Saana Numminen opiskelee toista vuotta ympäristötiedettä. Laboratoriotöistä innostuva opiskelija on kotiutunut Kuopioon erittäin hyvin ja arvostaa erityisesti kaupungin luonnonläheisyyttä ja helppoa liikkumista. Lue Saanan tarina.
– Olen Saana Numminen, 21-vuotias ympäristötieteen opiskelija, ja pääsin opiskelemaan yliopistoon suoraan lukion jälkeen. Kävin tekemässä valintakokeen omia lakkiaisia edeltävänä päivänä enkä olettanut, että olisin saanut opiskelupaikkaa, koska stressasin enemmän lakkiaisia kuin valintakoetta ja keskittyminen oli vaikeaa. Pääsin kuitenkin sisään valintakokeella ja aloitin opinnot syksyllä 2022. Vietin välivuotta 2023, kun suoritin asepalveluksen ja aloitin ensimmäisen opintovuoden tammikuussa 2024. Opiskelen nyt siis toista vuotta ympäristötieteitä.
Mikä motivoi sinua valitsemaan Itä-Suomen yliopiston ja ympäristötieteen?
– Tämä ala vaikutti kiinnostavalta, koska opinnot kuulostivat monipuolisilta ja tarjosivat mahdollisuuden päästä tekemään harjoituksia kentällä ja labrassa luentojen lisäksi. Yäasteen aikana minulle syntyi into biologiaa ja maantietoa kohtaan, ja tiesin jo silloin, että haluan opiskella näitä asioita. Itä-Suomen yliopisto valikoitui opiskelupaikakseni oikeastaan siksi, että Kuopio on mielestäni kaunis kaupunki eikä liian iso tällaiselle maalla kasvaneelle ihmiselle.
Mitä muita vaihtoehtoja harkitsit, ja miten teit lopullisen päätöksen?
– Harkitsin myös Joensuun kampuksella opiskeltavaa biotiedettä eli biologiaa sekä ympäri Suomea opetettavia maantieteen ja biologian vaihtoehtoja. Päädyin opiskelemaan ympäristötiedettä juuri sen takia, että Kuopio kaupunkina kiinnosti luonnonläheisyytensä vuoksi. Kun luin koulutuksesta enemmän, sain tiedon myös vapaasta sivuaineoikeudesta, joka lisäsi houkuttelevuutta, koska voisin opiskella vesiaiheisia opintoja, jotka kiinnostavat itseä hyvinkin paljon.
– Opinnoissa voi suuntautua joko ympäristömuutoksen biologiaan tai ympäristöterveyteen ja -teknologiaan. Valinta määrittää opintojen sisältöjä.
Millaisia tavoitteita ja toiveita sinulla on opintojesi suhteen?
– Tavoitteeni on kerätä mahdollisimman paljon tietoa ja taitoa tulevaisuutta varten, jotta voisin tarjota omaa osaamistani laajasti tulevaisuuden työpaikoilla. Labra- ja maastokursseilta toivon saavani mahdollisimman tukevat taidot erilaisista menetelmistä ja tavoista toimia alalla kentällä sekä luonnossa. Haluaisin valmistumisen jälkeen tehdä laboratoriotyötä, jolloin olisi tärkeää osata perusmenetelmät ja -käytännöt hyvin. Onneksi aina on mahdollista opiskella lisää. Myös jatko-opinnot ja tohtorintutkinto kiinnostaisivat.
Mikä on tähän mennessä ollut parasta opinnoissasi?
– Ehdottomasti parasta opinnoissa tähän mennessä ovat olleet laboratoriotyöt. Niissä on päässyt tekemään kaikkea mielenkiintoista ja nähnyt konkreettisesti esimerkiksi sen, miltä sisäilman ongelmat näyttävät tutkijan näkökulmasta. Yllätyksenä on tullut se, kuinka paljon meillä opiskelijoilla on mahdollisuuksia valita ja ajoittaa opintoja. Voimme opiskella kursseja sellaisella tahdilla kuin tuntuu hyvältä. Voi valita haluaako suorittaa kursseja tiettynä vuonna vai haluaako esimerkiksi suorittaa ne vasta seuraavana. Toki on olemassa suositus, mitä kannattaisi opiskella milloinkin, mutta joissain asioissa on valinnanvaraa. Itse tykkään tästä systeemistä hyvin paljon. Itseään ei pääse kuormittamaan liikaa, kun pystyy valitsemaan esimerkiksi sivuaineen opintoja monen opiskeluvuoden ajalle.
Voitko jakaa jonkin erityisen hetken tai oivalluksen opinnoistasi?
