Hyppää pääsisältöön

Tarkenna hakuasi

TT-kuvaus.

Leik­kaus­hoi­to­kaan ei aina auta pit­kit­ty­nee­seen si­vuon­te­lo­tu­leh­duk­seen – uusi menetelmä ennustaa hoidon tehoa

Uudella TT-kuvaukseen perustuvalla riskipisteytyksellä voidaan entistä tarkemmin ennustaa, keillä on riski joutua toistuviin sivuonteloiden tähystysleikkauksiin kroonisen rinosinuiitin hoidossa. – Näin voidaan hyvissä ajoin ennakoida taudin pahenemista ja suunnitella jatkohoitoa, toteaa professori Sanna Salmi Itä-Suomen yliopistosta.

Suomalaisen monikeskustutkimuksen tulokset julkaistiin Clinical and Translational Allergy -lehdessä.

Kroonisen rinosinuiitin eli nenä- ja sivuonteloiden tulehduksen oireita ovat muun muassa nenän tukkoisuus, liman eritys ja paineen tunne. Polypoottisessa tautimuodossa limakalvon pullistumat, polyypit, tukkivat nenä- ja sivuonteloita. Vaikeaan tautimuotoon liittyy usein myös astma tai tulehduskipulääkkeiden pahentama hengitystiesairaus, N-ERD.

Lääkehoitona ovat kortikosteroidit nenään annettuna ja polypoottisessa alamuodossa taudin pahentuessa kortikosteroideja voidaan lisäksi antaa tablettikuureina. Jos ei näistä saada apua, voidaan harkita sivuonteloiden tähystysleikkausta.

Ensimmäistä leikkausta edeltää rutiininomaisesti TT-kuvaus eli tietokonetomografia, jossa otetaan viipalekuvia pään alueelta. Nyt julkaistussa tutkimuksessa käytettiin viipalekuviin perustuvaa uutta riskipisteytystä uusintaleikkausriskin arvioimiseksi. Uudessa SR-pisteytyksessä korkeasta riskistä kertoo nenäontelon nenäkuorikkojen huono näkyvyys, joka usein liittyy polypoottiseen limakalvoturvotukseen, sekä tukkeutunut otsaontelon ilmastoitumiskanava. 

Ennestään käytössä oleva viipalekuvien LM-pisteytys perustuu sivuonteloiden limakalvojen tulehduslöydöksiin ja poskionteloiden ilmastoitumiskanavan tukkeutumiseen. – Tämä tutkimus osoitti, että uusi SR-pisteytys ennustaa vanhan LM-pisteytyksen kanssa entistä paremmin oireiden uusiutumisen ja uusintaleikkaukseen joutumisen riskiä TT-kuvauksen jälkeen leikatuilla, riippumatta leikkauksen toteutustavasta, Salmi kertoo.

Lisäksi muun muassa astma ja N-ERD lisäävät uusintaleikkausriskiä. Jos tautia ei saada hallintaan perinteisillä lääke- ja leikkaushoidoilla, potilaalle voidaan riskinarvioinnin perusteella harkita myös esimerkiksi biologisia lääkkeitä.

Tutkimukseen osallistui kaikkiaan 483 kroonista rinosinuiittia sairastavaa henkilöä, joista 85 prosentille tehtiin sivuonteloiden tähystysleikkaus vuoden sisällä TT-kuvauksen jälkeen. Näistä leikatuista potilaista 28 prosentille tehtiin seuranta-aikana uusintaleikkaus.

Tutkimus tehtiin yhteistyönä Itä-Suomen yliopiston ja Helsingin yliopiston sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriin, sekä Pohjois-Savon, Päijät-Hämeen ja Pirkanmaan hyvinvointialueiden kanssa.

Lisätietoja:

Professori Sanna Salmi, Itä-Suomen yliopisto, sanna.salmi@uef.fi, +358 44 7172508, https://uefconnect.uef.fi/henkilo/sanna.salmi/

Tutkimusartikkeli:

Lilja M, Koskinen A, Hammarèn-Malmi S, Laulajainen-Hongisto A, Numminen J, Myller J, Vento SI, Penttila E, Hytönen M, Virkkula P, Hellings PW, Seys SF, Lee J, Huhtala H, Sahlman J, Toppila-Salmi S. Radiological score, asthma and NSAID-exacerbated respiratory disease predict relapsing chronic rhinosinusitis. Clin Transl Allergy. Julkaistu 2.4.2025, https://onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1002/clt2.70043