Rehtorin autosta avain­pal­ve­lui­hin

– Olen ajanut tämän kampuksen niin monta kertaa ympäri, että tunnen täällä paikat kuin omat taskuni, kuvailee kiinteistösihteeri Kjell Grinden työhistoriaansa Itä-Suomen yliopistossa.

Grindenin päätyönä on tällä hetkellä kulkulupa- ja avainhakemusten käsittely. Hakemuksia saapuu hänelle sekä henkilökunnalta että opiskelijoilta, mutta myös yliopiston ulkopuolisilta. Lisäksi hän hoitaa Timecon-ohjelmaa, jonka kautta hoituvat rakennusten hälytykset ja sähköiset ovet. Grindenin käsien kautta kulkevat myös erilaiset huoltopyynnöt, kulkuoikeudet ja lukituksiin liittyvät tilaukset.

– Tämä on oikein mielekästä, konkreettista ja vaihtelevaa työtä, vaikka sitä autolla ajamista onkin välillä kova ikävä.

Kie­li­kurs­sil­ta suoraan töihin

Grindenin yliopistoura sai alkunsa vajaat 20 vuotta sitten. Syy Itä-Suomeen saapumiselle oli suomalainen, tuleva vaimo, jonka Grinden oli tavannut silloisessa kotimaassaan Norjassa. Ensin nuoripari asui yhdessä siellä, mutta päätti tuolla Suomeen vuodeksi.

– Otin silloisesta työstäni vuorotteluvapaata ja aloitin Joensuussa suomen kielen opinnot.

Vuosi kului umpeen, mutta Grindeneistä tuntui, etteivät he enää halunneetkaan palata Norjaan.

– Aducaten kielikurssiin kuului nimittäin työharjoittelu, jonka kautta pääsin harjoitteluun yliopistopainoon, joka vielä silloin oli kampuksella. Työskentely painossa sujui niin hyvin, että työharjoittelu poikikin sitten ihan oikean työsopimuksen.

Painossa Grinden ehti työskennellä neljä vuotta, ennen kuin painon toiminta kampuksella päättyi. Sen jälkeen Grinden siirtyi virastomestariksi, jolloin hänen vastuullaan olivat postituspalvelut sekä autokuskina toimiminen.

– Kuljetin paljon silloista rehtoria Perttu Vartiaista. Perttu teki usein takapenkillä töitä, ja muistan hänen antaneen monesti sieltä käsin haastatteluja ja lausuntoja mediallekin. Mutta ehdimme me paljon jutellakin niiden matkojen aikana, ja meillä oli aina todella mukavaa.

Sittemmin virastomestarin tehtävät siirtyivät Grindenin osalta Aurora-rakennukseen ja siitä avainpalveluihin juuri koronasulun alkaessa. Toimitilapalvelut olivat niitä ainoita yksiköitä, jotka toimivat kampuksella koko muun yliopistoväen siirtyessä etätöihin.

– Meidän yksikössämme on tosi hyvä henki ja omanlainen huumori. Yksin täällä ei pärjäisi, vaan kaiken takana on toimiva yhteistyö. Eikä se rajoitu pelkästään talon sisälle, vaan meillä on paljon yhteistyökumppaneita myös talon ulkopuolella.

Kan­sain­vä­li­nen ympäristö tuntuu luon­nol­li­sel­ta

Grinden kertoo olevansa onnellisessa asemassa, koska hän sai työpaikan niin nopeasti Suomeen muuttaessaan. Kielen osalta hän sanookin jo olevansa suomalainen – hän ajattelee ja näkee unensakin suomeksi. Norjassa vieraillessa oman äidinkielen sanoja joutuu välillä jo hakemaan.

– Tykkään yliopiston kansainvälisestä ilmapiiristä ja siitä, että täällä voi käyttää työssä myös englantia. Ja ruotsia tai ”skandinaviskaakin” täällä saa silloin tällöin puhua.

Aluksi Grinden kertoo etsiytyneensä ulkomaalaisten pariin ja tunteneensa hengenheimolaisuutta, jos joku puhui muuta kuin suomea.

– Nyt tunnen itseni niin suomalaiseksi, etten enää edes sen kummemmin huomioi mitä kieltä ympärilläni puhutaan.

Kolmelle tyttärelleen Grinden puhuu silti norjaa, että heillä olisi tulevaisuudessa kahden kielen edut.

Laaja ammattikirjo tekee päivistä kiinnostavia

Grinden kertoo pitävänsä siitä, että yliopistossa työskennellään monilla eri nimikkeillä.

– Monelle tuntuu silti olevan yllätys, että yliopistossa työskentelee myös minun kaltaisiani kiinteistön huoltajia. Meillä tukitehtävissä toimivilla on kuitenkin tärkeä rooli: jos palveluketju jossain kohtaa katkeaa, vaikeutuu kaikkien työskentely.

Siksi Grinden pitää kaikkien työtä samanlaisessa arvossa, oli kyse sitten autokuskista tai professorista.

– Ja juuri se, että yliopistossa on niin laaja kirjo erilaisia työnkuvia, tekee jokaisesta päivästä täällä mielenkiintoisen.

Kjell Grinden on yksi Itä-Suomen yliopiston kuudesta kiinteistösihteeristä. (Tilanne syyskuussa 2022)