Kliinisen farmasian alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa Kuopion kampuksella. Tilaisuutta voi seurata myös verkossa.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Lääkitysturvallisuuteen liittyvät ongelmat, kuten lääkityspoikkeamat ja lääkkeiden haittatapahtumat, aiheuttavat merkittäviä riskejä potilaiden hoidon turvallisuudelle maailmanlaajuisesti. Lääkityspoikkeamat ovat suurelta osin ehkäistävissä olevia vaaratapahtumia, ja niitä ilmenee lääkehoitoprosessin kaikissa vaiheessa. Niistä suuri osa jää kuitenkin kokonaan havaitsematta ja havaituistakin vain pieni osa tilastoidaan tai raportoidaan. Tietoa kertyy paljon myös luokittelemattomaan, rakenteettomaan muotoon vapaasti kirjoitettuna tekstinä, jolloin sen laajamittainen hyödyntäminen ja analysointi on haastavaa. Lääkitysturvallisuuden arviointimenetelmät ovat siis rajallisia, eikä yksittäistä menetelmää hyödyntämällä saa kovin kattavaa kuvaa kokonaisuudesta.
Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena oli hyödyntää Kuopion yliopistollisessa sairaalassa (KYS) jatkuvasti kerättävää potilasturvallisuustietoa aiempaa paremmin lääkitysturvallisuustilanteen analysoimiseksi. Väitöskirjatutkimuksessa ei siis tehty erillisiä interventioita tai lisädatan keruuta, vaan nimenomaan pyrittiin jo olemassa olevien tietojen parempaan hyödyntämiseen.
Tavoitteena oli myös arvioida nykyisiä lääkityspoikkeamien havaitsemis- ja hallintamenetelmiä. Lisäksi tutkimuksessa pyrittiin tunnistamaan uusia lähestymistapoja lääkitysturvallisuuden analysointiin ja kehittämiseen.
Väitöskirjatutkimus sisälsi kolme osatutkimusta, jotka keskittyivät lääkitysturvallisuuden analysoinnin eri näkökulmiin. Ensimmäisessä arvioitiin yleisesti käytetyn Global Trigger Tool (GTT) -menetelmän lääkitysmoduulin tietoja lääkitysturvallisuuden uusien kehityskohteiden tunnistamiseksi ja GTT-menetelmän arvioimiseksi. Toisessa tutkimuksessa analysoitiin lääkityspoikkeamaraporttien vapaasti kirjoitettuja eli luokittelemattomia tietosisältöjä, jotta rakenteetonta tietoa voitaisiin ymmärtää ja hyödyntää paremmin. Kolmannessa tutkittiin lääkityspoikkeamien käsittelyprosessia ja raportointikulttuuria hyödyntämällä lääkityspoikkeamien yhteen koostettujen vaaratapahtumaraporttien tietoja. Tutkimalla suunniteltujen ja toteutettujen lääkitysturvallisuuden kehittämistoimenpiteiden vahvuutta analysoitiin organisaation raportointikulttuuria sekä lääkityspoikkeamien raportoinnin käsittelyprosessia.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Väitöskirjan tutkimukset tarjosivat uutta tietoa ja näkemyksiä organisaatiotason lääkitysturvallisuuden analysointiin hyödyntämällä jo olemassa olevia tietoja. Tutkimusten erilaiset lähestymistavat täydensivät toisiaan ja loivat kattavan kuvan KYSin lääkitysturvallisuuden eri osa-alueista. Kussakin tutkimuksessa esiteltiin uusia lähestymistapoja nykyisten analysointimenetelmien tehostamiseksi.
Ensimmäisessä tutkimuksessa huomattiin, että mukautetun GTT-menetelmän avulla potilastiedoissa havaittujen ”triggerien” määrä ja uusi monilääkitys-triggeri olivat yhteydessä lääkehaittatapahtumien määrään ja sairaalassaoloajan pituuteen.
Toisessa tutkimuksessa esiteltiin uusi vapaaseen tekstiin kohdennettu hakumenetelmä Excel-ohjelmalla toteutettuna. Haku tehosti lääkityksiin liittyvien luokittelemattomien sähköisten lääkityspoikkeamaraporttien analysointia. Haun myötä keskeisten raporttien määrä yli kaksinkertaistui tutkimuksessa tarkastellun kymmenen yleisimmin raportoidun lääkeaineen joukossa. Haku paljasti kokonaan uusia lääkityspoikkeamia, joiden avulla voidaan oppia havaitsemaan riskejä paremmin ja ymmärtämään organisaation lääkitysturvallisuustilannetta kattavammin.
