Terveys- ja hyvinvointialan yrittäjä Johanna Räikkönen sai koulutuksista uusia näkökulmia, käytännön työkaluja ja yhteisön voimaa omaan viestintäänsä.
Itä-Suomen yliopiston jatkuvan oppimisen keskuksen koordinoimat vastuullisuusviestinnän koulutukset ja verkosto kokosivat yhteen monipuolisen joukon yrittäjiä, kouluttajia ja asiantuntijoita syksyllä 2023. Koulutukset tarjosivat mahdollisuuden oppia yhdessä ja jakaa kokemuksia vastuullisuudesta ja vaikuttavasta viestinnästä.
Kuopiolainen terveys- ja hyvinvointialan yrittäjä Johanna Räikkönen innostui suuresti Vastuullisuusviestintää vaikuttavasti verkostona -hankkeesta ja sen tarjoamista koulutusmahdollisuuksista.
– Kestävät arvot, ympäristön kehittäminen ja yksilön ja yhteisöjen hyvinvointi ovat työni keskiössä. Viestintä on haastava laji, ja varsinkin vastuullisuusviestintään liittyy moninaisia asioita, joita on tärkeää ymmärtää. On mahdollista, että viestintää myös sen takia jännitetään ja pidätellään, joten koulutus tuli tärkeään paikkaan. Haluan kehittää omaa viestintääni vastuullisesti, vaikuttavasti ja tietoisesti, kertoo Räikkönen.
Verkoston ja ekosysteemin voima
Johanna Räikkönen korostaa verkostoitumisen ja tapaamisten merkitystä vastuullisuuden kulmakivien ymmärtämisessä ja jakamisessa.
– Pidin tärkeänä, että koulutuksessa pääsi tutustumaan alueen kestävän kehityksen toimijoihin, yrityksiin ja organisaatioihin sekä verkostoitumaan. Arvostan mahdollisuutta kokoontua koulutuksissa yhteiseen tilaan jo ihan vuorovaikutuksen kannalta sekä mahdollisuuksia aika ajoin myös vapaampaan yhteiseen tekemiseen. Näin verkostoituminen ja yhteistyön alut mahdollistuvat aivan toisella tasolla.
Tapaamisia järjestettiin viisi kertaa syksyn aikana. Tapaamisten välissä ehti pureskella ja viestiä omissa kanavissaan edellisen kerran antia. Koulutus tarjosi monipuolisen kattauksen vastuullisuustyön eri osa-alueista. Koulutukset perehdyttivät ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisen / hallinnollisen vastuullisuuden hyviin käytänteisiin.
– Sain arvoajattelua omalle työlleni pohtiessani vastuullisuuden kulmakiviä, Räikkönen sanoo.
Vastuullisuusajattelu ja viestintä rakentuvat ESG-ajattelun – ympäristö (environment), ihmiset (society) ja yhteiskunta (governance) – pohjalle. Vastuullisuusviestinnän ABC -koulutus korosti viestinnän suunnitelmallisuutta ja vaikuttavuutta.
– Heräsin arvostamaan enemmän oman työni vahvuuksia ja vaikuttavuutta. Mieleen nousi erityisesti sosiaalinen vastuullisuustyö henkilöstön työhyvinvoinnin ja itsetuntemuksen kehittämiseksi. Jo pelkästään helpottamalla ihmisten stressin tunteen kokemista mahdollistetaan ihmisten vastuullisempi arjen toiminta. Stressi lisää ihmisten kulutusta ja johtaa egokeskeisyyteen. Tietoisuus ja kyky itsereflektioon on edellytys ihmisten kestävän kehityksen muutostaidoille ja kestävyysajattelulle. Kun yhteys itseen vahvistuu, systeemiajattelu vahvistuu, ja valinnat, vuorovaikutus, viestintä ja toiminta ohjautuvat automaattisesti vastuullisempaan suuntaan.
