Apteekkien itsehoitolääkeneuvonnassa on vaihtelua ja kehittämisen varaa, osoittaa tuore Itä-Suomen yliopiston ja Fimean yhteistyössä toteuttama tutkimus. Lääkeneuvonta oli erinomaista kymmenessä prosentissa haamuasiakaskäynneistä, joita tutkimuksessa tehtiin kaikkiaan 292 eri puolilla Suomea sijaitseviin apteekkeihin.
Lääkeneuvonnan laatua arvioitiin kolmen erilaisen asiakastapauksen kautta: ibuprofeenia kauppanimellä Burana hakeva asiakas, lisäneuvontaa vaativaa itsehoitolääkettä kauppanimellä Pronaxen pyytävä asiakas ja nenäsumutetta pyytävä asiakas.
Lääkeneuvonnan laatu arvioitiin erinomaiseksi 20 prosentissa tapauksista asiakkaan pyytäessä Pronaxenia ja 7 prosentissa tapauksista asiakkaan pyytäessä nenäsumutetta. Buranaa haettaessa lääkeneuvonta arvioitiin erinomaiseksi vain kahdessa prosentissa tapauksista. Neuvonta oli myös keskimäärin laadukkaampaa asiakkaan hakiessa nenäsumutetta tai kauppanimellä Pronaxenia kuin haettaessa kauppanimellä Buranaa. Kaikkiaan Buranaa hakeneista haamuasiakkaista 32 prosenttia, Pronaxenia hakeneista 87 prosenttia ja nenäsumutetta hakeneista 99 prosenttia sai neuvontaa apteekista.
– Apteekkien lääkeneuvonnan merkitys turvallisen lääkehoidon varmistamisessa on merkittävä nimenomaan itsehoidossa, jossa apteekin farmaseuttinen henkilökunta on usein asiakkaan ensimmäinen tai ainoa kontakti terveydenhuoltoon, toteaa väitöskirjatutkija Niina Alastalo.
Tutkimuksen mukaan kehittämisen varaa on erityisesti itsehoidon kipulääkkeiden tarpeen ja soveltuvuuden arvioinnissa sekä lääkkeen käytön neuvonnassa. Tutkimuksessa mukana olleet ibuprofeeni (Burana) ja naprokseeni (Pronaxen) on tutkimuksen jälkeen luokiteltu Fimean riskilääkeluokituksen mukaan itsehoidon riskilääkkeisiin, mikä korostaa lääkeneuvonnan kehittämisen tarvetta apteekeissa.
– Itsehoidon ohjaus on apteekkien ydintehtävä osana sosiaali- ja terveydenhuollon hoitoketjuja ja sen laadukas toteutuminen kaikille asiakkaille pitäisi olla apteekkien kunnia-asia, linjaa professori Katri Hämeen-Anttila.
– Erityisesti nyt, kun myös Petteri Orpon hallitusohjelmassa tunnistetaan apteekkien rooli osana terveydenhuoltojärjestelmää ja apteekkien suuri merkitys potilaan onnistuneen lääkehoidon toteutumisessa.
Exploratory Research in Clinical and Social Pharmacy -tiedelehdessä julkaistu tutkimus perustuu Itä-Suomen yliopiston ja Fimean yhteistyössä toteuttamaan tutkimukseen apteekkien itsehoitolääkeneuvonnan toteutumisesta ja laadusta. Aineisto kerättiin haamuasiakasmenetelmällä 146 suomalaisesta apteekista siten, että yhdessä apteekissa asioitiin kaksi kertaa vuosien 2016–2018 välillä. Lääkeneuvonnan laatu arvioitiin jokaiselle haamuasiakastapaukselle erikseen luodun pisteytyksen mukaan: heikko (1–2 pistettä), keskinkertainen (3–4 pistettä) ja erinomainen (5–6 pistettä).
Lisäneuvontaa vaativan itsehoitolääkkeen myynnissä farmaseutin tulee noudattaa myyntiluvan yhteydessä hyväksyttyä kirjallista protokollaa.
Tämän havainnointiin perustuvan tutkimuksen tuloksia ei voida yleistää kattamaan kaikkea suomalaisapteekkien lääkeneuvontaa, koska tulokset perustuvat kolmeen valittuun haamuasiakastapaukseen.
Tutkimusartikkeli:
Alastalo N, Siitonen P, Jyrkkä J, Hämeen-Anttila K. The quality of non-prescription medicine counselling in Finnish pharmacies – A simulated patient study. Exploratory Research in Clinical and Social Pharmacy 11: 100304, 2023
Tutkimusryhmän verkkosivut:
https://uefconnect.uef.fi/tutkimusryhma/laakepolitiikan-tutkimusryhma/#information
