Hyppää pääsisältöön

Tarkenna hakuasi

Kuvituskuva lääkäristä ja asiakkaasta.

LL Sami Heikkinen, väitös 7.2.2025: Kohti parempaa parkinsonismia ilmentävien otsa-ohimolohkorappeumien erotusdiagnostiikkaa

Neurologian alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa Kuopion kampuksella. Tilaisuutta voi seurata myös verkossa.

Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia? 

Väitöstutkimukseni liittyy aivoja rappeuttavien sairauksien erotusdiagnostiikkaan. Näissä taudinmääritys perustuu usein potilaan oirekuvaan yksiselitteisten biomarkkerien, kuten kuvantamislöydöksen tai verikoetuloksen, sijaan. Parkinsonismi on yleinen motorinen oirekuva, jota selvitetään neurologian poliklinikalla, ja se voi liittyä moneen sairauteen. Erityisesti olin kiinnostunut parkinsonismia ilmentävien otsa-ohimolohkorappeumien eli otsalohkodementian, etenevän supranukleaarisen halvauksen (PSP) ja kortikobasaalisen syndrooman (CBS) erotusdiagnostiikasta, koska näillä sairauksilla on yhteisiä geneettisiä ja patologisia ominaisuuksia, eikä näiden tautien erottamiseksi toisistaan ole hyviä poissulkukriteereitä. Tutkimuksessani yritin löytää uusia kuvantamis- ja nestebiomarkkereita näiden sairauksien erotusdiagnostiikan parantamiseksi. Lisäksi tarkastelin, missä määrin potilaat täyttävät samanaikaisesti useamman tämän ryhmän sairauden diagnostiset kriteerit. 

Uusien diagnostisten menetelmien löytäminen on tärkeää, koska diagnoosiin liittyvä epävarmuus lisää inhimillistä kärsimystä sekä kustannuksia. Edellä mainittuihin sairauksiin ei toistaiseksi ole taudin kulkuun vaikuttavia hoitoja, osin koska hoitojen kehittäminen vaatii varhain ja tarkasti diagnosoidun tutkimusväestön.

Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot? 

Ensimmäisessä osajulkaisussa tarkasteltiin aivojen kuvantamiseen liittyviä biomarkkereita automaattisella kuvien analysointiohjelmistolla. Tutkimus osoitti, että otsalohkodementiaa sairastavilla aivojen rakenteessa oli merkittäviä eroja riippuen siitä, oliko potilaalla Parkinsonin taudin kaltaisia liikehäiriöoireita vai ei. Myös aivojen toiminnallinen kuvantaminen osoitti eroavaisuuksia. 

Toisessa osajulkaisussa tarkasteltiin verestä mitattavan katepsiini S -proteiinin pitoisuuksia ultraherkällä Simoa-menetelmällä, ja sen mahdollisuuksia erotella näitä sairauksia. Merkittäviä eroja potilasryhmien välillä ei pystytty toteamaan.

Kolmannessa osajulkaisussa osoitettiin, että otsalohkodementia-, PSP- ja CBS-potilaat täyttävät usein toistensa diagnostisia kriteerejä. PSP- ja otsalohkodementiapotilaiden välillä on merkittäviä eroja aivoselkäydinnesteen tau-proteiinin pitoisuuksissa. 

Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä? 

Aivokuvista pystytään automaattisten kuvien analysointiohjelmistojen avulla toteamaan eroavaisuuksia potilasryhmien välillä, ja tätä tulisi hyödyntää potilastyössä enemmän. Veren katepsiini S -pitoisuuden perusteella ei voitu erotella näitä sairauksia, mutta uusia verestä mitattavia biomarkkereita etsitään aktiivisesti. 

Tulosten valossa otsalohkodementian, PSP:n ja CBS:n varhaisiin diagnooseihin tulisi suhtautua varauksella. Tau-proteiinin mittaus voi tuoda lisäapua erotusdiagnostiikkaan. Diagnostisiin kriteeristöihin tulisi tulevaisuudessa sisällyttää myös sairauskohtaisia biomarkkereita virheellisten diagnoosien välttämiseksi.

Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?

Ensimmäisessä ja kolmannessa osatyössä aineistona oli takautuva Kuopion yliopistollisen sairaalan potilasaineisto 10 vuoden ajalta, ja toisessa osatyössä kolmen keskuksen monikansallinen seerumiaineisto, jossa oli otsa-ohimolohkorappeumakirjon potilaita Suomesta ja Italiasta sekä terveitä verrokkeja. Tutkimukset tehtiin apulaisprofessori Eino Soljen johtamassa otsalohkodementian tutkimusryhmässä.

Lääketieteen lisensiaatti Sami Heikkisen väitöskirja Towards improved differential diagnosis of FTD spectrum diseases presenting with parkinsonism: an analysis of clinical criteria, imaging, and fluid biomarkers (Kohti parempaa parkinsonismin oirein ilmentyvien FTD kirjon sairauksien erotusdiagnostiikkaa – kliiniset kriteerit, aivokuvantamis- ja nestebiomarkkereiden mahdollisuudet) tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori Valtteri Kaasinen Turun yliopistosta ja kustoksena apulaisprofessori Eino Solje Itä-Suomen yliopistosta.

Väitöstilaisuus

Väittelijän kuva 

Väitöskirja 

Lisätietoja:

LL Sami Heikkinen, samihei@uef.fi