Epidemiologian alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa Kuopion kampuksella. Tilaisuutta voi seurata myös verkossa.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Väitöstutkimukseni selvittää koherenssin tunteen yhteyksiä kuolleisuuteen. Koherenssin tunne -kyselymittari mittaa henkilön suhtautumista elämään kolmessa ulottuvuudessa: elämän ymmärrettävyydessä, hallittavuudessa ja merkityksellisyydessä. Kansanterveyden kannalta psykososiaaliset tekijät, kuten koherenssin tunne, ovat tärkeitä determinantteja.
Aiempi tutkimus on osoittanut, että vahva koherenssin tunne korreloi positiivisesti psyykkisen ja itsearvioidun terveyden kanssa. Kuitenkin koherenssin tunteen kyvystä ennakoida fyysistä ja objektiivisesti mitattua terveyttä on vähän tutkimusta. Tutkimusaiheen syventäminen on tärkeää, sillä se voi auttaa suuntaamaan resursseja tukemaan yksilöiden kykyä kohdata elämän haasteita ja näin edistää kansanterveyttä laajemmin. Tämä on erityisen tärkeää väestön ikääntyessä ja terveydenhuollon kustannusten noustessa.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Väitöstutkimukseni keskeiset tulokset ja havainnot voidaan tiivistää seuraavasti:
Heikko koherenssin tunne on yhteydessä suurentuneeseen kuolleisuusriskiin aikuisväestössä. Heikolla kolmanneksella oli noin 17 prosenttia suurempi kuolemanriski kuin vahvalla. Kokonaisuudessaan koherenssin tunne voi olla merkittävä tekijä kuolleisuusriskin hallinnassa ja mahdollisesti sen vähentämisessä.
Koherenssin tunteen heikkeneminen liittyy lisääntyneeseen kuolleisuuden vaaraan itäsuomalaisten miesten keskuudessa: noin kuuden prosentin heikentyminen on yhteydessä noin 35 prosenttia suurempaan kuolleisuuden vaaraan. Toisaalta koherenssin tunteen vahvistumisella ei havaittu selvää yhteyttä kuolleisuuteen. Siksi koherenssin tunteen ylläpitäminen saattaa olla terveydelle tärkeämpää kuin sen parantaminen.
Koherenssin tunteen kolmesta ulottuvuudesta ainoastaan merkityksellisyys ja erityisesti sen kysymys "Kuinka usein sinulla on sellainen tunne, ettet oikeastaan välitä siitä mitä ympärilläsi tapahtuu?" ovat yhteydessä kuolleisuuden vaaraan itäsuomalaisten miesten keskuudessa. Heikot pisteet välittämisessä liittyvät 18 prosenttia korkeampaan kuolleisuuden vaaraan kuin vahvat. Tämä havainto korostaa elämän merkityksellisyyden ja erityisesti välittämisen näkökulman tärkeyttä kuolleisuuden vaaran ennustajana.
Yhdessä nämä havainnot tukevat koherenssin tunne -mittarin kehittäjän Aaron Antonovskyn teoriaa, jonka mukaan koherenssin tunne ja erityisesti kokemus elämän merkityksellisyydestä voivat toimia suojaavina tekijöinä negatiivista stressiä vastaan ja siten edistää terveyttä.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Väitöstutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää tietoisuuden lisäämisessä psykologisten tekijöiden ja koherenssin tunteen tärkeydestä kansanterveyden edistämisessä. Tuloksia voidaan käyttää myös suuntaamaan resursseja, jotka edistävät psykososiaalista hyvinvointia ja tukevat koherenssin ja erityisesti merkityksellisyyden tunnetta väestötasolla.
Tulosten perusteella voidaan kehittää ja toteuttaa interventioita, jotka keskittyvät koherenssin tunteen ja erityisesti merkityksellisyyden tukemiseen. Esimerkiksi mielenterveysohjelmat, jotka kehittävät stressinhallintaa, resilienssiä ja elämänhallinnan taitoja, voivat auttaa yksilöitä kehittämään vahvemman koherenssin tunteen, mikä puolestaan saattaa alentaa kuolleisuusriskiä.
Yksilötasolla henkilöt voivat käyttää näitä tietoja henkilökohtaisen hyvinvoinnin parantamiseen ymmärtämällä paremmin, miten koherenssin tunne vaikuttaa terveyteen, ja miten sitä voi tukea. Esimerkiksi henkilökohtainen pohdinta ja itsereflektio elämän merkityksellisyydestä, hallinnasta ja ymmärrettävyydestä voivat auttaa yksilöitä tunnistamaan ja käsittelemään elämänsä stressitekijöitä.
Jatkotutkimusten kannalta koherenssin tunne -mittarin kysymyksistä erityisesti välittäminen ympäröivistä tapahtumista näyttäisi ennakoivan kuolleisuutta. Siksi tämä yksittäinen kysymys ansaitsee lisähuomiota ja -tutkimusta terveystieteissä.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Väitöstutkimukseni koostuu kolmesta osajulkaisusta. Niistä ensimmäinen on systemaattinen katsaus ja meta-analyysi, joka yhdistää kahdeksan prospektiivisen kohorttitutkimuksen tulokset. Tutkimusten yhteenlaskettu osallistujamäärä oli 48138 ja seuranta-aika keskimäärin 14,1 vuotta. Tutkimusten yhdistetty efektikoko (riskisuhde) laskettiin käyttäen satunnaisten efektikokojen mallia.
Toinen osatutkimus tarkastelee koherenssin tunteen muuttumisen yhteyttä kuolleisuuteen kuopiolaisen Sepelvaltimotaudin vaaratekijät (SVVT) -tutkimukseen osallistuneilla miehillä Itä-Suomesta. Alkuperäisestä 2682 henkilön kohortista 854 vastasi koherenssin tunne -kyselyyn sekä lähtötasolla (vuosina 1984–1989) että seurannassa (noin 11 vuotta myöhemmin). Tilastollisena menetelmänä oli Cox:n suhteellisen vaaran malli.
Kolmas osatyö tutkii koherenssin tunteen ulottuvuuksien ja yksittäisten kysymysten yhteyksiä kuolleisuuteen. Aineistona oli 2315 itäsuomalaista miestä SVVT-kohortista. Heitä seurattiin 25 vuoden ajan, ja kuolleisuuden vaarasuhde laskettiin Coxin suhteellisen vaaran mallin avulla.
TtM Ilkka Piiroisen väitöskirja Associations between sense of coherence and mortality: A study based on data from the Kuopio Ischaemic Heart Disease Risk Factor Study (Koherenssin tunteen yhteydet kuolleisuuteen. Aineistona kuopiolainen sepelvaltimotaudin vaaratekijät -tutkimus) tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori Taru Feldt Jyväskylän yliopistosta ja kustoksena tutkimuspäällikkö Ari Voutilainen Itä-Suomen yliopistosta.
Lisätietoja:
TtM Ilkka Piiroinen, piiroinen44@gmail.com, 0405960690
