarkoittaa tutkimusta, joka tuottaa luontolähtöisiä – ja myös taloudellisesti kestäviä – ratkaisuja. Kyseessä on iso lähestymistavan muutos, jota ei pystytä toteuttamaan ilman tutkimusta.

Keskustelu osoitti, että Itä-Suomessa on vahva tahto ja osaaminen kestävyyssiirtymän edistämiseen. Yhteistyön syventäminen elinkeinoelämän ja tutkimuksen välillä on avainasemassa, jotta alue voi kehittyä entistä kilpailukykyisemmäksi.

– Yhteistyöllä varmistamme, että Itä-Suomen elinkeinoelämä kulkee kehityksen kärjessä ja hyödyntää uusimmat tutkimustiedot käytännössä, totesi kestävän kehityksen asiantuntija Maiju Eskelinen.

Kestävyyspäivät järjestettiin Kuopiossa tiistaina 18.3.2025 ja Joensuussa keskiviikkona 19.3.2025. Ne tarjosivat mahdollisuuden tutustua yliopiston eri oppiaineiden ja tieteenalojen kestävyysosaamiseen. Lue lisää kestävyydestä ja vastuullisuudesta Itä-Suomen yliopistossa.