Kaupungit ovat ihmisten ja muiden eliöiden yhteisiä paikkoja – jaettuja ja yhdessä tehtyjä. Kaupungit ovat täynnä tiloja ja resursseja, joita kukaan ei omista, mutta joissa saadaan yhdessä jotain kiinnostavaa ja merkityksellistä aikaan. Itä-Suomen yliopistossa on parhaillaan menossa Koneen säätiön rahoittama tutkimushanke, jossa kartoitetaan yhteistä kaupunkitilaa ja omia arkisia paikkoja kaupungissa.
– Käytämme tutkimuksessamme termiä ”yhteisvaraus”. Sen avulla urbaania yhteiseloa ja toimeentuloa pyritään ymmärtämään jaetuista resursseista ja yhdessä ylläpidetyistä mahdollisuuksista käsin. Tutkimuksessa kartoitamme tätä yhteistä vaurautta osana laajoja 2020-luvun talousajattelun muutoksia, kuvailee tutkijatohtori Tuomo Alhojärvi.
Osana tutkimusta Joensuussa järjestetään yhteisöllinen kartoitushanke, johon kaikki ovat tervetulleita mukaan kuvailemaan omia arkisia paikkojaan ja suhdettaan jaettuun, yhteiseen kaupunkitilaan.
– Tavoitteena on koostaa monenkirjavaa, käsintehtyä kartastoa siitä, miten erilaisin tavoin ihmiset ja ihmisryhmät kokevat yhteisen kaupunkitilan. Haluamme myös kuulla, millaisia tulevaisuuden toiveita ihmisillä on kaupunkinsa suhteen.
Samalla tutkitaan myös paperikarttojen merkitystä digitaalisen kumouksen jälkeen: sitä, miten fyysiset kartat tarjoavat mahdollisuuksia kokoontua yhteen kaupunkikokemusten ympärille.
Kaikille avoin karttanäyttely ja -työpaja järjestetään Joensuun pääkirjaston Muikku-salissa 11.–16. maaliskuuta. Yhteinen Joensuu: omat paikat, jaetut tilat -tapahtumassa on esillä kaupungin yläkoululaisten ja lukiolaisten hanketta varten tekemiä karttoja. Tapahtuman osallistujat pääsevät kertomaan karttojen avulla suhteestaan kaupunkiin sekä lisäämään yhteisille pohjakartoille tietojaan, kokemuksiaan ja näkemyksiään kaupungin yhteisistä resursseista ja mahdollisuuksista.
– Esimerkiksi jokaisenoikeuksien suojelemaa luontoa tai jaettua tietotaitoa voidaan ajatella yhteisvaurautena. Niitä ei kukaan omista, ja silti ne voivat olla jokaiselle omia ja tärkeitä.
Tapahtumassa kiinnitetään erityistä huomiota elävään kaupunkiluontoon, arkisiin hyviin tekoihin sekä paikkojen jatkuvasti uudistuvaan nimistöön yhteisvaurauden muotoina.
– Luonto, yhteistyö ja kieli ovat hyviä esimerkkejä yhteisvauraudesta, sillä ilman niitä emme olisi mitään. Karttojen avulla pyritään hahmottamaan niiden laajuutta ja moninaisuutta, ristiriitoja unohtamatta, kuvailee Alhojärvi.
Karttoja ja keskustelua yhteisestä kaupungista
Yhteinen Joensuu -tapahtuma toimii yhtä aikaa näyttelynä sekä avoimena työpajana. Tapahtuman tiedot kootaan anonyymisti ja tutkimukseen osallistuminen on vapaaehtoista. Tilaan voi Alhojärven mukaan tulla myös pelkästään katselemaan ja ihmettelemään. Vaikka tapahtumasta kerätäänkin tutkimusaineistoa, ei se ole ainoa hankkeen tavoite.
– Toivomme, että tapahtuma kokoaisi ihmisiä yhteen sekä tekemään ja tutkimaan karttoja että keskustelemaan kaupunkitilaan liittyvistä kysymyksistä karttojen innoittamana.
Osana tapahtumaa järjestetään myös neljä karttojen teemoja syventävää ja avartavaa keskustelutilaisuutta. Alustajiksi on kutsuttu kaupunkiympäristön tutkijoita ja sitä aktiivisesti muovaavia kansalaistoimijoita.
Tutkimuksen avulla myös kehitetään osallistavan kartoituksen menetelmiä.
– On selvää, että digitaalinen paikkatieto on tullut jäädäkseen. Tässä tapahtumassa paperikartta tekee kuitenkin paluun – tosin uudenlaisena, ihmisten kirjoa yhteen tuovana elementtinä. Se tarjoaa joustavan, helposti lähestyttävän työvälineen tutun kaupungin ajattelemiseksi uudesta vinkkelistä.
Alhojärvi muistuttaa, ettei tarkoituksena ole ihannoida kaikkea yhteistä ja jaettua, vaan nostaa esiin myös mahdollisia ristiriitoja ja eripuraa.
– Suunnistamme yhteisessä kaupungissa hyvin erityyppisten karttojen avulla. Kun kokemukset ja näkemykset kaupungista tuodaan yhteen, voidaan saavuttaa syvempää tietoa erilaisuudesta, joka on jaetun tilan välttämätön ominaisuus.
Tutkimuksen tavoitteena on lisätä ymmärrystä Joensuun yhteisvauraudesta sekä kaupunkiympäristön kokemisen rikkaudesta. Tutkimuksessa tuotetaan tietoa erityisesti siitä, miten omistamiseen ja jakamiseen liittyvät käsitykset muuttuvat sekä myös siitä, miten nämä muutokset näkyvät Joensuun kaupunkitilassa.
Keskustelutilaisuudet ja tapahtuman aikataulut
Joensuun yhteisöllinen kartoitushanke on osa Koneen säätiön rahoittamaa hanketta ”Omistuksenjälkeisyys talouden muutoksen tulkintana ja kokemuksena” (2022–2025).
