Tarkkuus ja luovuus täydentävät toisiaan tieteellisen kirjaston työssä

– Viihdyn työssäni. Ei ole kahta samanlaista päivää, vaan koko ajan saa oppia uusia asioita ja kehittää omaa osaamistaan. Usein kirjastotöitä pidetään rutiinina ja sitäkin työhön sisältyy, mutta paljon palvelemme myös asiakkaita ja vastaamme heidän kysymyksiinsä. Tässä joutuu käyttämään päätään kuten asiantuntijatehtävissä yleensä, kuvaa tieteellisen kirjaston työkenttää erityistietoasiantuntija Tuulevi Ovaska.

Itä-Suomen yliopiston kirjaston työyhteisöön kuuluu yli kuusikymmentä asiantuntijaa, jotka palvelevat opiskelijoita, tutkijoita ja opettajia sekä muita asiakasryhmiä Kuopion ja Joensuun kampuksilla. Tieteellisen kirjaston tehtävät ja asiakaskunta ovat hyvin laajoja: Itä-Suomen yliopiston kirjastossa olikin lähes 332000 käyntiä vuonna 2022.

– Kirjaston työyhteisö on kollegiaalinen. Aina voi kysyä neuvoa työkavereilta. Meillä on valtavasti kokemusta, ja olemme saaneet myös innokkaita uusia tekijöitä. Työyhteisössä tarvitaan monenlaisia ihmisiä – niitä, jotka tekevät tarkkuutta vaativaa, perinteisemmäksi miellettyä kirjastotyötä, ja niitä, jotka kehittävät luovia ratkaisuja. Parhaimmillaan ihmiset täydentävät toisiaan, Ovaska pohtii.

Ovaskan työnkuvan ytimeen kuuluvat kirjaston viestinnän koordinointi ja kehittäminen sekä tiedonhaun ohjaus ja opetus.

– Kirjaston viestintätyötä tehdään monessa kanavassa ja kolmella tasolla, kun mukana on sisäistä, ulkoista ja näitä molempia yhdistävää viestintää. Kanavia meillä on käytössä noin kaksikymmentä. Viestinnän sisältöjä tehdään pitkälti itsenäisesti suomeksi ja englanniksi. Siinä on paljon tekemistä. Viestintä kuuluu kirjastossa kaikille mutta tietenkin eri tavoin eri tehtävissä, Ovaska kertoo.

Monipaikkatyössä tehtäviä hoidetaan niin etä- kuin lähikontakteissa. Tämä mahdollistaa oman työnsä johtamisen, mikä sopii hyvin Ovaskalle.

– Meillä on yhden kirjaston työyhteisö kahdella kampuksella. Olemme alusta alkaen toimineet verkossa ja palvelut menevät yli kampusrajojen.

Printtimateriaali vähenee, kun digitalisaatio muuttaa kirjastotyötä

Ovaskan reitti nykyisiin työtehtäviin on kulkenut opintojen ja yleisen kirjastotyön kautta. Hän valmistui yleisestä kirjallisuustieteestä maisteriksi Tampereelta vuonna 1990. Tutkintoon nivoutuivat kirjastotieteen ja informatiikan aineopinnot, jotka mahdollistivat Ovaskan työskentelyn yleisissä kirjastoissa reilun kymmenen vuoden ajan.

Kiinnostus työskentelyyn tieteellisessä kirjastossa virisi. Ovaska työskenteli vuoden verran kirjastonhoitajana Matkailualan verkostoyliopiston tietopalvelussa 1990-luvun lopussa ja osallistui informaatikkona Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin Verkkoinfo-projektiin vuonna 2002. Seuraavana vuonna hän siirtyi kirjastonhoitajaksi Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) tieteelliseen kirjastoon, joka oli osa Kuopion yliopiston kirjastoa. Vuonna 2005 Ovaskasta tuli KYSin tieteellisen kirjaston vt. informaatikko, sittemmin informaatikko ja samalla yliopiston kirjaston varajohtaja.

Kun Kuopion ja Joensuun yliopistot ja kirjastot yhdistyivät 2010, Ovaskan nimike vaihtui KYSin tieteellisen kirjaston palvelupäälliköksi. Vuoden 2016 organisaatiomuutoksessa kirjaston palvelupäälliköitä ja johtoa vähennettiin, ja Ovaskasta tuli erityistietoasiantuntija. Hän sai vastuulleen kirjaston viestinnän kehittämisen ja koordinoinnin.

– Tietotekniikka ja digitaalinen kehitys, kuten verkossa tarjottavat aineistot ja palveluiden mobiilikäyttö, ovat muuttaneet kirjastotyötä paljon vuosien aikana. Parhaillaan tekoäly muuttaa tiedonhaun tapoja. Kun kävelee sisään kirjastoon, joku saattaa miettiä, missä kaikki kirjat ovat, kun printtimateriaalia on niin vähän esillä. Nykyisessä viestinnän tehtävässäni on tuotava esiin se, mitä kaikkea meillä on, mitä et näe tilassa. Kirjasto ei ole pelkästään tila, vaikka se onkin tärkeä. Kirjasto on joka paikassa, Ovaska muistuttaa.

”Ajatteleminen on tärkeämpää kuin välineiden oppiminen”

Viestintätyön ohella Ovaska ohjaa ja opettaa tiedonhakua lääketieteen, hammaslääketieteen ja lähialojen opiskelijoille, tutkijoille ja ammattilaisille. Pitkän työkokemuksen ansiosta Ovaska tunnistaa hyvän tiedonhakijan.

– Hyvä tiedonhakija osaa käsitteellistää, mistä on hakemassa tietoa, mitä käsitteitä siihen liittyy, ja millä sanoilla käsitteitä voi kuvata. Tiedonhaku alkaa aiheen ja asian pureskelusta. Tiedonhaun prosessiluonteen ymmärtäminen on tärkeää, ja pitää olla kriittinen sen suhteen, mitä löytää. Se vain korostuu nykyaikana, Ovaska luonnehtii.

Yliopistoyhteisössä tiedonhaun taidot ovat moninaiset. Joillekin taitojen omaksuminen on helpompaa kuin toisille. Ovaska kumoaa harhan, että diginatiivit osaisivat luonnostaan hakea tietoa yliopistomaailmassa – yleensä heilläkin on paljon opittavaa tieteellisen tiedon hakemisesta.

– Ajatteleminen on tärkeämpää kuin välineiden oppiminen. Meidän tehtävämme kirjastossa on auttaa tiedonhaun, viitteiden tai tutkimusdatan hallinnassa, ja opettajien tehtävä on opettaa substanssia, Ovaska sanoo.