Hoitotieteen alan väitöskirja tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa Kuopion kampuksella.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Väitöstutkimuksessa tarkasteltiin terveydenhuollon ammattilaisia lääkitysvirheiden toisina uhreina ja heidän näkemyksiään saamastaan tuesta.
Lääkitysvirheet on maailmanlaajuisesti jo pitkään tunnustettu merkittäväksi huolenaiheeksi terveydenhuollossa. Yhdysvaltain kansallinen lääketieteellinen akatemia NAM ja Maailman terveysjärjestö WHO ovat raportoineet, että lääkitysvirheet ovat sairaalahoidossa olevien potilaiden kolmanneksi yleisin kuolinsyy ja ne aiheuttavat vuosittain globaalisti noin 42 miljardin Yhdysvaltain dollarin kustannukset. Vaikka lääkitysvirheiden välitön ja näkyvin vaikutus kohdistuu potilaisiin, ne voivat vaikuttaa syvästi myös osallisina olleisiin terveydenhuollon ammattilaisiin. Heitä kutsutaankin lääkitysvirheiden toisiksi uhreiksi, englanniksi ”second victim”.
Second victim -ilmiötä on tutkittu laajasti ja termiä on käytetty kansainvälisesti kuvaamaan niitä psykologisia, fyysisiä ja sosiaalisia seurauksia, joita terveydenhuollon ammattilaisille virheestä koituu. Aiemmin ei ole kuitenkaan juuri tutkittu, miten suomalaiset terveydenhuollon ammattilaiset ovat kokeneet tällaisia tilanteita ja selviytyneet niistä. Näin ollen oli korkea aika tutkia heidän kokemuksiaan ja heille suunnattujen tukitoimien saatavuutta ja tehokkuutta. Tutkimus tuottikin tietoa myös siitä, miten lääkitysvirheisiin osallisina olleita terveydenhuollon ammattilaisia voitaisiin tukea paremmin.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Tutkimus tuotti arvokasta tietoa ilmiöstä, joka tunnetaan myös Suomessa, mutta joka on täällä jäänyt vielä vähälle huomiolle. Tutkimus tarkasteli erityisesti suomalaisten terveydenhuollon ammattilaisten tunnereaktioita lääkitysvirheiden jälkeen ja heidän saamaansa ja toivomaansa tukea. Lähtökohtana olivat aiemmat tutkimukset Englannista ja Walesista, joissa selvitettiin terveydenhuollon ammattilaisten lääkitysvirheraporteissa ilmaisemia tunteita. Suomalaisten sairaanhoitajien negatiiviset tunnekokemukset vastasivat aiempien tutkimusten havaintoja. Lisäksi havaittiin, että se, johtaako virheestä ammattilaiselle koituva kuormitus esimerkiksi irtisanoutumisaikeisiin ja poissaoloihin, riippuu myös organisaation tarjoamasta tuesta. Poissaolojen lisääntymistä ei suomalaisilla työpaikoilla kuitenkaan juuri havaittu. Toisin kuin odotettiin, työntekijän resilienssillä ei ollut merkittävää yhteyttä hänen kokemansa kuormitukseen tai tuen saantiin lääkitysvirheen jälkeen.
Tutkimuksessa yhdistetiin ainutlaatuisella tavalla eri tutkimusasetelmia ja analyysimenetelmiä. Lisäksi käännettiin ja validoitiin Suomen oloihin soveltuva mittari second victim -ilmiön tutkimiseen.
Tutkimus tuotti kaivattua tietoa terveydenhuollon ammattilaisten hyvinvoinnista haittatapahtumien jälkeen. Kyseessä oli ensimmäinen tutkimus aihepiiristä Suomessa ja tulokset antavat lähtökohtia jatkotutkimukselle. Tutkimus hyödyttää myös potilaita, sillä hoitohenkilökunnan hyvinvoinnin tukeminen parantaa terveydenhuollon turvallisuutta ja viime kädessä myös hoitotuloksia.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Tuloksia voidaan hyödyntää terveydenhuollossa systemaattisten tukitoimien kehittämiseksi virheissä osallisina olleille ammattilaisille. Suomesta saatu tieto auttaa myös muokkaamaan jo olemassa olevia tukiohjelmia täkäläisiin oloihin. Näihin panostamalla parannetaan terveydenhuollon ammattilaisten selviytymistä virheistä ja niihin liittyvistä emotionaalisista ja psykologisista haasteista, mikä edistää viime kädessä joustavuutta ja hoidon laatua.
Tutkimus voi myös tukea siirtymistä rankaisevasta, syyllistävästä työkulttuurista avoimeen ja oikeudenmukaiseen kulttuuriin, jossa painotetaan virheistä oppimista eikä leimata virheiden tekijöitä. Näin edistettäisiin turvallisempaa ja kannustavampaa terveydenhuollon työympäristöä.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Kyseessä oli neljästä osatutkimuksesta koostuva monimenetelmätutkimus. Ensimmäinen oli retrospektiivinen laadullinen kuvaileva tutkimus jossa analysoitiin 72,390 lääkitysvirheilmoitusta Englannista ja Walesista vuodelta 2016. Toisessa osatutkimuksessa tehtiin puolistrukturoitu haastattelu suomalaisille sairaanhoitajille. Kolmas käsitti Second Victim Experience and Support Tool (Revised) -mittarin kääntämisen ja psykometrisen validoinnin suomeksi. Mittarin avulla tehtiin poikkileikkauskysely, jossa selvitettiin suomalaisten terveydenhuollon ammattilaisten tunteita ja kokemuksia lääkitysvirheiden jälkeen sekä käsityksiä työpaikan tarjoamasta tuesta. Lääkitysvirheiden aiheuttamia haasteita sekä saatua ja toivottua työpaikan tukea selvitettiin myös kolmella avoimella kysymyksellä.
Master of Public Health, sairaanhoitaja Sanu Mahatin väitöskirja Healthcare Professionals as Second Victims of Medication Errors and their Perceptions of Support tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä väitöstilaisuudessa toimii professori Maritta Välimäki Helsingin yliopistosta ja kustoksena apulaisprofessori Marja Härkänen Itä-Suomen yliopistosta. Tilaisuus on englanninkielinen.
Lisätietoja:
Sanu Mahat, MPH, sanu.mahat@uef.fi, +358406755623, https://uefconnect.uef.fi/en/sanu.mahat/
