Suomen Akatemian biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta (BTY) valitsi 24 uutta akatemiatutkijaa ja 33 tutkijatohtoria.
Itä-Suomen yliopistossa rahoituksen saivat neljä uutta akatemiatutkijaa ja yksi tutkijatohtori, kokonaisrahoituksen ollessa noin 2,1 miljoonaa euroa.
Akatemiatutkijat (447 650 e per tutkija)
Henri Leinonen, Katse kohti systeemifarmakologiaa - uudenlaisen lääkehoidon kehittäminen verkkokalvorappeumatauteihin
Verkkokalvorappeumat ovat sokeutumiseen johtavia tauteja, joista useimpiin ei ole etenemistä estäviä hoitoja. Erityisesti silmänpohjan ikärappeuma on vakava terveydenhuollon rasite. Taustalla olevasta patologiasta riippumaton verkkokalvon rappeumaa hidastava hoito voisi tuoda ratkaisuja nopeimmin, etenkin jos voisimme käyttää jo muihin käyttötarkoituksiin hyväksyttyjä lääkkeitä. Olen ollut vuosia Yhdysvalloissa kehittämässä yhdistelmälääkehoitoa, joka uusiokäyttää tunnettuja G-proteiinijärjestelmään vaikuttavia lääkkeitä. Olemme todistaneet ko. hoidon tehokkaaksi useissa verkkokalvorappeuman tautimalleissa. Tarkoituksenani on jatkaa samaa tutkimusta Suomessa ja etenkin kehittää paikallisesti lasiaisinjektiona annettavaa hoitoa lääkehaittavaikutusten vähentämiseksi. Tavoitteenani on kehittää ensimmäinen kliininen lääkehoito, joka hidastaa verkkokalvorappeuman etenemistä. Yhdistetty useiden lääkkeiden uusiokäyttö ja paikallinen annostelu olisi lääketieteellinen läpimurto.
Ville Paakinaho, Lääkeresistenssin aiheuttama kromatiinirakenteen ja transkriptiotekijöiden aktiivisuuden uudelleen ohjelmointi eturauhassyövässä
Tutkimushanke pyrkii selvittämään, kuinka lääkeresistenssi muuttaa transkriptiotekijöiden aktiivisuutta eturauhassyövässä. Viime vuodet ovat tuoneet markkinoille useita toimivia syöpälääkkeitä. Tästä huolimatta, useat syövät muodostavat näille lääkkeille resistenssin. Tutkimuksemme pyrkii selvittämään, kuinka lääkeresistenssi eturauhassyövässä muuttaa transkriptiotekijöiden aktiivisuutta. Tulemme käyttämään tutkimuksessamme sekä koko perimän laajuisia yksittäisten solujen genomiikan menetelmiä että elävien solujen yksittäisten molekyylien kuvantamistekniikoita. Käyttämällä bioinformatiivisia analyysejä, rakennamme kattavan mallin proteiinien toiminnasta lääkeresistenssin aikana. Tämä malli perustuu tuloksiin sekä yksittäisistä soluista että yksittäisistä molekyyleistä. Tuloksistamme saatava uusi tieto auttaa meitä ymmärtämään paremmin, kuinka proteiinit vaikuttavat lääkeresistenssin syntyyn. Näin ollen tutkimuksemme tarjoaa uusia työkaluja syöpälääkkeiden ja hoitojen kehitystyöhön.
Henri Siljanen, Mikrobiologiset dityppioksidin (N2O) metaboliaa säätelevät mekanismit maan päällisessä kasvillisuudessa - merkittävä pohjoinen N2O nielu?
Dityppioksidin (N2O) pelkistyminen molekylaariseksi typeksi (N2) on viimeinen vaihe täydellisessä denitrifikaatiossa. Siksi se on globaalisti merkittävä ja välttämätön komponentti typen kierrossa. Boreaalisella alueella on tiettyjä kasvillisuuslajeja, joilla on kyky kuluttaa ilmakehän N2O:ta. Siksi niillä on suuri potentiaali N2O:n sieppaamiseksi ilmakehästä ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. N2O:ta kuluttavista mikrobeista näissä ympäristöissä tiedetään kuitenkin vähän, vaikka niiden ilmastollinen potentiaali voikin olla suuri. Ehdotetussa tutkimuksessa tarkastellaan N2O: ta kuluttavia mikrobiyhteisöjä näissä ympäristöissä. Projekti tuottaa uusia ideoita ja menetelmiä kestävälle metsän ja turvemaan hoidolle sekä tekniikoita N2O: n talteenottoa varten.
Ursula Strandberg, B12 vitamiinin saatavuus ja ekologinen merkitys järviekosysteemeissä – PhytoVital
Kasviplanktonilla on valtava merkitys järviekosysteemeille, sillä ravintoverkot, kalatuotantoa myöten, ovat riippuvaisia kasviplanktonin tuottamasta energiasta ja ravinteista. Tämän takia on kriittistä tuntea tekijät ja olosuhteet, jotka vaikuttavat kasviplanktonyhteisöön. Tässä työssä selvitämme B12-vitamiinin pitoisuuksia ja merkitystä suomalaisten ja keskieurooppalaisten järvien kasviplanktonyhteisön säätelijänä. Merissä B12-vitamiinin on todettu säätelevän kasviplankton tuotantoa ja lajisto, mutta asiaa ei ole aiemmin tutkittu järvissä. Tutkimus tehdään Itä-Suomen yliopistossa yhteistyössä kansallisten ja kansainvälisten tutkijoiden kanssa.
Tutkijatohtori (258 326 e)
Suvi Linna-Kuosmanen, Sepelvaltimotautimekanismien identifiointi potilasnäytteistä uusilla syväsekvensointimenetelmillä
Sepelvaltimotauti tappaa vuosittain yli 9 miljoonaa ihmistä. Sen yleisimpiä seurauksia ovat sydäninfarkti ja sydämen vajaatoiminta. Sepelvaltimotaudin biologinen tausta on pääosin tuntematon, eikä parannuskeinoa ole. Tehokkainta hoitoa olisikin sen riskitekijöiden eliminoimiseen ja luotettavaan alkuvaiheen diagnosointiin perustuva ennaltaehkäisy. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää sepelvaltimotaudin syntymekanismeja ja löytää uusia diagnostisia merkkiaineita. Lähtökohtana on ihmisen sydänkudosnäytteet, joista selvitetään: a) geenit, joiden ilmennys on muuttunut sairailla terveisiin nähden, b) genomiset alueet, jotka säätelevät geenien toimintaa ja c) geneettiset variaatiot, jotka muuttavat näiden geenien /säätelyalueiden toimintaa altistaen sairaudelle. Projektissa yhdistetään uniikit potilasnäytteet ja uusimmat molekyylibiologiset tekniikat innovatiivisiin syväanalyysitekniikoihin ja käytetään siten aivan uudenlaista lähestymistapaa sepelvaltimotautitutkimukseen.
Tutkijoiden yhteystiedot UEF Connect
