Joensuun kampukselle rakentuu ensi syksynä pakohuone, jonka tarkoituksena on tuoda opetukseen mukaan pelillisyyttä ja kehittää niin muun muassa opiskelijoiden yhteisöllisiä ongelmanratkaisutaitoja. Pakohuone on osa Sm4rt LOC -hanketta, ja se rakentuu yhteistyössä opettajankoulutuksen, tietojenkäsittelytieteen ja fysiikan oppiaineen kanssa.
– Uudistuva opetus tarvitsee uusia ympäristöjä, menetelmiä sekä laitteita. Pakohuone integroi opetukseen tulevaisuuden taitoja, kuten ohjelmointia, koodausta, teknologiakasvatusta sekä ryhmätyötaitoja, kuvailee hankkeen pedagogista kehitystyötä koordinoiva yliopisto-opettaja Ville Tahvanainen.
Pakohuone tulee olemaan ainutlaatuinen kokonaisuus, jollaista ei Suomessa, eikä todennäköisesti koko maailmassa, vielä ole. Aiemmin vastaavia kokonaisuuksia on rakennettu liikkuviksi ”matkalaukku-pakohuoneiksi”. Joensuun pysyvä tila, joka muodostuu useammasta tehtävähuoneesta, suunnitellaan yhdessä Suomen yliopistokiinteistöjen (SYK) kanssa, joka huolehtii myös tilan rakentamisesta. Kulut hoidetaan yliopiston ja SYK:n kanssa yhteisesti.– Pakohuoneen toteuttaminen on osa SYK:n demotoimintaa eli kokeilukulttuuria. Demot kuuluvat tutkimus- ja kehitystoimintaamme, jonka kuluilla ei ole vaikutusta tilavuokriin, kertoo ympäristöinsinööri Ari-Pekka Lassila SYK:lta.
Yliopistot tekevät SYK:lle vuosittain erilaisia demoehdotuksia. SYK valitsi tänä vuonna toteutettavaksi demoksi pakohuonelaboratorion, koska siinä pakohuoneen idea näyttäytyy aivan uudessa kontekstissa. Demossa yhdistyvät myös uudet oppimisen ja opettamisen tavat sekä pelillisyyden tutkimus.
Lassilan mukaan demotoiminta mahdollistaa uusien ratkaisujen rohkean kokeilemisen, mikä taas tuottaa uusia kokemuksia ja tietoa käyttäjien toiminnasta ja tarpeista. Käyttäjät puolestaan pääsevät suunnittelemaan itselleen merkityksellistä hanketta.
Muokattava kokonaisuus motivoi
Pakohuonetta voi muokata sopivaksi minkä ikäisille käyttäjille tahansa, joten se soveltuu niin yliopisto-opetukseen kuin peruskouluihinkin. Tilassa voi kerrallaan työskennellä noin 20–25 henkeä eli tilaan mahtuu yhdessä kokonainen koululuokka. Pakohuoneen ongelmanratkaisusarjat sekä pelillisyys motivoivat oppilaita oppimaan asioita uudella tavalla.
– Tiedonhaun apuna tilassa on monenlaista teknologiaa, esimerkiksi vr-laseja. Peli kuvataan ja äänitetään, joten opettaja voi yhdessä oppilaiden kanssa käydä tilanteita läpi jälkikäteen. Tämä mahdollistaa tilan käytön myös tutkimustarkoitukseen oppimislaboratorion tapaan, Tahvanainen kuvailee.
Huonetta voi käyttää missä tahansa oppiaineessa, jolloin opettaja voi rakentaa itsenäisesti läpikäytävät tehtävät. Ideat ongelmanratkaisutehtäviin saadaan tarvittaessa suunnitteluryhmältä.
– Lisäksi laitteisto, ohjelmisto ja toimintasisällöt ovat kopioitavissa myös muualle. Eikä mikään estä meitä jatkokehittämästä pakohuonetta vaikkapa yritysten henkilöstökoulutuksia varten.
Itä-Suomen yliopiston opiskelijat ovat olleet mukana jo suunnitteluvaiheessa, ja esimerkiksi teknologiakasvatuksen tunneilla käsityönopettajaksi opiskelevat ovat ideoineet ongelmasarjoja.
Pakohuoneeseen liitetään myöhemmin myös tutkimusta. Pelillistäminen on tullut vahvasti osaksi opetusta, joten pelillistämisen pedagogiikan kehittämistä tarvitaan. Tarkoituksena on muun muassa luoda pakohuonepedagogiikalle viitekehys – mitä pakohuonepedagogiikka tarkoittaa ja miten sitä voi konkreettisesti toteuttaa.
– Pakohuone vahvistaa myös osaltaan Itä-Suomen yliopiston kansallista ja kansainvälistä imagoa oppimisympäristöjen kehittäjänä ja monipuolisena opettajankouluttajana.
Lisätietoja:
Johtava kiinteistöpäällikkö Tarja Harjula, Itä-Suomen yliopisto, tarja.harjula(at)uef.fi, p. 050 331 0736
Yliopisto-opettaja Ville Tahvanainen, Itä-Suomen yliopisto, ville.tahvanainen(at)uef.fi, p. 050 461 9530
Rakennuttajapäällikkö Taro Malinen, Suomen Yliopistokiinteistöt Oy, taro.malinen(at)sykoy.fi, p. 044 579 5786
Projektipäällikkö Arto Partanen, Ramboll CM Oy (SYK Oy:n rakennuttajakonsultti), arto.partanen(at)ramboll.fi, p. 044 556 0111