Yksi suurimmista haasteita kestävän kasvun toteutumiseksi onkin siirtymä ”ego-systeemistä” ekosysteemiin, Räikkönen toteaa. Ekosysteemissä on kyse yhteistyöstä, dialogista, ketteryydestä, toisten tukemisesta, tiedon jakamisesta ja jaetusta vastuullisuudesta. Ihmisten hyvinvoinnille ja yhteisöllisyydelle tulisi antaa Räikkösen mielestä merkittävästi suurempi rooli, aikaa, tilaa ja resursseja organisaatiossa.
Verkosto tarjosi minulle hyvin arvokkaan foorumin oppimiseen ja kokemusten jakamiseen. Sain viestintääni rohkeutta, uutta merkitystä ja arvoa.
Johanna Räikkönen
Viherpesun tunnistaminen
Koulutus tarjosi käytännön vinkkejä oman viestinnän suunnitteluun ja viherpesun tunnistamiseen sekä korosti totuudenmukaisen viestinnän tärkeyttä vastuullisuustyössä.
– Koin tärkeäksi, että tapaamisissa esiteltiin konkreettisia esimerkkejä Pohjois-Savon vastuullisuustyöstä, ja keskusteltiin siitä, millaisia vastuullisuusteemoja yritykset voivat rohkeasti tuoda esiin viestinnässään. Omaan viestinnän kehittämiseen oli avuksi erityisesti keskustelu siitä, miten yritykset voivat viestiä vastuullisuudestaan pelkäämättä viherpesusyytöksiä, kertoo Räikkönen.
Viherpesu eli ympäristöystävällisyyden kaunistelu markkinoinnissa on kasvava ilmiö, erityisesti kun kuluttajat vaativat vastuullisempia tuotteita ja palveluita. Suomessa viherpesu ei ole vielä niin yleistä kuin muualla maailmassa, mutta sen tunnistaminen on tärkeää.
Sertifikaatit, logot, symbolit, väitteet ja jopa käytetty vihreä väri voivat antaa virheellisen käsityksen toimijan vastuullisuudesta. Omassa toiminnassa on tärkeää kiinnittää huomio totuudenmukaiseen viestintään ja varmistaa, että käytänteet vastaavat väitteitä.
Visuaalisuuden rooli vastuullisuusviestinnässä
Mielenkiintoinen ja raikas näkökulma viestintään on vastuullisuusviestinnän visuaalisuuteen panostaminen. Kuten vastuullisuus kokonaisuudessaan, myös visuaalinen vastuullisuusviestintä lähtee strategiasta ja arvoista.
– Meihin vaikutetaan ennen kaikkea tunteiden kautta, eli vastuullisuusviestinnässä on kyse tunneviestinnästä. Muotoilun keinot, tarinat ja visuaalisuus tarjoavat tähän olennaisia ja vaikuttavia työkaluja. Mieleeni jäivät esimerkit onnistuneista toteutuksista eri organisaatioissa, kuten ”Kiireneutraali Iisalmi”, jotka ovat tuottaneet rohkeasti omannäköistään visualisointia. Onnistunut visuaalinen viestintä jää mieleen, ja visuaalinen toteutus auttaa arjessa tärkeiden asioiden muistuttajana, kuvaa Räikkönen.
Visuaalisuuden rinnalla käsiteltiin vastuullisuusviestinnän vakuuttavuutta kuluttajan näkökulmasta. Matkailupalveluiden asiakkaista yli 80 prosenttia pitää vastuullisuutta tärkeänä, mutta kuluttajat eivät aina tiedä, mistä vastuullisia palveluita löytyy. Ilmiö koskettaa muitakin palvelualoja. Koulutus tarjosi haasteeseen käytännönläheisiä vinkkejä kuten retoristen ja muotoilun keinojen hyödyntämistä, viestinnän monikanavaisuutta (kuten sanansaattajat, kumppanit, verkkosivut, some, ansaittu media, uutiskirjeet, pakkaukset, esitteet, hinnastot ja toimitilat), aktiivista asiakkaan osallistamista, kannustimia sekä pelillisyyttä vastuullisuuden oppimisessa ja edistämisessä.
