Itä-Suomen yliopiston menestystarina saa jatkoa, mikä näkyy kumppanuuksien vahvistumisena ja vaikuttavina tekoina tulevaisuudessakin. Yliopiston 15-vuotisjuhlassa muisteltiin yliopiston syntyvaiheita, kun Joensuun ja Kuopion yliopistot yhdistyivät Itä-Suomen yliopistoksi vuoden 2010 alussa. Vuosijuhlassa allekirjoitettiin yliopiston ja kampuskaupunkien strateginen kumppanuussopimus sekä julkistettiin yliopiston ensimmäisen vaikuttavuuspalkinnon saaja.
Vuosijuhlan puheessaan rehtori Tapio Määttä kertasi Itä-Suomen yliopiston perustamisvaiheita ja samalla haastoi kysymyksillään keskeisiä henkilöitä muistelemaan yliopiston perustamista ja myöhempiä vaiheita.
– Keskustelut yhteistyön syventämisestä silloisten Joensuun ja Kuopion yliopistojen välillä käynnistyivät osana hallituksen tuolloin ajamaa korkeakoulujen rakenteellista kehittämistä. Yliopistokentässä termistä on sittemmin tullut lähinnä kirosana, mutta jälkeenpäin arvioituna monet toimet ovat osoittautuneet tärkeiksi ja kestäviksi, Määttä totesi.
Määtän mukaan Itä-Suomen yliopiston perustaminen on osoittautunut menestystarinaksi. Tämä näkyy muun muassa siinä, että UEF nousi viime vuonna neljänneksi suurimmaksi suomalaisyliopistoksi maisterintutkintojen määrässä mitattuna.
– Ensimmäisenä toimintavuotenamme vuonna 2010 Itä-Suomen yliopistosta valmistui 1044 maisteria. Se oikeutti meidät sijalle seitsemän yliopistojen suuruusjärjestyksessä. Vuonna 2024 valmistuneita maistereita oli jo 1887, mikä nosti meidät neljänneksi suurimmaksi yliopistoksi, Määttä kertoi.
Kumppanuuksista vahvuutta tutkimuksen ja koulutuksen vaikuttavuuteen
– Itä-Suomen yliopiston tutkimuksen vaikuttavuus perustuu tutkijoidemme kykyyn etsiä tieteen raja-aitoja rikkovia ratkaisuja globaaleihin haasteisiin, totesi tutkimusvararehtori Jussi Pihlajamäki.
Pihlajamäen mukaan vaikuttavuus syntyy aina sidosryhmissä, ja siksi pitkäjänteinen alueellinen, kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö on ratkaisevaa
Koulutuksesta vastaavan vararehtorin Laura Hirston mukaan Itä-Suomen yliopiston koulutuksen vaikuttavuus rakentuu vahvasta tutkimusperustaisuudesta, monitieteisyydestä ja pitkäjänteisestä panostuksesta koulutuksen pedagogiseen kehittämiseen.
– Koulutuksen kehittäminen vaatii, tutkimuksen kehittämisen tavoin, ekosysteemiajattelua ja kumppanuuksia. Laaja-alaisella yhteistyöllä voimme rakentaa tulevaisuuden oppimisympäristöjä, jotka tukevat opiskelijoidemme kasvamista hyvinvoiviksi asiantuntijoiksi, työelämän kehittäjiksi ja laaja-alaisiksi osaajiksi.
Yliopisto vahvistanut kaupunkien yhteistyötä ja kasvua
Joensuun kaupunginjohtaja Jere Penttilän mukaan yliopiston vaikutusta Joensuun alueen kärkitoimialoihin ei voi ylikorostaa. – Joensuu tunnetaan Euroopan metsäpääkaupunkina ja fotoniikan keskuksena korkeatasoisen tutkimuksen ansiosta.
– Joensuun ja Kuopion yliopistojen yhdistyminen on vahvistanut kaupunkien yhteistyötä ja kasvua. Vahva ja kansainvälistyvä yliopisto on molempien kaupunkien kasvun tukipilari, ja yhteistyön tiivistäminen on elintärkeää tulevaisuudessa, Penttilä sanoi.
Kuopion kaupunginjohtaja Soile Lahti korosti yliopiston ja kaupunkien yhteisen tahtotilan merkitystä ja sitoutumista jatkuvaan yhteistyöhön ja sen syventämiseen.
– Itä-Suomen yliopiston ja kampuskaupunkien tiivis yhteistyö on avainasemassa alueen menestykselle, Soile Lahti totesi tervehdyspuheessaan.
– Esimerkiksi FinVectorin toiminta Kuopiossa osoittaa, miten yliopiston osaamisesta voi nousta globaaleja menestystarinoita. Yliopisto rakentaa laajempaa ekosysteemiä ja verkostoa alueelleen, ja samalla se houkuttelee yrityksiä ja muita osaajia lähelleen.
Osallistava ja saavutettava yliopistoyhteisö
Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan (ISYY) hallituksen puheenjohtajan Noora Saramäen näkökulmasta yliopistojen yhdistyminen ei ollut vain hallinnollinen muutos, vaan se toi mukanaan uusia mahdollisuuksia kehittää opiskelijoiden arkea, hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä.
– Opiskelijat ovat sopeutuneet monimuotoiseen opiskelukulttuuriin ja löytäneet uusia tapoja viestiä ja tehdä yhteistyötä yli kampusrajojen.
– Meidän tavoitteenamme on luoda osallistava ja saavutettava yliopistoyhteisö, johon jokainen tuntee yhteenkuuluvuutta, Saramäki totesi vuosijuhlassa.