Osana kolmatta tutkimusta luotiin puolestaan lääkitysturvallisuuden kehittämistoimien luokittelemiseen uusi vahvuusluokitteluhierarkia, joka perustuu siihen kuinka järjestelmä- tai ihmiskeskeisiä toimenpiteet ovat. Uusi vahvuusluokitteluhierarkia jaotteli kehittämisehdotukset ja -toimenpiteet vahvoihin, keskivahvoihin ja heikkoihin toimenpideluokkiin. Luokittelu mahdollisti raportointikulttuurin järjestelmällisen analysoinnin osana lääkitysturvallisuuskulttuuria.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Lääkityksiin liittyvien riskien ja haittojen kokonaisvaltainen tunnistaminen edellyttää eri menetelmien yhdistämistä ja hyödyntämistä. GTT on toimiva valinta lääkitysturvallisuuden menetelmävalikoiman yhdeksi osaksi, sillä mukautettuna se mahdollistaa haittatilanteiden riskien tunnistamisen potilastietojen kirjauksista. Raportoitujen lääkityspoikkeamaraporttien yhdistäminen puolestaan mahdollistaa laaja-alaisen oppimisen yksittäistä raporttia kattavammasta näkökulmasta. Raporttien vapaaseen tekstiin kohdennettu uusi hakumenetelmä sekä väitöskirjassa esitelty lääkitysturvallisuuden kehittämistoimien vahvuuksien järjestelmällinen luokittelu soveltuvat arjessa kertyvien potilasturvallisuustietojen parempaan hyödyntämiseen ja näin turvallisemman lääkehoidon edistämiseen, eivätkä vaadi erityisiä ohjelmistoja toteutukseen, vaan onnistuivat yleisesti käytössä olevalla Excel-ohjelmalla.
Huomionarvoista oli, että suuri osa kolmannessa tutkimuksessa arvioiduista kehittämisehdotuksista ja -toimenpiteistä lääkityspoikkeamaraporttien käsittelyn eri vaiheissa olivat luokitukseltaan heikkoja, epämääräisiä tai eivät sisältäneet lainkaan kehittämistoimia. Myös monet vahvat kehittämisehdotukset muuttuivat käsittelyprosessin edetessä heikommiksi toimenpiteiksi, joskin vuosittain tarkasteltuna vahvimpien kehittämistoimenpiteiden osuus oli maltillisesti kasvava. Tekemistä siis riittää lääkitysturvallisuuskulttuurin vaalimisessa ja tietoisuuden lisäämisessä.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Väitöskirja on vuonna 2022 käynnistyneen uuden, kliinisen farmasian opintosuunnan ensimmäinen väitöskirja, joten sekä tutkimusaihe että tutkimusryhmä rakentuivat uuden ympärille lääkitysturvallisuuden tematiikkaan. Tutkimuksen aineistona hyödynnettiin KYSin tietoaineistoja vuosilta 2017–2021, joita kertyi osana KYSin normaalia rutiinitoimintaa. Tutkimuksessa ei siis tehty erillisiä interventioita tai lisädatan keruuta, vaan nimenomaan hyödynnettiin jo olemassa olevia tietoja entistä tehokkaammin turvallisemman lääkehoidon edistämiseksi. Myös tutkimusmenetelminä hyödynnettiin data-analyysitapoja, joita sovellettiin suoritettavaksi arkipäiväisillä työkaluilla ilman kalliita erillisiä ohjelmistolisenssejä, koska menetelmien haluttiin olevan toistettavissa ja saavutettavissa sote-yksiköiden arkityössäkin. Väitöskirja osuu näin ollen yliopiston ja terveydenhuollon reaalimaailman rajapinnalle vahvistaen tämän yhteistyön tarvetta ja hyötyjä – mikä itse asiassa on myös täysin linjassa nykyisen työroolini kanssa Itä-Suomen yliopiston ja Pohjois-Savon hyvinvointialueen uudessa kliinisen farmasian yhteisopetuspestissä.
Proviisori Ville Valkosen väitöskirja Improving learning from medication safety with data analysis: Towards safer medication (Lääkityspoikkeamista oppiminen data-analyysiä hyödyntämällä: Kohti turvallisempaa lääkehoitoa) tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii hallintoylilääkäri Veli-Matti Ulander, HUS Helsingin yliopistollinen sairaala, ja kustoksena yliopistotutkija Miia Tiihonen, Itä-Suomen yliopisto.
Lisätietoja:
Proviisori Ville Valkonen, ville.valkonen@uef.fi, 0503224174, https://uefconnect.uef.fi/ville.valkonen/