Tulevaisuuden haasteet ja vastuullisuusviestinnän kasvava merkitys
Yrityksiin kohdistuu entistä suurempia odotuksia liiketoiminnan vastuullisuudesta. EU:n kestävyysraportointidirektiivin (Corporate Sustainability Reporting Directive, CSRD) asettamat uudet vaatimukset vaikuttavat merkittävästi yritysten vastuullisuusraportointiin. Suurien yritysten myötä sen odotetaan siirtyvän myös pienempiin yrityksiin, alihankkijoihin ja yhteistyökumppaneihin. Sijoittajat, rahoittajat ja kuluttajat vaativat yhä enemmän vastuullisuutta.
– Jo pelkästään avoin vastuullisuusviestintä voi toimia pienen yrityksen elinvoima- ja voimavaratekijänä sekä tuoda erottautumista massasta ja kilpailuetua, Räikkönen muistuttaa.
Vastuullisuustyön tekemisestä kannattaa viestiä, vaikka työ onkin kesken tai vasta alussa.
– Itselleni jäi ajatus vastuullisuuspolun kuvaamisesta, joka täydentyy ja rakentuu ajan kanssa avoimena ja kaikille näkyvänä. Parhaimmillaan onnistunut ja pitkäjänteinen vastuullisuusviestintä auttaa yrityksiä rakentamaan kestävää liiketoimintaa, luomaan kilpailuetua, vahvistamaan muutoskyvykkyyttä sekä sitouttamaan asiakkaita ja sidosryhmiä. Samalla se antaa merkitystä työntekijöille, mikä sitouttaa heitä vahvemmin työhön ja työyhteisöönsä.
Vastuullisuusviestinnän merkitys kasvaa tulevaisuudessa, mutta monilla yrityksillä on vielä matkaa sen täysipainoiseen hyödyntämiseen. Vastuullisuusviestintäverkoston ylläpitäminen edistää asiaa jakamalla avoimesti tietoa ja kokemuksia.
– Verkosto tarjosi minulle hyvin arvokkaan foorumin oppimiseen ja kokemusten jakamiseen. Sain viestintääni rohkeutta, uutta merkitystä ja arvoa, Räikkönen sanoo.
Verkostot ja koulutukset avuksi vastuullisuuden vaalimisessa
Vastuullisuusviestinnässä korostuvat faktat, avoimuus, läpinäkyvyys, suunnitelmallisuus, yhteistyö ja rohkeus tuoda esiin oman organisaation vastuullisuustekoja.
Pienemmänkin yrityksen on tärkeä laatia oma vastuullisuusohjelma, jossa määritellään päämäärät, tavoitteet, mittarit, vastuut. Vastuullisuustyön työkaluina toimivat muun muassa ISO-standardit, merkit, ohjelmat ja viitekehykset. Työn voi aloittaa selvittämällä, onko yrityksen lakisääteiset asiat kunnossa, mitä vastuullisuusosaamista löytyy, ja mitä osaamista tarvitaan.
Jatkuvan oppimisen keskuksen koordinoima koulutuskokonaisuus herätti tarpeen saada kootusti tuoretta tutkimustietoa ESG-teemoista eri tieteenaloilta. Osanottajat tunnistivat tarpeen säännöllisille koulutuksille, webinaareille ja osaamiskokonaisuuksille, jotka tarjoaisivat ajantasaista tietoa vastuullisuudesta.
Keskusteluissa korostettiin myös uudenlaisen yhteistyön tarvetta organisaatioiden ja tiedeyhteisön välillä, jotta yritykset voisivat paremmin navigoida vastuullisuuskysymysten monimutkaisessa maisemassa. Esimerkiksi terveys- ja hyvinvointialalla toimivien kannattaa hyödyntää Regulaatio- ja vastuullisuusosaamista terveys- ja hyvinvointialalle -hankkeen (ReguVa) koulutustarjontaa.
Verkostot ja jatkuva oppiminen voivat olla merkittävä avain vastuullisuuden vahvempaan juurtumiseen liiketoimintaan.
