Historian alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa Joensuun kampuksella. Väitöstilaisuutta voi seurata myös verkossa.
FM Anne Pitkänen, väitös 11.4.2025: Näkemyserot Suomen ja Norjan välisen rajan merkityksestä vuosina 1941–45 aiheuttivat kiistoja paikallisen väestön, saksalaisten sotilasviranomaisten ja suomalaisten siviiliviranomaisten välillä
Historian alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa Joensuun kampuksella. Väitöstilaisuutta voi seurata myös verkossa.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Selvitän sekä analysoin väitöstutkimuksessani ilmiöitä, joita saksalaisten ylirajainen liike synnytti Suomen ja Norjan rajaseudulla kriisivuosina 1941–1945. Saksan armeija oli merkittävä toimija alueella kyseisenä aikana ja tutkimuksessa perehdytään Saksan armeijan aiheuttamiin tapahtumaketjuihin saksalaisesta, suomalaisesta ja norjalaisesta näkökulmasta. Alueellisesti tutkimus painottuu Suomen ja Norjan rajaseudulle, erityisesti Petsamon alueelle. Tutkimuksessa tarkastellaan pohjoista rajaseutua ylirajaisena kokonaisuutena, jolloin on mahdollista täydentää kuvaa arktisesta rajaseudusta. Tutkimus tarjoaa uusia näkökulmia arktiseen rajaseutuun sekä rajaseudun toimijoihin.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Suomen ja Norjan välinen rajaseutuliikenne kasvoi ja aktivoitui merkittävästi vuosina 1941–1945 ja lisääntyneen liikenteen seurauksena alueen infrastruktuuria kasvatettiin. Suomalaisten ja saksalaisten yhteistyö oli rajaseudulla joustavaa ja lehdistössä luotiin mielikuvaa vahvoista aseveljistä. Tästä huolimatta poliittiset näkemyserot rajan merkityksestä aiheuttivat kiistoja paikallisen väestön, saksalaisten sotilasviranomaisten ja suomalaisten siviiliviranomaisten välillä. Saksalaiset pitivät Suomen ja Norjan välistä rajaa hidasteena ja merkityksettömänä paperirajana, kun taas suomalaiset siviiliviranomaiset korostivat rajan merkitystä valtion rajana. Suomalaisten ja norjalaisten suhteet kriisivuosina olivat ristiriitaiset, sillä suomalaiset tekivät yhteistyötä Saksan kanssa, mutta pyrkivät samaan aikaan olemaan ärsyttämättä Norjan pakolaishallitusta. Saksalaisille pohjoinen rintama oli sotilaallisesti vähäpätöinen, mutta poliittisesti ja raaka-aineiden hankinnan kannalta tärkeä.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Tutkimus lisää tietoa Suomen ja Norjan rajaseudusta kriisiaikoina. Arktisen alueen merkitys kasvaa nykyaikana, ja väitöstutkimus nostaakin esiin uusia näkökulmia alueen rajaseudun historiasta sekä suurten sotilaallisten yksiköiden toiminnasta rajaseudulla arktisissa olosuhteissa.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Tutkimus on empiirinen tutkimus, joka sijoittuu rajatutkimuksen kenttään ja sitoutuu laajemmin toisen maailmansodan kriisivuosien tutkimukseen Pohjoiskalotilla. Laadullisen tutkimuksen menetelmiä ovat temaattinen analyysia ja lähiluku (close reading). Keskeisimmät aineistot ovat Saksan armeijan Suomeen sijoitettujen yksiköiden aineistokokonaisuus, joka on kuvattu mikrofilmeille ja löytyy Kansallisarkistosta. Tutkimuksessa on myös hyödynnetty Organsiaatio Todtin arkistokokonaisuutta Norjan Riksarkivetissa. Lisäksi työssä on hyödynnetty Yhteysesikunta Roin arkistokokonaisuutta Kansallisarkistossa sekä Lapin maaherra Kaarlo Hillilän päämajaan lähettämiä raportteja, jotka löytyvät Kansallisarkistosta ja Urho Kekkosen arkistosta. Tutkimus on osa yliopistonlehtori Pasi Tuunaisen johtamaa Transnationaalinen liikkuvuus Euroopan pohjoisessa kriisiaikoina 1941–1945 -hanketta, jota rahoitti Koneen säätiö. Lisäksi tutkimusta ovat rahoittaneet Kulttuurirahasto ja Eemil Aaltosen säätiö myöntämillään apurahoilla.
FM Anne Pitkäsen historian alaan kuuluva väitöskirja Arktisilla rajoilla. Saksalaisten ylirajainen liike suomalaisnorjalaisella rajaseudulla 1941–1945 tarkastetaan yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori Laura Kolbe Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Maria Lähteenmäki Itä-Suomen yliopistosta.
