Otsa-ohimolohkorappeumat ovat yksi yleisimmistä syistä työikäisenä alkavaan etenevään muistisairauteen. Otsa-ohimolohkorappeumien diagnostiikka ja taudinkulun ennustaminen on haastavaa, koska tautikirjoon sisältyy useita alatyyppejä, jotka poikkeavat toisistaan oirekuvan, genetiikan ja neuropatologian eli tautiin liittyvien aivomuutosten suhteen. Otsa-ohimolohkorappeumapotilaiden aivoissa havaitut, hermosoluille haitalliset proteiinikertymät muodostuvat useimmiten joko TDP-43- tai tau-proteiineista. Potilaiden neuropatologian tunnistaminen jo diagnostisessa vaiheessa olisi erityisen arvokasta ajatellen potilaan ennusteen arviointia ja mahdollisia tulevaisuuden hoitomuotoja.
Tuoreessa Itä-Suomen yliopiston, Oulun yliopiston ja Italian Brescian yliopiston yhteistyötutkimuksessa pyrittiin tunnistamaan TDP-43-kertymiä kantavat otsa-ohimolohkorappeumapotilaat laajasta potilaskohortista, johon kuului kaikkia tautikirjon yleisimpiä alatyyppejä. TDP-43-pitoisuutta mitattiin potilaiden verinäytteestä herkällä Single Molecule Array (Simoa) -teknologialla.
Tutkimuksessa havaittiin, että veren TDP-43-pitoisuus oli merkittävästi matalampi niillä potilailla, jotka kantoivat C9orf72-toistojaksomonistumaa tai joilla oli motoneuronitauti. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että näiden potilaiden aivoihin kertyy tyypillisesti TDP-43-proteiinia. Matalampaa veren TDP-43-pitoisuutta ei havaittu MAPT-mutaation kantajilla, joilla puolestaan on tyypillisesti aivoissa tau-kertymiä. – Nykyinen menetelmä ei ole vielä riittävän herkkä ja tarkka erottelemaan TDP-43-neuropatologian kantajia muista otsa-ohimolohkorappeumapotilaista diagnostisessa käytössä. Tutkimus kuitenkin osoittaa, että TDP-43 on tähän tarkoitukseen mahdollisesti hyödyllinen merkkiaine, jos sen mittausta voidaan edelleen kehittää tarkemmaksi analyysimenetelmien kehittyessä, sanoo tutkimusartikkelin toinen pääkirjoittaja, LT Kasper Katisko Itä-Suomen yliopistosta.
Tulevaisuudessa todennäköisesti kyetään jo taudin ensioireiden alkaessa erottelemaan otsa-ohimolohkorappeumien ja muidenkin muistisairauksien todellisia neuropatologisia alatyyppejä yksinkertaisella verinäytemäärityksellä. Tämä nopeuttaa ja täsmentää erotusdiagnostiikkaa ja mahdollistaa potilaskohtaisten taudinkulkuun vaikuttavien hoitointerventioiden kehittämisen.
Tutkimuksen tulokset on julkaistu korkeatasoisessa Alzheimer's Research & Therapy -julkaisusarjassa. Tutkimusprojektia johtivat tutkimusjohtaja Annakaisa Haapasalo A.I. Virtanen -instituutista ja tutkimusjohtaja Eino Solje Itä-Suomen yliopiston kliinisen lääketieteen yksiköstä.
Hanketta rahoittivat Suomen Lääketieteen Säätiö, Suomalais-Norjalainen Lääketieteen Säätiö, Olvi-säätiö, Maire Taposen Säätiö, Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiö, Yrjö Jahnssonin säätiö, Suomen Kulttuurirahasto, Maud Kuistilan muistosäätiö, Suomen Aivosäätiö, Orionin Tutkimussäätiö, Instrumentariumin Tiedesäätiö, Sigrid Juséliuksen Säätiö, Suomen Akatemia, sekä ALS-tutkimuksen tuki ry. Tutkimushanke on osa FinFTD-tutkimuskonsortiossa tehtävää otsa-ohimolohkorappeumien tutkimustyötä.
Lisätietoja:
LT, post-doc -tutkija Kasper Katisko, kasper.katisko (a) uef.fi
Tutkimusjohtaja, dosentti Annakaisa Haapasalo, annakaisa.haapasalo (a) uef.fi, https://uefconnect.uef.fi/henkilo/annakaisa.haapasalo/
Tutkimusjohtaja, dosentti Eino Solje, eino.solje (a) uef.fi, https://uefconnect.uef.fi/henkilo/eino.solje/
Tutkimusartikkeli:
Katisko, K.*, Huber, N.*, Kokkola, T. et al. Serum total TDP-43 levels are decreased in frontotemporal dementia patients with C9orf72 repeat expansion or concomitant motoneuron disease phenotype. Alz Res Therapy 14, 151 (2022). https://doi.org/10.1186/s13195-022-01091-8. *Equal contribution.
