Ravitsemustieteen alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa Kuopion kampuksella. Tilaisuutta voi seurata myös verkossa.
Valinta-arkkitehtuurin muokkaaminen eli tuuppaus on toteuttamiskelpoinen ja työyhteisöjen hyväksymä lähestymistapa hyvien elintapojen edistämiseen työpaikalla, osoitti Itä-Suomen yliopistossa tehty väitöstutkimus. – Viitteitä saatiin myös tuuppauksen myönteisistä vaikutuksista työaikaisiin ruokatottumuksiin, kertoo tutkimuksen tehnyt terveystieteiden maisteri Eeva Rantala.
Valinta-arkkitehtuuri tarkoittaa valintatilanteessa saatavilla olevia vaihtoehtoja ja tapaa, jolla ne tarjotaan. Valinta-arkkitehtuuria muokkaamalla valitsijalle edulliset valinnat voidaan tehdä helpommin havaittaviksi, vaivattomammiksi ja houkuttelevammiksi. Lähestymistavasta käytetään nimeä tuuppaus (engl. nudge).
Rantalan väitöstyö tarkasteli tuuppauksen toimeenpanoa, hyväksyttävyyttä ja vaikuttavuutta terveyttä tukevien ruokavalintojen ja liikkumisen edistämisessä erilaisilla työpaikoilla.
Tuuppauksen tyypillä ja toteutuksen laajuudella saattaa olla merkitystä vaikuttavuudelle
Tulokset tukivat tuuppausta hedelmien ja marjojen käytön lisäämisessä. Vaikutusta paransivat toteutettujen toimien suurempi määrä ja laadukkaampi toteutus. Löydökseen liittyivät myös valinnan helppoutta lisänneet toimet sekä useisiin työpaikan ruokaympäristöihin ulottunut toteutus.
– Havainto tukee aiempaa tutkimusnäyttöä, jonka mukaan toivotun toiminnan vaivattomammaksi tekevät tuuppaukset, kuten hedelmien tarjoaminen valmiina suupaloina, tuottavat keskimäärin suurimmat vaikutukset. Teholtaan heikompia tapaavat olla toimet, joiden tarkoitus on lähinnä herättää huomio ja kannustaa harkintaan. Näitä ovat esimerkiksi taukoliikuntaan rohkaisevat viestit, Rantala selittää.
Tuuppauksen suunnittelussa tulee huomioida toteutusympäristö ja kohdeyleisö
Tutkimus tunnisti lukuisia tekijöitä, jotka voivat joko edistää tai estää tuuppausten onnistumista.
Toteutusta edistivät työyksikön johdon tuki, toimien suunnittelu yksikön toimintaan ja resursseihin sopivaksi sekä riittävä perehdytys ja tuki toteuttajille. Hyväksyntää lisäsivät muun muassa tuuppausten idean ymmärtäminen, toteutuksen koettu vaivattomuus ja teho sekä työyhteisön naisvaltaisuus. Vaikutuksia näyttivät muovaavan kohderyhmän mieltymykset ja tottumukset.
– Havainnot kertovat siitä, että toteutettavat toimet ja niiden toimeenpano kannattaa suunnitella huolella yhdessä organisaation johdon, toteuttajien ja kohderyhmän edustajien kanssa. Näin on mahdollista löytää kohdeympäristöön ja kohderyhmälle sopiva toteutus, joka käy järkeen ja koetaan hyödylliseksi, Rantala summaa.
Hyvät elintavat vaativat niille suotuisan ympäristön
Rantalan mukaan tuuppauksen keinovalikoimaa tulisi käyttää nykyistä monipuolisemmin ja laaja-alaisemmin terveyttä tukevien valintaympäristöjen kehittämiseen. Syöminen ja liikkuminen ovat ympäristön herätteille herkkää toimintaa. Hyvien tottumusten omaksumiseen tarvitaan siksi elinympäristö, joka tukee suotuisaa toimintaa.
– Ympäristö vaikuttaa valintoihin joka tapauksessa. Se kannattaa siksi valjastaa ohjaamaan hyvään, Rantala sanoo. Hän muistuttaa, että tuuppaus voi myös tukea muita terveyden edistämistoimia, kuten terveysperusteista verotusta ja terveyttä heikentävien vaihtoehtojen saatavuuden ja markkinoinnin rajoittamista.
Työn vahvuuksia olivat laaja ja pitkäkestoinen toteutus sekä moniulotteinen arviointi
Vuoden mittaiseen tutkimukseen osallistui yli 50 eri alojen työyksikköä kolmesta maakunnasta. Niissä työskenteli reilut 5000 henkilöä. Työyksiköt hyödynsivät kaikkiaan yli 20 erilaista tuuppausta, joiden tarkoitus oli ohjata pieniin, terveydelle suotuisiin tekoihin työpäivän aikana. Tuuppaukset kohdistuivat muun muassa ruoka- ja liikkumisvaihtoehtojen saatavuuteen, sijoitteluun ja esillepanoon.
Tuuppaustoimet valittiin ja niiden toimeenpano suunniteltiin työyksikkökohtaisesti kunkin yksikön edustajien kanssa. Apuna oli tutkimuksessa kehitetty työkalupakki, joka kokosi tieteellisen kirjallisuuden perusteella lupaavia ja työpaikoille soveltuvia toimia.
Toteutus oli ainutlaatuinen, sillä useita eri tuuppaustoimia hyödyntävää ja vaihtelevissa tosielämän ympäristöissä toteutettua tutkimusta on toistaiseksi vähän. Tuuppaustutkimukset ovat lisäksi olleet pääasiassa lyhytkestoisia ja keskittyneet vaikutusten arviointiin. Toimeenpanoa ja hyväksyttävyyttä sen sijaan on tutkittu vähän.
Tutkimus on osa Itä-Suomen yliopiston, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Teknologian tutkimuskeskus VTT:n toteuttamaa tyypin 2 diabeteksen ehkäisytutkimusta Stop Diabetes (StopDia), jota Suomen Akatemian Strateginen tutkimusneuvosto rahoitti vuosina 2016–19. Väitöstutkimusta rahoittivat lisäksi Elintarvikkeiden tutkimussäätiö, Juho Vainion säätiö, Yrjö Jahnssonin säätiö, Suomen kulttuurirahaston Pohjois-Savon rahasto ja Diabetestutkimussäätiö.
Terveystieteiden maisteri, laillistettu ravitsemusterapeutti Eeva Rantalan väitöskirja Choice architecture for healthy eating and daily physical activity at the workplace: Intervention implementation, acceptability, and effectiveness (Terveyttä edistävää syömistä ja arkiaktiivisuutta edistävä valinta-arkkitehtuuri työpaikalla: interventiotutkimuksen toimeenpano, hyväksyttävyys ja vaikuttavuus) tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori Mikael Fogelholm Helsingin yliopistosta ja kustoksena dosentti Leila Karhunen Itä-Suomen yliopistosta.
Lisätietoja:
TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti, Eeva Rantala, eeva.rantala@thl.fi, +358 50 431 4370,
StopDia Työkalupakki ja tutkimuksessa tuotetut materiaalit: https://sites.uef.fi/stopdia/materiaalipankki/
