Ympäristö- ja biotieteiden laitos - Uutiset

FM Tuukka Ihantola osoittaa väitöstukimuksessaan, että termoforeettinen solualtistuslaitteisto on tehokkuudeltaan parempi kuin markkinoilla oleva gravitaatioon ja hiukkasvaraukseen perustuva altistuslaitteisto.

MSc Norul Sobujin väitöstutkimuksen mukaan ilmaston lämpeneminen saa aikaan metsähaavalla kasvun lisääntymisen ja vähentää puolustuskemiaan kuuluvien fenoliyhdisteiden määriä. Vasteen voimakkuuteen voi vaikuttaa pitemmällä aikavälillä puiden kyky sopeutua muuttuneisiin lämpötilaoloihin. 

Kansallisessa saimaannorppasymposiumissa käsitellään laajasti saimaannorpan biologiaa, tutkimusta ja suojelua.

Maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen on yksi etappi matkalla hiilineutraaliin Suomeen. Päästöjä tuottavat eläimet ja viljelysmaa. Päättäjiä ja tutkijoita kiinnostavat erityisesti turvepellot.

Ecosystems-sarjassa julkaistussa artikkelissa testattiin Landsat-satelliittiaineistojen soveltuvuutta aapasoiden rimpien häviämisen havaitsemiseen.

Linguatula on äyriäisiin kuuluva nenänielun loinen. Koiran tartunta voi aiheuttaa tartuntariskin myös ihmiselle. Itä-Suomen yliopistossa tehty DNA-tutkimus varmisti, että loinen kuului Linguatula serrata -lajiin.

​​​​​​​DI Heikki Suhonen kehitti väitöstutkimuksessaan uusia sähköisiä suodatusmenetelmiä, joita sovelletaan puun pienpolton hiukkaspäästöjen vähentämiseksi.

MSc Melak Weldenegodguadin väitös on ensimmäinen laaja tutkimus poron geenien toiminnasta rasvakudoksissa eri elinympäristöissä eri vuodenaikoina.

Jenny ja Antti Wihurin rahasto on myöntänyt Itä-Suomen yliopiston tutkijoille keväällä järjestetystä yleisestä apurahahausta kaikkiaan 297 000 euroa.

Hedelmättömyys tulisi määritellä paljon nykyistä laajemmin ja kattavammin, toteaa akatemiatutkija Jukka Kekäläinen Itä-Suomen yliopistosta Human Reproduction -tiedelehdessä julkaistussa mielipidekirjoituksessa.