– Parhaiten on kyllä jäänyt mieleen ihan ensimmäinen oman alan labrakurssi. Siellä harjoiteltiin pipetoimista sekä erilaisten kasvualustojen tekemistä. Se oli niin sanotusti oikea ensimmäinen kosketus laboratoriomaailmaan. Opeteltiin kurssilla laboratoriopäiväkirjan pitämistä ja sitä, miten tärkeitä kirjaukset olivat laboratoriotöiden jälkeisen raportin kirjoittamisessa. Kurssin avulla oivalsin, että laboratorio on oikeasti paikka, jossa haluaisin työskennellä valmistumisen jälkeen.
Omat päätökset opinnoista antavat paljon mahdollisuuksia tulevaisuuteen. Myös vapaan sivuaineoikeuden avulla opintoja voi suunnata juuri sinne, minne itse haluaa.
Saana Numminen
UEF-lähettiläs
Mitä toiveita tai odotuksia sinulla on tulevaisuuden työelämästä ja urasta?
– Oma unelmatyö on ehdottomasti joku laboratoriotyö. Se onkin ehkä suurin syy, miksi haluaisin joskus tulevaisuudessa väitellä tohtoriksi. Luulen, että tulevaisuudessa ympäristötieteen ala tulee olemaan hyvin haluttu ja tarjoavan loistavia työmahdollisuuksia. Tällä alalla tuskin tulee olemaan vaikeuksia saada työpaikkaa valmistumisen jälkeen.
Miten olet kotiutunut Kuopioon?
– Olen kotiutunut Kuopioon erittäin hyvin. Tykkään siitä, kuinka luonnonläheinen Kuopio on. Järvi on joka puolella eikä metsäänkään ole mistään päin Kuopiota pitkä matka. Täällä kaikki on todella lähellä ja pyörällä on erittäin helppo kulkea. Opiskelijoille tämä on erityisen hyvä asia, koska ei tarvitse omistaa autoa päästäkseen yliopistolle. Kampus sijaitsee aivan keskustan vieressä, joten pyörällä ja kävellen kulkeminen on erittäin helppoa. Sen lisäksi melkein jokaisella bussilinjalla pääsee aivan yliopiston ovelle. Erilaisissa opiskelijatapahtumissa törmää uusiin ihmisiin, ja niissä on mukana myös ammattikorkeakoululla opiskelevia. Täällä ei tarvitse kyllä kenenkään olla yksin.
Mikä tekee kampuksesta sinulle erityisen paikan?
– Kampuksesta erityisen tekee kyllä Savilahti. Kampus sijaitsee lahdessa, joten näkymät ovat huikeat. Kirjasto on myös itselleni mieluisa opiskelupaikka, koska siellä saan yleensä paljon tehtäviä aikaiseksi. Myös yhteisöllisyys kampuksella on hienoa. Olen saanut ystäviä yli oppiainerajojen ja opiskeleminen on hauskaa myös porukalla. Onneksi yliopistolla on varattavia ryhmätyötiloja, joissa voi opiskella kavereiden kanssa.
Onko vielä jotain, mitä haluaisit tuoda esille opiskelijaelämästäsi?
– Tasapaino opintojen ja kaiken muun välillä on tärkeää. Ei kannata unohtaa muuta elämää opintojen ohella. On tärkeää nähdä kavereita ja perhettä. Onneksi ainejärjestömme Hyeena ry järjestää opiskelijoille hauskoja tapahtumia, joissa voi tutustua myös muiden alojen opiskelijoihin. Tapahtumat tuovat tasapainoa arkeen. Itsellä myös työt tuovat vaihtelua, koska silloin tulee väkisin laitettua läppärin kansi kiinni ja lähdettyä pois kampukselta opiskelemasta. Liikunta ja ulkoilu on myös hyvä muistaa. Päivittäiset happihyppelyt auttavat, jotta aivot pysyvät virkeänä ja opinnot etenevät päivittäin.
Mitä neuvoja tai vinkkejä antaisit hakijoille, jotka harkitsevat ympäristötieteen alaa?
– Vaikeinta on ehdottomasti valintakokeen tekeminen. Itse ainakin huomasin, että valintakokeessa olivat ne vaikeimmat kysymykset tähän mennessä. Tätä alaa harkitseville sanoisin, että ympäristötieteessä voit suuntautua moneen eri asiaan. Omat päätökset opinnoista antavat paljon mahdollisuuksia tulevaisuuteen. Myös vapaan sivuaineoikeuden avulla opintoja voi suunnata juuri sinne, minne itse haluaa.
