Hyppää pääsisältöön

Tarkenna hakuasi

Kuvassa eturauhassyöpäsoluja, joista värjätty KLF4 ja solukalvon CD44-proteiini.

Kuvassa eturauhassyöpäsoluja, joista värjätty KLF4 (punainen) ja solukalvon CD44-proteiini (vihreä). Kuva: Kirsi Kainulainen.

Kasvaimen mikroympäristön tulehdussolut edistävät eturauhassyöpäsolujen muuntumista vastustuskykyisiksi hoidolle

Eturauhassyövässä ja useissa muissakin syövissä haasteena on syöpäsolujen kehittämä vastustuskyky hoidoille taudin edetessä. Näitä mekanismeja ei vielä kuitenkaan täysin ymmärretä. Itä-Suomen yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan tulehdusta edistävät immuunisolut, M1-makrofagit, voivat muuntaa syöpäsoluja kantasolumaisiksi ja siten vastustuskykyisiksi. Tulokset julkaistiin OncoImmunology -lehdessä.

Tutkimuksessa tarkasteltiin kasvaimen mikroympäristön tulehdusta edistävien tekijöiden vaikutusta eturauhassyövän kehittymiseen. Tutkijat keskittyivät erityisesti kasvaimen mikroympäristössä olevien M1- ja M2-makrofagien rooliin. Makrofagit ovat immuunisoluja, joiden suuri määrä kasvainalueella on usein merkki huonosta ennusteesta eturauhassyövässä. Tutkimuksessa havaittiin, että tulehdusta edistävät (M1) makrofagit lisäävät syöpäsolujen kantasolupiirteitä ja heikentävät androgeenivastetta. 

– Havaitsimme tulehdusta edistävien M1-makrofagien erittävän tekijöitä, jotka lisäsivät kantasolumerkkiaineiden, kuten NANOG, KLF4, SOX2 ja CD44, ilmentymistä eturauhassyöpäsoluissa. Tutkimuksemme perusteella näyttää siltä, että nimenomaan tulehduksellinen kasvaimen mikroympäristö auttaa eturauhassyöpäsoluja muuntumaan kantasolumaiseen tilaan, jossa ne ovat vastustuskykyisiä perinteisille hoitomuodoille, kertoo väitöskirjatutkija Kirsi Kainulainen.

Tulokset auttavat ymmärtämään, kuinka immuunivaste vaikuttaa eturauhassyövän kehittymiseen ja vastustuskykyyn hoidoille. Havainnot immuunisolujen vaikutuksista syöpäsolujen muuntumiskykyyn voivat avata uusia hoitomahdollisuuksia eturauhassyövän hoidossa.

Tutkimus toteutettiin Itä-Suomen yliopiston biolääketieteen yksikössä dosentti Sanna Pasonen-Seppäsen ja dosentti Kirsi Ketolan tutkimusryhmissä. Tutkimusta ovat tukeneet Suomen Akatemia, Sigrid Juseliuksen säätiö, Syöpäsäätiö, Pohjois-Savon syöpäyhdistys, Suomen Kulttuurirahasto, Pohjois-Savon Kulttuurirahasto, Paavo Koistisen säätiö ja Kuopion Yliopistosäätiö.

Lisätietoja: 

Kirsi Kainulainen, FM, väitöskirjatutkija, Itä-Suomen yliopisto, biolääketieteen yksikkö

Sanna Pasonen-Seppänen, FT, dosentti, Itä-Suomen yliopisto, biolääketieteen yksikkö

Kirsi Ketola, FT, dosentti, Itä-Suomen yliopisto, biolääketieteen yksikkö

Tutkimusartikkeli:

Kainulainen K, Niskanen EA, Kinnunen J, Mäki-Mantila K, Hartikainen K, Paakinaho V, Malinen M, Ketola K, Pasonen-Seppänen S. Secreted factors from M1 macrophages drive prostate cancer stem cell plasticity by upregulating NANOG, SOX2, and CD44 through NFκB-signaling. Oncoimmunology. 2024 Aug 21;13(1):2393442. doi: 10.1080/2162402X.2024.2393442. PMID: 39175947; PMCID: PMC11340773. https://doi.org/10.1080/2162402X.2024.2393442

Avainsanat